Voi teitä miehiä, samanlaisia kai kaikki.
Löysin täältä ihanan miehen (tai niin ainakin luulin). Kirjoittelua ja tapaamisia vajaan vuoden.
Pari päivää sitten ilmeni jotain mitä en sulattanut ja lemppasin miehen elämästäni.
Nyt on jo uusi nainen haussa - jätkä roikkuu samoilla sivuilla (chateissa) joissa tapasimme. Näin ne miehet "suree".
Löysin täältä ihanan miehen (tai niin ainakin luulin). Kirjoittelua ja tapaamisia vajaan vuoden.
Pari päivää sitten ilmeni jotain mitä en sulattanut ja lemppasin miehen elämästäni.
Nyt on jo uusi nainen haussa - jätkä roikkuu samoilla sivuilla (chateissa) joissa tapasimme. Näin ne miehet "suree".
Vastaukset 21
Vanhimmat
et tietenkään löydä mitään väärää...no eihän voi mitään jos on vain lusikalla annettu. Silloinhan ei voi kauhalla vaatia.
"Voi teitä miehiä, samanlaisia kai kaikki."
Emme todellakaan ole kaikki samanlaisia!!!!
Mitä tulee suremiseen. Minulla kestää helvetin kauan aikaa päästä rakastamastani naisesta yli joten en edes pysty aloittamaan mitään uutta ennenkuin on kulunut pitkä aika jutun päättymisestä, voi viedä vuoden, voi viedä useamman vuoden.
Varmaan joitakin helmiäkin löytyy miehistä. Mutta olen näitä palstoja senverran lukenut että aika yleistä näyttää olevan. Ehkä 1/100:sta on IHANA mies.
Ehkä se ei ollutkaan rakkautta. Mitä lie ollut.
se sanontakin on, että mies on vielä niin naiivi, tyhmä ja vanhan aikainen, että oikeasti rakastuu naiseen.
rakastuu jos ei naiseen ja oikeesti? Ja eikös naiset juuri halua että mies rakastaisi oikeasti? Vai mitä sä tolla ajat takaa?
on semmoinen asia, että jokainen tekee sen niin kuin parhaaksi näkee, tai niin kuin osaa.
Sovitaan vaikka niin, että se sun ex-mies oli lurjus, mutta...
...jos sinä sen lemppasit jo, niin sun ei pitäisi enää kantaa huolta hänen tekemisistään. Miksi kiusaat itseäsi seuraamalla hänen elämäänsä? Olethan sanoutunut irti hänen kohtalostaan. Eroon kuuluu, paitsi se, että "lemppaa" sen toisen ulos elämästään, myös se, että itse antaa sitten sen toisen mennä, eikö?
Niinpä..itsensä kiusaamista tämä on.
Mutta kun on tunteita vielä jäljellä. Ei ne sormia näpsäyttämällä häviä.
mutta kuule. Ei ne häviä myöskään sillä, että alkaa syytellä kaikkia miehiä.
Jos se ukko oli paska, niin se oli. Sure sitä ja ole sille vihainen. Jos yrität parantaa oloasi sillä että yleistät pettymyksesi koskemaan kaikkia miehiä, niin se ei paranna sun tunteita, vaan päin vastoin saat pettymyksen lisäksi vaivaksesi vielä katkeruuden ja kyynisyyden.
Voimia.
No mitäs sen ois pitäny tehdä ? Jäädä odottelemaan että sinä jostain kumman syystä päätät ottaa takaisin ? Ihmeellisiä käsityksiä naisilla, jos kerran on seurustellu, pitäis miehen olla aina varalla ja asennossa ? Itse tekisin samalla tavalla!
joko: et merkinnyt miehelle mitään elämää suurempaa
tai: seuraava nainen joutuu toimimaan miehen laastarina/roskakorina
Jos "tapailitte" vuoden verran, mutta ette varsinaisesti seurustellut, suhteellanne ei ollut yhtä paljon merkitystä miehelle kuin sinulle, mitä minä pidän ihan ymmärrettävänä.
tai
Suhde oli tärkeä miehelle, mutta uuden etsinnän käynnistäminen on hänen tapansa yrittää päästä surun yli. Ehkä tekisin itsekin niin, päästäkseni taas käyntiin...
Sinulle neuvoni on, että jätä eksän kyttääminen. Siitä ei seuraa kuin surua ja murhetta sinulle itsellesi.
"Jäädä odottelemaan" ? Siis kyse on muutamasta päivästä..no miehet on nopeita käänteissään..joku etsii jo samana päivänä uuden kun vanha jättää.
kun lemppasit! Nyt kyyläät miehen tekemisiä!
Mistäs tiedät, missä itse roikut ja tekemässä mitä?!?
Mitäs jos miestä ei sureta, ei kiinnosta? Tai sitten hän koittaa korvata sua jollakin toisella mikä ei tule onnistumaan. Monesti sitä ihmiset hyppää heti uuteen junaan, mutta saa siitä vain morkkiksen jos on tunteita vielä exään. Sinä olet hänet lempannut, joten älä sinä hänestä enää murehdi, anna hänen surra tai olla surematta sua.
Itse erosin noin 7kk sitten. Olin todella ihastunut exääni, mutta pitkään mietin eroa, koska asiat ei mennyt kuten olisi pitänyt, mutten saanut sitä ulos suustani. Erosta on noin kaksi viikkoa ja siitä minuutista alkaen, kun eropäätös astui voimaan mä olen ollut onnellinen ja saanut taas hymyn huulilleni, vapautunut.
Mä en etsimällä etsi ketään, mutta katselen ympärilleni ja itselläni ei ole pienintäkään tunteen ripettä exääni kohtaan eli mikään ei estä minua ottamasta toista. Jos minulla olisi tunteita, en todellakaan edes katselisi ympärilleni vaan keskittyisin käsittelemään ne tunteeni. Ehkä se vaan on erilaista naisilla ja miehillä?
Sitä en taasen tajua, että ottaa toisen vaikka edelliseen on vielä tunteita. Ei kovin fiksua.
Mutta kai jollain se lohtupano tai se lohtu ihminen auttaa, en tiedä.
"Ehkä se vaan on erilaista naisilla ja miehillä?"
Se on hirveän draagista jos noin olisi. Nainen saa uudelleen ja uudelleen kärsiä, mies sukka ojossa uusia kohti. :( Vai ottaako mies helposti seuraa kuin seuraa.
Emmä tiedä... Ehkä miehet yleisesti ottaen suhtautuu näihin erilailla. Ainakin minun exä sanoi, että haluaa pian uuden, sillä lohduttaisi itsensä ja koittaisi unohtaa, mutta myönsikin ettei se toimi niin.
En siis tiedä, mutta itse naisena voin sanoa, etten niin tekisi. Toki tiedän naisiakin jotka tekevät noin, mutta isojen morkkisten kera.
Jollakin on varmaan halu vaan näyttää exälle, että on jo uudessa suhteessa ja kaikki hienosti vaikkei näin olisikaan..
ihan nuihin naispuolisiinkin tapauksiin, puolivuotta menee loistavasti ja sitten... blablablaa
Joo, kyllähän sitä on tässä tullut itseäkin katsottua aika tarkasti tämänkin tapauksen jälkeen, mutta minkäs teet.
Olkaa omia itsejänne (v...u tätä suomen kieltä...) ja avoimia sekä tietäkää omat rajanne niin kyllä se oikeakin sieltä löytyy.
se viheltäen menee. Olen kuullut, että netin kautta on syntynyt kestäviäkin suhteita, mutta jos lähtökohta on se, että halutaan suhdetta ja etsitään sitä kotisohvalta käsin, niin ei se perusta kovin vahva ole, mille rakennetaan.
Oma järjestykseni on se, että ensin tavataan ihminen, jonka kanssa on niin hyvä olla, ettei hänestä halua päästää irti, ja siitä alkaa suhde. Ei niin, että ensin halutaan suhdetta ja sitten etsitään (netistä tai baarista) ihminen, joka täyttää tietyt kriteerit.
Miksi, muuten, sinä siellä chatissa kävit? Ihan muuten vain rupattelemassa vai kenties etsimässä uutta?
Laitanpa sulle tähän ihan vaan kopion omasta kirjoituksestani, lähtöisin yhdestä toisesta ketjusta. Tämähän on ohi ap:n lähtöviestistä, tiedän.
Mutta, hain seuraa ihan siksi, että löytäisin, ja ihan netin kautta. Mulla se meni näin:
Mulle kävi niin, että ihastuin naiseen ihan kirjoittamalla. Suomi24 treffeillä aloitettiin kirjottelu. Toki samalla kirjoittelimme ja saimme kontakteja muiltakin. Pikkuhiljaa tuon yhden naisen kirjoitukset, kirjeet ja viestit alkoivat tuntua läheisiltä, aloin odottaa, josko juuri häneltä tulisi viestiä tavalla tai toisella. Pienikin tervehdys treffipalstalla tai sähköpostissa sai aamun tuntumaan vähän paremmalta.
Asia eteni suht nopeasti. Pari-kolme viikkoa kirjoiteltiin tuohon malliin - sitten siirryttiin siihen vaiheesenn, että alettiin puhua keskinäisistä tunteista - ja ihastuminen iski kuin hyökyaalto yhden päivän aikana - aamulla oli vaan kivaa, mutta illalla olin jo ihan lätkässä, kun annoin sen tunteen tulla.
Seurasi viikon verran kirjoittelua asian tiimoilta: kuinka tyhmää, kuinka epätodennäköistä, kuinka ihanaa - ihastua nyt vieraaseen ihmiseen vain kirjeiden perusteella! Tässä kohdassa fiksu lukija ihmetteekin, miksi emme jo olleet tavanneet - no just siksi, mikä netissä voi tapahtua jos on tapahtuakseen - välimatkaa meillä oli 300 km. Sitäkin pohdimme kirjeitse.
Treffit piti kuitenkin järkätä: minulla oli muutenkin asiaa sille suunnalle Suomea ja ehdotin että nähtäisiin. Treffit menivät oikeastaan niin, että molemmat vain varmistimme, että toinen on just niin kiva ja ihana kuin olimme kuvitelleetkin. Ja oli.
Nyt olemme seurustelleet 7 kk. Suhde on vieläkin etäsuhde. Se aiheuttaa toki ongelmia, mutta tuo myös sellaista väljyyttä elämään, mikä saattaa olla hyvä. Ikävä iskee välillä väärään aikaan, mutta onneksi autot on keksitty ja valtatiet vie kaupungista toiseen. Yhden illan tapaaminenkin onnistuu, kun tarvis on.
Vietämme aika paljon aikaa yhdessä, työelämä on molemmilla sellainen, että voimme myös viikolla kyläillä toisissamme, eli emme ole sidottuja pelkästään viikonloppuihin.
Tämmöinen tapaus. Aikaa tuohon meni sillai, että ekasta vastauksesta toisen profiiliin meni noin kuukausi, että olimme ihastuneet ja tavanneet kerran, sekä päättäneet kokeilla, kuinka tykkääminen onnistuu etätyyliin. Toistaiseksi se on toiminut loistavasti.
Kumpikaan ei käynyt muilla treffeillä: profiilitkin laitettiin suunnilleen yhtäaikaa, vain n. viikkoa ennen ensimmäistä kontaktia. Ja ne profiilit on poistettu myös aikaa sitten.
Ota se kuin nainen äläkä itke kuin joku teinihoro!
"Pari päivää sitten ilmeni jotain mitä en sulattanut ja lemppasin miehen elämästäni. "
Mitäköhän tämäkin sitten oli? Netin naikkoset on niin epästabiileja että paljon ei tarvitse syitä olla kun jo lempataan.