Kirjoitin tämän tuohon toiselle palstalle myös, mutta ehkä se paremmin kuuluu tähän..
Olemme vähän vajaa kolmikymppinen pari ja tullut tuossa puheeksi, että voisi olla piristystä jos joskus kävisi vieraissa. Minä aluksi olin innostuneempi ajatuksesta ja vaimoni ei. Mutta nyt on asiat kääntyneet vähän toisinpäin. En haluaisi perääntyä, mutta kuitenkin kun olemme puhuneet asiasta ja jopa sopineetkin asiaa, niin jotenkin alkaa epäilyttää, mutta kun kerran sovittu niin olkoon. No ollaan puhuttu, että tässä lähiaikoina vaimoni lähtee baariin ja jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Asia jännittää mutta toisaalta haluan niin myös tapahtuvan.
Uskon, että minulle ei tule mitään mustasukkaisuutta asiasta, mutta nyt kaipaisin naisilta kokemuksia tai mielipiteitä, että miten vaimoni jälkeenpäin suhtautuu asiaan. Eli voiko olla kuitenkin luonteva sen jälkeen yms. vähän hankala selittää, mutta kuitenkin..
Olemme vähän vajaa kolmikymppinen pari ja tullut tuossa puheeksi, että voisi olla piristystä jos joskus kävisi vieraissa. Minä aluksi olin innostuneempi ajatuksesta ja vaimoni ei. Mutta nyt on asiat kääntyneet vähän toisinpäin. En haluaisi perääntyä, mutta kuitenkin kun olemme puhuneet asiasta ja jopa sopineetkin asiaa, niin jotenkin alkaa epäilyttää, mutta kun kerran sovittu niin olkoon. No ollaan puhuttu, että tässä lähiaikoina vaimoni lähtee baariin ja jos jotain tapahtuu, niin sitten tapahtuu. Asia jännittää mutta toisaalta haluan niin myös tapahtuvan.
Uskon, että minulle ei tule mitään mustasukkaisuutta asiasta, mutta nyt kaipaisin naisilta kokemuksia tai mielipiteitä, että miten vaimoni jälkeenpäin suhtautuu asiaan. Eli voiko olla kuitenkin luonteva sen jälkeen yms. vähän hankala selittää, mutta kuitenkin..
Vastaukset 15
Vanhimmat
Missäs vaiheesa naisen mielipide alkoi muuttumaaan? Ettei vaan juuri samaan aikaan kun työpaikalla tms ilmestyi uusi mieskollega joka on niin ?
Taustalla voi olla sopupeli, eli ei välttämättä lähde "baariin" :-)
sanoisin, että kyllä sivusuhteet/sivupanot rikkoo suhdetta niin paljon, että kannattaa harkita todella vakavasti.
On helppo sanoa (ja kuvitella) että kyllä mä kestän. Todellisuus tahtoo sitten olla toinen.
Aika helvetin paljon pitää tehdä itsekasvatusta, ja siltikin jokin menee vähän rikki.
Itse olen ajatellut, että se on sitä aidan madaltamista. Kun sitä parisuhdetta ei ole löytynyt, niin otin vakipanon. Ja tähänhän kuuluu, et muitakin saa panna. Eli ei sitoumuksia. Mulla oli alussa muutama muu, nyt ei ole yli vuoteen ollut. En kestänyt niinkään. Vakipano ei ees tiedä, että "olen ollut uskollinen". En halua häntä sillä syyllistää, kun tiedän (luulen, ainakin alussa oli) hänellä on muita.
Mutta on tämä henkisesti silti pirun rankkaa. Vähän liikaa yksinäisenä lauantai-iltana.
Elikkä meillä on sopimus että jos tilaisuus tulee niin siitä vaan, mutta toiselle pitää kertoa. tähän asti toiminu loistavasti ja on todellakin piristänyt.
http://keskustelu.plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/keskustelu/t1615788
Juteltaa hyvät ihmiset monta kertaa ja pitkää aiheesta ennen kuin meette tekeen mitään tollasta. Siis just tää että nyt sä mietit että miten tää vaikuttaa sun naiseen..... varmaan sun nainenkin miettii sitä samaa ja SE on se ongelma. Siis se että kun ei tiiä mitä toinen ajattelee ja alkaa ite mielessään kehittelemään kaikenlaista. Eli jutelkaa aiheesta ja käykää läpi sitä tilannetta ja site että miten sitten jälkikäteen asiasta puhutaan ja miten suhtaudutaan.
Pettämistä on se kun sitoomukset rikotaan. Tuo on sitoomus, sovittu molemmille sopiva toimintatapa - se ei ole pettämistä.
Jos sinua arveluttaa asia niin mene ja keskustele siitä. Se jos vaimos hupailee luvalla vieraan kanssa ja sinä et sitä kestäkään - sekään ei ole pettämistä vaan sinun typeryyttäsi ja sitä ettet saanut suutasi auki vaikka ehdottomasti olisi pitänyt.
Siitä mitä "jälkeen" tapahtuu kannatta te riskin ihan kaksin. Se riippuu luonteistanne ja arvomaailmastanne, moraalistanne etc... kukaan muu ei voi sanella teidän tuntemuksianne asian tiimoilta. Se on teidän suhtautumista, ei meidän muiden. Yksi kuitenkin on varmaa: tehtyjä tekoja ei saa tekemättömäksi, eli sikäli kannattaa olla varma asiastaan.
Jos asiaa pitää puida nettipalstalla ja kysyä neuvoa tuntemattomilta sen suhteen mitä parisuhteessa valitaan ja mitä valintojen tiimoilta pitäisi tuntea niin silloin kannattaa oikeasti katsoa peiliin ja miettiä muutama ilta lisää - sanoisin minä.
Me alettiin exän kanssa tuohon hommaan, kun tuli niin tylsä arki ja kaikkia ongelmia. Otettiin kolmatta pyörää ja petettiin toisiamme, minkä ehdimme, vähän luvankin perästä, mutta elämä muuttui syöksykierteeksi, väkivaltaiseksi, aivan kamalaksi. Lopulta erottiin.
Tuo on valitettavan yleistä että ratkaisuja kahden ihmisen välisistä ongelmista lähdetään hakemaan kaikkialta muualta paitsi niistä kahdesta ja heidän välisistä asioistaan...
Se vain tulppaa sitä painetta, mutta kyllä se kattila lopulta halkeaa ja mitä isomman tulpan (sitä isomman paineen) kanssa sitä tuhoisampi se räjähdys on.
Empä tiedä onko ihan hyvä ajatus.Olen kokenut pettämisen kaksi kertaa.
Ensirakkauteni,petti kahdesti.Parhaan ystäväni kanssa.
Ex-mies kaksi kertaa eri naisen kanssa,nää jutut kesti kuukausia.
Epäonnen numeroni on kaksi.
On tietysti eri asia jos sovitaan,että kokeillaan muita.En vaan ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä,tuntuu aika pahalta.
Jos minun alkaisi tehdä mieli toista,lopettaisin suhteen.En voisi enää katsoa toista silmiin,jos tietäisin et se on ollu toisen kanssa.
Alkasin ajatella:suuteliko mieheni näin sitä toista,oli seksi pikapanoa,vai tuntikausia intohimojen pyörteissä,montako orgasmia,tuntuiko kaikki paremmalta kuin minun kanssa,haluaako hän minua enää ollenkaan?
En enää nauttisi oman mieheni kanssa,keskittymiskyky katoaisi,ei olis enää samaa hohtoa.
Aina on vaara että toinen rakastuisi uuteen,silloin on oma liitto mennyttä.
Omassa alkaa nähdä vain vikoja,kaikki toisessa alkaa ärsyttää,se ei tee mitään oikein.
Voi olla että jotkut vaan pystyy siihen,sopii ihan hyvin että on muita,mutta jotenkin epäilen sitä.En suosittelisi että kokeile vaan.
Kyllä ihmissuhteet ovat vaikeita.Ensin ollaan rakastuneita,kun arki painaa päälle,alkaa miettiä onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella.
Oma maa mansikka,muu maa mustikka-ajattelutapa alkaa hämärtyä.
Mitä ihmiset oikein loppujen lopuksi haluavat?Tiedä häntä?Ei kai minulle kuulukaan.
Vaikka kärsin ja riudun yksin,kun ajattelen taas että tällaista se parisuhde onkin.Tuntuu tosi hyvältä et olenkin yksin,ei tarvii riutua vielä enemmän.
Minullakin on sen verran elämänkokemusta,että osaisin kyllä hoitaa suhdettani,en loukkaisi miestäni koskaan.En nalkuttaisi,kiukuttelisi,olisi v..mäinen ja hankala.Ja en todellakaan alkaisi himoita seksiä jonkun toisen kanssa.
Seksi on niin moniuloitteinen "maailma".Jos toista rakastaa, pystyy seksissäkin löytämään mitä ihmeellisimpiä alueita,tuntemuksia,se ei katso aikaa eikä paikkaa.
Bensaa on tankissa,tulitikku löytyy hyvin helposti,ja himot räjähtää aina vaan uudestaan.
Palvoisin ja rakastaisin miestä.Koko sydämestäni.
Siinä se taas nähdään mikä se on joidenkin nykyihmisten moraali! "Ollaan tuossa mietitty jos se piristäis..." Voihan ny vittu sentään! Suhdettanne vois piristää se että tekisitte jotain kivaa yhdessä ettekä ajaisi toisianne muualle panemaan! Jumalauta mitä porukkaa, kyllä meitä on moneksi.
Aimo-setä on nyt SAATANAN VIHAINEN!
mieltä! Miten se suhteen "piristysruiske" muka löytyy sieltä vieraasta sängystä??? Lopun alkua se on!!! Ottakaa ny hyvät ihmiset järki käyttöön!!!
Hirveäa raivoamista, ojentamista ja moralisointia! Mustavalkoista ja suvaitsematonta porukkaa näköjään riittää... Eiköhän jokainen pari itse päätä, mitä haluavat kokeilla tai eivät halua. Vapaassa suhteessa ei sitä paitsi edes ole mitään "moraalitonta".
Pettämistä en salli missään muodossa!!
Tuun niin vihaiseksikin jo siitä kun varatut miehet hakee seuraa, argh!
Ja muutenkin kun mustasukkainen olen niin ei onnistuisi. Koskaan en mistään hinnasta pettäisi miestäni! Enkä toivoisi miehenikään pettävän!!
Saattapi olla että jääpi reissullensa....
Samantyylinen ajatus oli meidän suhteessa, miehen toivomuksesta lähti. Se oli lopun alku meidän suhteelle kun siihen kun huomasin että ruoho todella voi olla vihreämpää aidan toisella puolella. En suosittele jos teilä ei ole sitten 100% välit kunnossa ja rakkaus kukoistaa. Ja jos nuin on niin miksi sitten kannattaisi?!