Olen 30 v nainen eikä minulla ole lapsia, eikä tule olemaankaan.Pillereitä en halua loppuikääni napsia.Ainoaksi vaihtoehdokseni jää sterilisaatio.
Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?Marssinko terveysasemalle ja sanon lääkärille haluavani sterilisaatioon?
Kuinka tälläiseen on suhtauduttu?
Miten nopeasti sinne pääsee ja millä perustein?
Jonot ym?
Olisi muutenkin kiva kuulla miten olette selviytyneet operaatiosta?
Olen kuullut että sterilisaatiosta huolimatta ovat useimmat naiset aloittaneet e-pillerit uudestaan?
Vaikutus mieleen?
seksielämään?
Kiitos kaikille jotka jaksoivat vastata!Nämä ovat asioita jotka askarruttavat mieltäni.:)
Kuinka tämä käytännössä tapahtuu?Marssinko terveysasemalle ja sanon lääkärille haluavani sterilisaatioon?
Kuinka tälläiseen on suhtauduttu?
Miten nopeasti sinne pääsee ja millä perustein?
Jonot ym?
Olisi muutenkin kiva kuulla miten olette selviytyneet operaatiosta?
Olen kuullut että sterilisaatiosta huolimatta ovat useimmat naiset aloittaneet e-pillerit uudestaan?
Vaikutus mieleen?
seksielämään?
Kiitos kaikille jotka jaksoivat vastata!Nämä ovat asioita jotka askarruttavat mieltäni.:)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minulle sterilisaatio tehtiin kahden keisarinleikkauksen jälkeen. Lapset siinä vaiheessa murrosikäisiä molemmat. Tiedustelin asiaa lääkäriltä, tarvitiin puolison mielipide asiaan ja sitten odottelin todella lyhyen aikaa. Minulle sterilisaation nopean saannin mahdollisti varmasti ajankohta ja se että oli jo kaksi lasta ja molemmat leikattu.
Mutta toivuin siitä todella hyvin. Kipuja oli sterilisaation jälkeen, mutta niihin sai lääkkeitä jos halusi. Minä en halunut, enkä käyttänyt joten kivut olivat täysin kestettäviä kyllä. Muutoin se ei vaikuttanut elämääni mitenkään, mutta ehkäisystä ei tarvinnut huolehtia. No nyt minulla on hormonikierukka, mutta syynä on anemia, jonka vuoksi kuukautisvuotoa vähennetään, ei mitään muuta syytä tuohon kierukkaan.
Suosittelen, jos on päätöksensä tehnyt ja kyllähän 30 v. tietää jo mitä tahtoo, tosin pari ystävääni on tullut yllättäen 40 vuotiaana tai päälle raskaiksi ja ovat ihastuttavien lasten ikionnellisia äitejä. Mutta tarkoituksella kumpikaan ei lasta olisi ikinä hankkinut, molemmat harkitsivat aborttia, mutta peruivat sen sitten kun äitiys ja lapsi alkoivatkin tuntua oikealta, kaikesta huolimatta.
Mutta siis, tt-keskuksen kautta jonoon ja jono riippuu varmasti paikkakuntasi sairaalan tilanteesta. Sterilisaatio tehtiin ainakin silloin, kun se minulle tehtiin, nukutuksessa ja vähän aikaa lepäsin osastolla, en edes muista olinko yön yli vaiko mitä. Mutta kaikki meni hyvin ja suosittelen kyllä sterilisaatiota niille jotka sitä ovat vakavasti miettineet ja päätöksen lapsiluvustaan tehneet. Ihan sama onko 0 vaiko enemmän.
asiallisesta vastauksestasi:)
Olen vaan kuullut kauhujuttuja kuinka lääkärit eivät moisia lähetteitä tee ym.
Ymmärrän että kyse on isosta päätöksestä mutta tein sen jo kauan sitten ja paluuta ei ole.
Varaat ajan tk:lle, vastassa on todennäköisesti melko nihkeästi asiaan suhtautuva ihminen, jolle pitää aukottomasti perustella miksi haluat steriin (jos nyt jätetään huomiotta se, että sulla iän puolesta on lain mukaan siihen oikeus ilman perustelujakin). Tästä seuraa lähete sairaalalle, jossa vielä tutkimukset ennen operaatiota, aika varataan käsittääkseni usein sairaalalla. Näin ainakin minulla.
Jonotusajat riippuvat ihan kaupungista, voi olla muutamasta viikosta vuoteenkin. Perusteena sulla riittää ihan ikä.
Operaatiohan tehdään tosiaan nukutuksessa päiväkirurgisena toimenpiteenä, eli pääset kotiin jo samana päivänä (yleensä muutama tunti leikkauksen jälkeen). Itsellä operaatiosta toipuminen kävi todella nopeasti, pari päivää otin vähän iisimmin ja se siitä. Vatsan alueella oli vähän turvotusta pari viikkoa, vaan pieni kiusa siitä ilosta, että sitä turvotusta ei ilmene ei-toivotusta syystä koskaan. ;)
Ei ole tarvinnut katua, päinvastoin oli ja on jotenkin tosi voittajafiilis - vihdoinkin tämä juttu on hoidettu päiväjärjestyksestä. :) Mulla ajatuskin omista lapsista on ollut aina niin voimakkaan vastenmielinen, että vaikutus mieleen ja seksielämään oli ehdottoman positiivinen, kaikin puolin. Ei ylimääräisiä hormoneja kropassa, ei kumien kanssa sähläämistä (vakituinen parisuhde), ei pelkoa ehkäisyn pettämisestä. Toimii minulle.
Epäilen, että ainakin osalla pillereiden syömisen jatkaminen johtuu ihan siitä, että on totuttu mahdollisesti niukempiin vuotoihin (vuodon määrähän ei lisäänny, vaan palaa normaaliksi, useimmilla kun kuukautiset niukkenevat pillereitä syödessä) ja toisaalta on ehkä totuttu siirtämään kuukautisia syömällä laattoja putkeen useita.
Tai sit pillereitä syödään ihan konkreettisista syistä esim. kuukautiskipujen, runsaan vuodon, epäsäännöllisten vuotojen, endometrioosin, PCO:n tai muun vastaavan hoitoon.
Menin yksityiselle kynegelogille kun terveyskeskukseen tuntui vaikealta pääsy. Yritti ehdottaa kierukkaa jota olin jo kokeillut, pidin helposti pääni ja sain lähetteen sairaalaan (päätös kun oli tullut lopulta vakaasti itselleni, vaikka etukäteen pelkäsin miten selviän perusteluista). Seuraavaksi polilla kynellä käynti joka kyseli miksi, kerroin vain tosiasian etten ole koskaan halunnut lapsia enkä tule haluamaankaan jostain syystä. Seuraavaksi aika toimenpiteeseen. Tehtiin päiväkirurgisena, samana iltana kotiin. Pari viikkoa pisti lapaan ja kylkeen (luultavasti vatsaonteloon jäänestä ilmasta johtuen), ilman sairauslomaa, hyvin kesti. Minulle ko. toimenpide oli helpotus, hymyilin kuin aurinko toimenpiteen jälkeen, vaikka itse olin odottanut reaktiota mitä tuli tehtyä? olin todella onnellinen! ja seksielämäni parani. Edelleen välillä tosin näen painajaisia että tulen raskaaksi, ja on tosi helpotus herätä. Eli minulle raskaus näyttää olevan se pahin mahdollisuus. Koko rulianssiin meni n. 3 kk.
T. Nyt jo yli 40 v. nainen, ja edelleen tyytyväinen.
Saan voimia kohdata tuomitsevia ihmisiä jos nyt sellaisia vastaan tulee:)Eipä kai tässä sitten muuta kuin aikaa varaamaan.
100%:n varma ehkäisykeino, eli aina on raskauden mahdollisuus, tosin vähäinen, mutta on kuitenkin.