Apua, suhteemme on kriisissä. Olen vuoden verran seurustellut nainen. Minulle on iskenyt kamala vapauden kaipuu. Miehessäni ei ole mitään ylitsepääsemätöntä vikaa. Onko kellään kokemusta vapaa mielisestä parisuhteessa jossa saa olla välillä muiden kanssa?
vapaudenkaipuu
Bitch
2422
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
... kokemusta. Kivaa se oli jonkun aikaa, mutta ei sellaista jaksa kovin pitkään. Siinä on omat vaaransa... Jos saat luvan lähteä kuksimaan toisten miesten kans niin pian teet sitä jo ilman lupaakin. Kielletty hedelmä alkaa kiinnostamaan yhä enemmän ja enemmän. En suosittele.
"Ihmiselämä jakaantuu lapsuuteen, nuoruuteen ja aikuisuuteen. Lapsuudesta asti on elämä jatkuvaa taistelua. Ensimmäinen etappi yksilöitymisen tiellä on lapsuudessa tapahtuva taistelu päästäksemme selville asioiden todellisesta luonteesta, nähdäksemme sen mikä on asioiden “takana“. Vähitellen omaa voimaamme kehittämällä pääsemme peloistamme ja kaikkien ulkoisten auktoriteettien kunnioituksesta. “..kun kerran löydämme sen, mikä on asioiden takana, tiedämme olevamme turvassa; kun tajuamme tosiasian, että piiska ei pysty enää meidän uppiniskaisuudellemme, niin emme enää pelkää, olemme kasvaneet siitä ulos... Piiskan takana, sitä mahtavampana on meidän itsepintaisuutemme, taipumaton rohkeutemme.. asteettain pääsemme perille kaikesta siitä mikä ennen oli merkillistä ja salaperäistä... ja kaiken takaa löydämme oma järkähtämättömyytemme, horjumattomuutemme, urheutemme, vastavoimamme, ylivoimaisuutemme, voittamattomuutemme... vanhempien ja auktoriteettien jyrkän komennon takana seisoo kuitenkin loppujen lopuksi meidän rohkea valintamme, liian ovelaksi osoittautuva nokkeluutemme.. ja mitä enemmän tunnemme (fühlen) itseämme, sitä vähäisemmäksi osoittautuu se mikä ennen tuntui olevan voittamatonta."
"Aikuisuuteen tullessaan on perustava ero nuoruuteen siinä, että aikuinen ottaa maailman sellaisenaan, niinkuin se on, kuvittelematta sitä kehnoksi, mikä hänen puolestaan tulisi muuttaa ajatuksiaan vastaavaksi. Aikuisessa vahvistuu näkemys, että maailmaan on suhtauduttava mieltymysten, ei ihanteiden mukaan. Ihanteidensa mukaan toimiva nuorukainen antaa helposti henkensä, ruumiillisen elämänsä, lähes minkä tahansa asian puolesta. Vasta kun ihminen tajuaa itsensä r u u m i i l l i s e n a i t s e n ä, mieltyy itseensä, alkaa hän käyttäytyä e g o i s t i s t e n intressien pohjalta. Aikuinen poikkeaa merkittävästi nuorukaisesta siinä, että hän tekee i t s e s t ä ä n kaiken keskipisteen, kun taas nuorukainen on taipuvainen korostamaan esimerkiksi Jumalaa, Isänmaata tai muuta merkillistä (toim. huom. kuten parisuhdetta). "