Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Miten suhtautuisitte

    jos olisitte tulleet kiusatuksi, ilman että kukaan työkavereista tulee puolustamaan teitä, minkälaisia tuntemuksia tuntisitte jälkeenpäin heitä kohtaan.
    Itse tulin vakavasti kiusatuksi, loukatuksi, häpäistyksi eräässä hoitoalan sijaisuustyössäni.
    Puhuin asiasta eräälle naispuoliselle työkaverille, en saanut mitään tukea tai myötätuntoa koska hän oli ihastunut kiusaajaani. Kysyin kerrankin, etkö halua kuulla minkälainen tuo mies on minua kohtaan?
    -Nainen vastasi että en! Lisäksi hän vielä sai siirron omasta yksiköstään paikalleni ( hän vakituinen, minä sijainen). En tosin olisi pitempään voinut jäädäkään sen jälkeen kun sijaisuus loppui, terveyttä ajatellen.
    Nyt tämä nainen haluaa olla ystäväni. Se on vaikeaa, kun hän on hylännyt minut elämäni vaikeammassa vaiheessa. Vaikeaa antaa anteeksi kun ei ole edes pyydetty! Ja olla ystävä..
    3662
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Pienimmästäkin väärin menettelystä menee monelta halut olla kaveri tuollaisessa tapauksessa. Ottaisin sinuna etäisyyttä ja antaisin ymmärtää mitä olet tehnyt!

    Äänestä

    • että kiusaajasi työpaikan luottamusmies

      Äänestä

    • selviää sekin kirjoitti:

      että kiusaajasi työpaikan luottamusmies

      Ystävät voi valita, sukulaisia ei, sanoo joku sananlasku. Ei ole pakko olla kiusaajien kaveri, anteeksi heille voi antaa ja toivottaa onnea valitsemallaan tiellä!
      Huolehdi itsestäsi ja käsittele asia, ettet jää siihen uskoon, että olet jotenkin epäonnistunut. Ja tunne mitä tunnet ja toimi sen mukaan.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Kovin ristiriitainen olo kirjoitti:

    jos olisitte tulleet kiusatuksi, ilman että kukaan työkavereista tulee puolustamaan teitä, minkälaisia tuntemuksia tuntisitte jälkeenpäin heitä kohtaan.
    Itse tulin vakavasti kiusatuksi, loukatuksi, häpäistyksi eräässä hoitoalan sijaisuustyössäni.
    Puhuin asiasta eräälle naispuoliselle työkaverille, en saanut mitään tukea tai myötätuntoa koska hän oli ihastunut kiusaajaani. Kysyin kerrankin, etkö halua kuulla minkälainen tuo mies on minua kohtaan?
    -Nainen vastasi että en! Lisäksi hän vielä sai siirron omasta yksiköstään paikalleni ( hän vakituinen, minä sijainen). En tosin olisi pitempään voinut jäädäkään sen jälkeen kun sijaisuus loppui, terveyttä ajatellen.
    Nyt tämä nainen haluaa olla ystäväni. Se on vaikeaa, kun hän on hylännyt minut elämäni vaikeammassa vaiheessa. Vaikeaa antaa anteeksi kun ei ole edes pyydetty! Ja olla ystävä..

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu