Kiusaaminen

Kiusaaminen kuulostaa niin pikkujutulta. Kuin se koskisi vain lapsia ja nuoria eikö näin??

Mutta kun omalle kohdalle osuu ei olekaan iästä ja kokemuksesta kiinni. Ihminen voidaan saada horjumaan, oli sitten 30 tai 50-vuotias!

Itse olen 40-ikäinen, enkä olisi ikinä uskonut, että menee henkinen tasapaino uudessa työpaikassa. Kyse ei ole järjettömästä työtaakasta, vaan psykologisesta v--tuilusta.

Ehkä vain saman kokeneet tietävät mitä tarkoitan. Jotkut täällä saattavat ajatella, että mitä siitä sitten.

Mutta tietäisitte, miltä tuntuu joka aamu ajatella olisiko nyt työpäivä että saa olla rauhassa ja tehdä omaa työtään vai ajeleeko kotiinpäin itkua ja vihaa täynnä kun se kuitenkaan ei pitänyt käärmeenkieltään kiinni, ja mitä sitten tekisi tuolle v-henkilölle joka tekee kaikkensa pahaa mitä ikinä voi.

Meillä ei ole työterveyttä. Firma on aivan pieni, ja paikkakunta niin pieni ettei kukaan voisi uskaltaa uskoutua kenellekään.
202163
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Itse olin isolla paikkakunnalla ja isossa työyhteisössä Savossa. Tiedän ,tunnen ja koen vieläkin kehossani miltä tuntuu olla mustamaalattuna. En minä varmaankaan ikinä tästä toivu. Ja vielä kun tällaista tapahtuu miesporukassa. Uskomatonta tää on kertomaa , mutta kirjoitan vielä enemmän, kun on paremmin joutilasta aikaa.
Kevät kiireet painavat päälle. Totean vain, että näihin kiusaamisjuttuihin pitäisi työnantajalla olla kovempi oikeus puuttua.
Mutta he pelkäävät ay-liikettä. Luottamusmiehen johdolla ja äänekkäämmän porukan ehdoilla voidaan vaikka esimies , tai tuotantopäällikkö istua ulos.
Voin kertoa ,että et ole ainut . Maassamme on jo noin 160.000 työpaikkakiusattua. Se jos mikä tulee yhteiskunnalle tosi kalliiksi.

Äänestä
  • Esimieheltä (työnantajalta) puuttuu HALU ja KIINNOSTUS osallistua työpaikan henkisen hyvinvoinnin kohentamiseen. Näin ainakin meillä, kun on jouduttu itse selvittämään juoruämmien valheita ja selkäänpuukotuksia.

    Joku näppärä ja nopea on ehtinyt nuoleskelemaan ja tekemään itsensä "tärkeäksi", osaavammaksi kuin muut, luistamalla samalla itselleen kuuluvista töistä ja pelastamaan peesissä parhaan ystävänsä "pahojen hyökkäjien" kynsistä.

    Eipä vaan taida tietää olevansa myös itse selkäänpuukotettu..näiltä kun ei kukaan säästy.

    Uskomatonta tässä on vielä se, että kun tiedossa oli, että tulee puolen vuoden päästä uusi esimies, tämä ruskeakielinen alkoi harrastaa samaa, kuin tuleva pomo!! valmiiksi, että on yhteistä puhuttavaa, harrastus, joka ei naiselle ihan heti kyllä tule ensimmäisenä mieleen. Riittää sitten keskusteltavaa ja teeskenneltyä kiinnostusta.

    ...jonakin päivänä, luulen, että tahtomattani kuulen sanovani PARI painavaa asiaa

    Äänestä

itselläni on vähän samankaltainen tilanne ja olen vakavasti harkinnut ottaa loparit mutta kun on perhe elätettävänä ja uutta työpaikkaa ei tiedossa niin ei kovin valoisalta näytä. pidän kovasti työstäni mutta sen tekeminen tehdään niin vaikeaksi että meinaa pää räjähtää kun yrittää ratkoa "vikoja laitteistoissa" jotka on osittain kyllä aiheutettu... tai aiheutetaan samalla kun työtä teen, en vain ymmärrä että miksi kun työt osaan tehdä niin missä vika... onko ainoa vaihtoehto sanoutua irti? siltä ainakin tuntuu

Äänestä
  • Älä ota lopputiliä , jos olet yli 40 vuotias.
    Työn saaminen saattaisi olla hyvin vaikeaa.
    Itse olin 50 v. , kun pomo haukkui minut liian vanhaksi työelämään, vaikka työni tein kuin toisetkin.
    Minulle kävi onnellisesti kun sain vielä työpaikan ja pääsin ns. työttömyyseläkeputkeen.
    Toivottavasti putkea ei katkaista , vaan päivärahoja korotettaisiin. Näin pitäisi tehdä myös peruspäivärahojen osalta. Työttömienkin pitää tulla jotenkin toimeen.
    Olen ajatellut sitten kahden vuoden kuluttua hakeutua töihin . Työttömyyseläkeläinen saa vähän hankkiakin mutta työtön ei , etteikö päivärahoihin puututtaisi.
    Kaikki riippuu siitä miten vähän saan eläkettä ja olenko silloin työhakuinen-ja haluinen.

    Äänestä

  • Mun mielestä helpoin tapa on sanoa itsensä irti. Itse ajattelin kuitenkin ensin selvittää asiat eli laitoin luottamusmiehen ja työterveyshuollon asialle ja nyt alkaa (luultavasti) ongelmavyyhti purkautumaan. Luultavasti kuitenkin kun homma on selvitetty ja syyllisten pää pölkyllä, on ilmapiiri niin vittumainen että parempi vaihtaa työpaikkaa. Mutta eivätpä jää samat ongelmat uudelle työntekijälle. Kunhan saisi itse töitä :) ei täällä pohjoisessa niitä liiemmin ole.

    Äänestä

  • uupunut kirjoitti:

    Mun mielestä helpoin tapa on sanoa itsensä irti. Itse ajattelin kuitenkin ensin selvittää asiat eli laitoin luottamusmiehen ja työterveyshuollon asialle ja nyt alkaa (luultavasti) ongelmavyyhti purkautumaan. Luultavasti kuitenkin kun homma on selvitetty ja syyllisten pää pölkyllä, on ilmapiiri niin vittumainen että parempi vaihtaa työpaikkaa. Mutta eivätpä jää samat ongelmat uudelle työntekijälle. Kunhan saisi itse töitä :) ei täällä pohjoisessa niitä liiemmin ole.

    Olen ollut sairaslomalla työpaikkakiusauksen takia helmikuusta alkaen, jatkunee vielä elokuulle. Tästä kaikesta tuli minulle huikeat kulut (sairaalalaskut, lääkkeet, puhelinkulut). En tiedä oikein mistä lähtisin korvauksia hakemaan. Palkkakin on nyt 2/3 ja lopussa palkatonta.

    Kiusattuna olin monta vuotta ja koko ajan olen uutta työtehtävää etsinyt samasta firmasta. Olen valittanut työsuojeluvaltuutetulle, esimiehelle, luottamusmiehelle. Nyt lääkärini lupasi ottaa yhteyden ko. tahoihin, että saisin uuden paikan. Tiedän, että vanhassa paikassa minuun suhtauduttaisiin yliolkaisesti ja hymähtelyä saisin osakseni. Nämä neljä työtoveriani vain kohauttelevat olkiaan ja sanovat, että heillä pyyhkii hyvin. Hyvä vain, kun saavat minut savustettua ulos ko. tehtävästä. Mistä haen korvauksia menetetyistä rahoista? Lääkärini on puolellani sekä työsuojeluvaltuutettu. Esimiehestä en tiedä, koska ei ole ollut minuun minkäänlaisessa yhteydessä.

    Äänestä

  • työpaikkakiusattu kirjoitti:

    Olen ollut sairaslomalla työpaikkakiusauksen takia helmikuusta alkaen, jatkunee vielä elokuulle. Tästä kaikesta tuli minulle huikeat kulut (sairaalalaskut, lääkkeet, puhelinkulut). En tiedä oikein mistä lähtisin korvauksia hakemaan. Palkkakin on nyt 2/3 ja lopussa palkatonta.

    Kiusattuna olin monta vuotta ja koko ajan olen uutta työtehtävää etsinyt samasta firmasta. Olen valittanut työsuojeluvaltuutetulle, esimiehelle, luottamusmiehelle. Nyt lääkärini lupasi ottaa yhteyden ko. tahoihin, että saisin uuden paikan. Tiedän, että vanhassa paikassa minuun suhtauduttaisiin yliolkaisesti ja hymähtelyä saisin osakseni. Nämä neljä työtoveriani vain kohauttelevat olkiaan ja sanovat, että heillä pyyhkii hyvin. Hyvä vain, kun saavat minut savustettua ulos ko. tehtävästä. Mistä haen korvauksia menetetyistä rahoista? Lääkärini on puolellani sekä työsuojeluvaltuutettu. Esimiehestä en tiedä, koska ei ole ollut minuun minkäänlaisessa yhteydessä.

    On se kumma, miten vainoharhaiseksi tulee, kun joutuu työskentelemään sairaassa työpaikassa. Olen nimittäin kiusattu numero kaksi (tai kuka tietää vaikka n:s) ja edellinen on kuuden kuukauden sairaslomalla.

    Työpaikallani saa koko ajan kuulla, miten kalliiksi tulee sen sairaslomalaisen "loma".

    En ollut osannut kuvitellakaan, etteikö niin olisi. Jos näin ei oikeasti olekaan, kiitän sinua, Minäkin! Ilmeisesti meikäläiselle on valehdellut koko työyhteisö. Tyytyväisiä, kun saivat nopeasti sijaisen poislähteneelle ja saavat samalla uuden likasangon ja sylkykupin omille traumoilleen.

    Kannan siis sekä 'työtovereiden' traumaa edellisen lähtijän röyhkeydestä uskaltaa lähteä että päivittäisten psyykekuormiensa taakkaa.

    Onneksi sopimus loppuu elokuussa. Olen aivan puhki, mutta saanpa pitää palkallista lomaa ja siitä en luovu.

    Ehkä hiukan ihmettelen noita "huikeita" kulujasi. Edeltäjäni vain käväisi kunnan terveyskeskuksessa ja sai oitis lomapaperin. En usko, että olisi suostunut niin pitkään lomaan, jollei tulopuoli olisi hänelle ok järjestetty.

    Äänestä

  • Kiusattu täälläkin kirjoitti:

    On se kumma, miten vainoharhaiseksi tulee, kun joutuu työskentelemään sairaassa työpaikassa. Olen nimittäin kiusattu numero kaksi (tai kuka tietää vaikka n:s) ja edellinen on kuuden kuukauden sairaslomalla.

    Työpaikallani saa koko ajan kuulla, miten kalliiksi tulee sen sairaslomalaisen "loma".

    En ollut osannut kuvitellakaan, etteikö niin olisi. Jos näin ei oikeasti olekaan, kiitän sinua, Minäkin! Ilmeisesti meikäläiselle on valehdellut koko työyhteisö. Tyytyväisiä, kun saivat nopeasti sijaisen poislähteneelle ja saavat samalla uuden likasangon ja sylkykupin omille traumoilleen.

    Kannan siis sekä 'työtovereiden' traumaa edellisen lähtijän röyhkeydestä uskaltaa lähteä että päivittäisten psyykekuormiensa taakkaa.

    Onneksi sopimus loppuu elokuussa. Olen aivan puhki, mutta saanpa pitää palkallista lomaa ja siitä en luovu.

    Ehkä hiukan ihmettelen noita "huikeita" kulujasi. Edeltäjäni vain käväisi kunnan terveyskeskuksessa ja sai oitis lomapaperin. En usko, että olisi suostunut niin pitkään lomaan, jollei tulopuoli olisi hänelle ok järjestetty.

    Sairaslomani aikana olin yli kuukauden sairaalahoidossa, jossa on vuorokausimaksu. Lääkkeet maksaa yli 100 euroa per kuukausi. Palkka on 2/3 osa. Sain kaksi kuukautta täyden palkan. Siitä nuo kulut koostuu. Tottahantoki, kun asioita selvitellään puhelimitse, niin kuluja siltäkin puolelta tulee.Aion laittaa näistä kuluista hakemuksen ensin työnantajalle, jos työnantajani ei suostu maksamaan, niin vedän työtuomioistuimeen koko asian.

    Äänestä

  • Kiusattu täälläkin kirjoitti:

    On se kumma, miten vainoharhaiseksi tulee, kun joutuu työskentelemään sairaassa työpaikassa. Olen nimittäin kiusattu numero kaksi (tai kuka tietää vaikka n:s) ja edellinen on kuuden kuukauden sairaslomalla.

    Työpaikallani saa koko ajan kuulla, miten kalliiksi tulee sen sairaslomalaisen "loma".

    En ollut osannut kuvitellakaan, etteikö niin olisi. Jos näin ei oikeasti olekaan, kiitän sinua, Minäkin! Ilmeisesti meikäläiselle on valehdellut koko työyhteisö. Tyytyväisiä, kun saivat nopeasti sijaisen poislähteneelle ja saavat samalla uuden likasangon ja sylkykupin omille traumoilleen.

    Kannan siis sekä 'työtovereiden' traumaa edellisen lähtijän röyhkeydestä uskaltaa lähteä että päivittäisten psyykekuormiensa taakkaa.

    Onneksi sopimus loppuu elokuussa. Olen aivan puhki, mutta saanpa pitää palkallista lomaa ja siitä en luovu.

    Ehkä hiukan ihmettelen noita "huikeita" kulujasi. Edeltäjäni vain käväisi kunnan terveyskeskuksessa ja sai oitis lomapaperin. En usko, että olisi suostunut niin pitkään lomaan, jollei tulopuoli olisi hänelle ok järjestetty.

    >Työpaikallani saa koko ajan kuulla, miten kalliiksi tulee sen sairaslomalaisen "loma".

    Työpaikkakiusaamiseen liittyy juuri tuo asioiden näkeminen työnantajan kannalta juuri silloin kuin itselle sopii.

    Äänestä

  • työpaikkakiusattu kirjoitti:

    Sairaslomani aikana olin yli kuukauden sairaalahoidossa, jossa on vuorokausimaksu. Lääkkeet maksaa yli 100 euroa per kuukausi. Palkka on 2/3 osa. Sain kaksi kuukautta täyden palkan. Siitä nuo kulut koostuu. Tottahantoki, kun asioita selvitellään puhelimitse, niin kuluja siltäkin puolelta tulee.Aion laittaa näistä kuluista hakemuksen ensin työnantajalle, jos työnantajani ei suostu maksamaan, niin vedän työtuomioistuimeen koko asian.

    >Aion laittaa näistä kuluista hakemuksen ensin työnantajalle, jos työnantajani ei suostu maksamaan, niin vedän työtuomioistuimeen koko asian.

    Lakimiehet näkee märkää unta riidoista, jotka ne aloittaa työntekijöiden kanssa ja "voittaa" firmalle, mutta useimmissa firmoissa ymmärretään, että pelleily punaisessa lakituvassa tulee loppujen lopuksi kalliiksi, jos firma saa "hankalan" maineen.

    Äänestä

  • Kokenut kirjoitti:

    Älä ota lopputiliä , jos olet yli 40 vuotias.
    Työn saaminen saattaisi olla hyvin vaikeaa.
    Itse olin 50 v. , kun pomo haukkui minut liian vanhaksi työelämään, vaikka työni tein kuin toisetkin.
    Minulle kävi onnellisesti kun sain vielä työpaikan ja pääsin ns. työttömyyseläkeputkeen.
    Toivottavasti putkea ei katkaista , vaan päivärahoja korotettaisiin. Näin pitäisi tehdä myös peruspäivärahojen osalta. Työttömienkin pitää tulla jotenkin toimeen.
    Olen ajatellut sitten kahden vuoden kuluttua hakeutua töihin . Työttömyyseläkeläinen saa vähän hankkiakin mutta työtön ei , etteikö päivärahoihin puututtaisi.
    Kaikki riippuu siitä miten vähän saan eläkettä ja olenko silloin työhakuinen-ja haluinen.

    tapahtui eteläsuomalaisessa tehtaassa lama-aikoina kun työ mikä tahaan kelpasi ja firma koulutti väkee laittaen kaikki ulos myöhemmin.Keinotteluako on väitetty, tukijaisilla??

    Kiusattu saa todella usein lähteä talosta kun aiheuttaa ongelmaa olemassa olollaan ja kiusaaja saa jatkaa vaikka jäisi kiinni rikoksesta,aina sai jatkaa aina vielä tänäpnäkin on firman paras duunari.Jos sulla on rikos ja tavarat omasta työpaikasta todistettavasti eikö joku normaali pomo sanos läheppä täältä!työnantajalta varastaminen on rikos muualla!
    Siellä ihailtiin kovaa miestä joka uskaltaa.

    Kuulostaako oikeuden mukaiselta? kiusaaja peräti töhri yrityksen koneen ja poliisia ei edes kutsuttu,lomalla oleessani.Minun olis pitänny kutsua poliisi mutta kun mun henkeen ei kohdistettu väkivaltaa tms uhkaa, en kutsunut.Jos kohdistuisi kyttäämisenä tms.ampuisin saamerin luuserin.Minähän siitä vankilaan joutuisin tietty.Sairas ihminen kyseessä ja kosto!pomot tietää sen..minä olen syytön koston kohde, sillä kuka tahaan siihen työpisteeseen oliskaan joutunut hän päätti! kostaa sille.

    Olinpa itse onnellinen kun sain lähteä työpaikastani aikoinaan.Sain kuukauden palkan kotiin kun oikeus toimilla uhkasin.Oikeusprosessi olis kestänyt 2vutta ainakin.
    Jäi niin paskamaku moisesta työpaikasta kateudesta.Empä moista kateuden pesää oo matkoillani muita kohdannut ja miehiä vielä suurinosa työssä.
    Muuttas tuo työpaikka muualle eurooppaan tai kiinaan..veis luuserit mukanaan.

    Äänestä

Ala pitää päiväkirjaa. Kirjoita siihen tarkkoja ja konkreettisia yksityiskohtia kuka teki, mitä teki, milloin. Siten saat hallinnan omaan elämääsi.

Avaudu vaikka tänne nettiin, kertoen mitä on tapahtunut jättämällä kuitenkin pois henkilöiden ja paikkojen nimet.

Niin ei saa tehdä, että kirjoittaa vain todellisuuden abstraktin puolen tunteistaan tyyliin: "musta tuntuu nyt pahalta". Silloin nimittäin sekoaa.

Ja työsuojelupiiri on joka puolella.

Äänestä
  • Jokaisesta kiusaamistapaktumasta alat pitämään kirjaa päivämäärineen ja mitä tapahtui.
    Sitten kerrot vähintään kahdelle luotettavalla tuttavallesi ihan säännöllisesti myös näistä.
    Jollekkin tapahtumalle, jos on silminnäkijä, niin sen merkitset muistiin ja pyydät häntä muistamaan tapahtuneen.

    Sanelukone tai nauhuri on verraton väline tallettaa kiusaajan käytöstä.

    Kun käyt työpaikkasi lääkärillä sinun on sielläkin mainittava kiusaajan käytöksestä.
    Työpaikalla on yleensä luottamusmies, jonka tehtäviin kuuluu puuttua myös näihin asioihin.

    Tee kiusaajan käytöksestä ihan julkinen asia työpaikallasi.

    Näin on minunkin työpaikallani ja kun asiat lopulta menee siihen malliin ja aineistoa on riittävästi, viemme muistiinpanot lakimiehelle,
    kokoamme luotettavat todistajat ja nostamme syytteen kiusaajaa kohtaan vaatien viimeisenpäälle korvauksia ja ao. henkilön poistamista työyhteisöstä.

    Se parhaiten itkee joka viimeksi itkee....

    Äänestä

  • Päiväkirjan pitäminen on ihan hyvä idea, koska siten saa tapahtumiin objektiivisen näkökulman, eli tarkastelee tapahtumia ulkoapäin eikä siten sekoita tunteitaan niihin mukaan.

    Kiusaaja ?
    Kiusaajalla on huono itsetunto ja sellaisen elämä on oikeasti helvettiä, koska koko ajan pitää etsiä jotain/joku, minkä kustannuksella voi saada hetkellisen pätemisen tunteen.
    Yksi kiusaamisen muoto on syyllistäminen, jolloin kohteesta pyritään tekemään 'huono ihminen' ja siten kiusaaja voi tuntea itsensä 'hyväksi ihmiseksi', koska huonous on osoitettu toisessa (psykologiassa tätä kutsutaan projisoimiseksi). Yksi muoto on 'tendenssi-vitsit', joilla kiusattu pyritään tekemään naurunalaiseksi, eli sosiaalista arvostusta yritetään murentaa (ja jälleen saadaan pätevä tunne) yleensä kuvioon kuuluu myös kuulijakunta, jonka naurun hörähdys hivelee kiusaajan surkeaa egoa.

    Miksi kiusataan? Kiusattu saattaa olla jollakin tavalla erikoisen näköinen, joten siitä saadaan aikaan parit tendenssi-vitsit.
    Kiusattu on kenties ostanut uuden hienon auton tai asunnon (yleensä materia lisää sosiaalista arvostusta), joten taas parit tendenssi-vitsit esimerkiksi ulkonäöstä tai vaimon ulkonäöstä tms. on tiedossa. Tai kiusatulla on luvattoman hyvän näköinen vaimo (sekin lisää sosiaalista arvostusta, koska eihän huonolla miehellä voi kaunista naista olla. eli nainenkin voi olla esine).
    Tai sitten kiusattu saa positiivista palautetta hyvin tehdystä työstä, tai on muuten huomion keskipisteenä (sehän kiusaajaa repii, jonka itse pitäisi olla keskipiste).

    Eli kiusaaja kokee jatkuvasti ettei 'puntit ole tasan' ja hakee hyvitystä toisten kustannuksella.
    Jokin kiusaajaa hiertää ja kaikki käy millä voidaan lyödä.

    Kannattaa tietysti yrittää kertoa asiasta esimiehelle tai työnantajalle.
    Täytyy olla aika puupää työnantaja, jos ei tee asialle mitään. Maksaa palkkaa pelleilystä?
    Ja ennenpitkää sairaslomat yms..

    Äänestä

Hyvä neuvo tuo kaiken kirjaaminen. Ei sitä tosiaan muista yksityiskohtia noista sadoista tilanteista.

Ilmeisesti psyyke on sellainen, että jos säikähdät, järkytyt, kauhistut pyyhkiytyy stressin myötä osa muistikuvista pois?

Mutta, kuten kerroin ei työterveyttä ole. Vain pieni terveyskeskus, missä molemmilla lääkäreillä on luvattoman lämpimät välit työnantajaani päin.

Tietenkään en tohdi tässä väittää, etteivätkö nuo kunnioittaisi vaitiolovelvollisuutta ja Hippokrateen valojansa. Enhän missään tapauksessa.

Äänestä
  • >Hyvä neuvo tuo kaiken kirjaaminen. Ei sitä tosiaan muista yksityiskohtia noista sadoista tilanteista.

    >Ilmeisesti psyyke on sellainen, että jos säikähdät, järkytyt, kauhistut pyyhkiytyy stressin myötä osa muistikuvista pois?

    Mutta tunnereaktio jää vaivaamaan. Kun sitä pöyhii jälkikäteen kirjaamalla tapahtuneen ylös tai keskustelemalla siitä *yksityiskohtaisesti* jonkun kanssa niin sen negatiivisen tunteen saa ainakin paremmin hallintaan. Eikös sulle tule uutta materiaalia kirjattavaksi ylös vähän väliä?

    Tuo toimii myös jälkikäteen terapiana. Kaverillani oli ikävä kokemus eräästä työpaikasta ja se jaksoi jauhaa sitä vielä 5 vuotta siitä paikasta lähdettyään, miten ikävältä kiusaaminen *tuntui*. Kyllästyin hänen epämääräisiin juttuihinsa ja vaadin häntä kertomaan yksityiskohtia. Ne tarinat loppui siihen.

    >Tietenkään en tohdi tässä väittää, etteivätkö nuo kunnioittaisi vaitiolovelvollisuutta ja Hippokrateen valojansa. Enhän missään tapauksessa.

    No siihenhän kaikki perustuukin, että ensin kerrotaan lääkäreille ja ne pelottee työnantajan henkihieveriin korvausvastuilla, jonka jälkeen vasta työnantaja viitsii tehdä jotain. Työnantajakin on nääs ihminen eli oletusarvoisesti laiska ryhtymään mihinkään uuteen.

    Äänestä

Tee ilmoitus läänisi työsuojelupiiriin tai ota yhteys liittoon jos on työnantajasta tai pomosta kiinni muuten ota esimieheen yhteys jola on VELVOLLISUUS auttaa !!! ei kannata jättää asiaa siihen!

Äänestä
  • Ei se työsuojelupiiri voi mitenkään auttaa. Se on puolueellinen elin , ainakin Savossa.
    Työnantaja pelkää myös liittoa. Äänekäs vähemmistö, joka on pirun voimakastahtoinen saa kaiken läpi.

    Äänestä

  • Jos todisteet puuttuu, niin valittaminenkin on melko turhaa.
    Kiusaaja väittää vain sinun kuvittelevan ja pahimmassa tapauksessa nostaa kanteen vääristä syytöksistä.

    Kun sinulla on todistajat ja näyttö, niin sitten ilmoitus työsuojelupiiriin.

    Äänestä

  • kokenut kirjoitti:

    Jos todisteet puuttuu, niin valittaminenkin on melko turhaa.
    Kiusaaja väittää vain sinun kuvittelevan ja pahimmassa tapauksessa nostaa kanteen vääristä syytöksistä.

    Kun sinulla on todistajat ja näyttö, niin sitten ilmoitus työsuojelupiiriin.

    Pori

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Uskomatonta kirjoitti:

Kiusaaminen kuulostaa niin pikkujutulta. Kuin se koskisi vain lapsia ja nuoria eikö näin??

Mutta kun omalle kohdalle osuu ei olekaan iästä ja kokemuksesta kiinni. Ihminen voidaan saada horjumaan, oli sitten 30 tai 50-vuotias!

Itse olen 40-ikäinen, enkä olisi ikinä uskonut, että menee henkinen tasapaino uudessa työpaikassa. Kyse ei ole järjettömästä työtaakasta, vaan psykologisesta v--tuilusta.

Ehkä vain saman kokeneet tietävät mitä tarkoitan. Jotkut täällä saattavat ajatella, että mitä siitä sitten.

Mutta tietäisitte, miltä tuntuu joka aamu ajatella olisiko nyt työpäivä että saa olla rauhassa ja tehdä omaa työtään vai ajeleeko kotiinpäin itkua ja vihaa täynnä kun se kuitenkaan ei pitänyt käärmeenkieltään kiinni, ja mitä sitten tekisi tuolle v-henkilölle joka tekee kaikkensa pahaa mitä ikinä voi.

Meillä ei ole työterveyttä. Firma on aivan pieni, ja paikkakunta niin pieni ettei kukaan voisi uskaltaa uskoutua kenellekään.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu