Olen yh-isä ja vuosia sitten koviakin ihmissuhderintamalla kokenut. Lasteni ja kokemuksieni vuoksi olen tullut ihmissuhdeasioissa erittäin varovaiseksi. Ehkäpä minulle on muodostunut jonkinmoinen epäonnistumisen pelko.
Olen satunnaisen säännöllisesti kohdannut erään naisen, keneen taidan olla ihastunut. Kohtaamme silloin tällöin pururadalla tai kaupungilla ja juttelemme niitä ja näitä. Säästä, harrastuksista jne. Homma ei kuitenkaan etene, vaikka rivien välistä olen tulkinnut hänenkin olevan kiinnostunut. Arvatenkaan emme ole enää mitään teinejä, vaan neljänkympin molemminpuolin. Nyt kaipaisin asiallisia vinkkejä. Jotain muuta kuin "pyydä vaikka kahville".
Olen satunnaisen säännöllisesti kohdannut erään naisen, keneen taidan olla ihastunut. Kohtaamme silloin tällöin pururadalla tai kaupungilla ja juttelemme niitä ja näitä. Säästä, harrastuksista jne. Homma ei kuitenkaan etene, vaikka rivien välistä olen tulkinnut hänenkin olevan kiinnostunut. Arvatenkaan emme ole enää mitään teinejä, vaan neljänkympin molemminpuolin. Nyt kaipaisin asiallisia vinkkejä. Jotain muuta kuin "pyydä vaikka kahville".
Vastaukset 9
Vanhimmat
pyydät häntä vaikka kahville.
olen ihastunut yh-iskään jota näen silloin tällöin.. olen yrittänyt ottaa sen ensi askeleen ja näyttää että olen kiinnostunut, mieskin vaikuttaa kiinnostuneelta(ehkä? tai miten mies ilmaisee että on kiinnostunut??).. mutta nyt kuitenkin kierretään ku kissa kuumaa puuroa, kuka tekis ja mitä.. olisin naisena suunnattoman otettu jos mies pyytäisi minut vaikka poimimaan puolukoita.. en kyllä pidä ko. marjoista mutta hänen kanssaan lähtisin metsään ja vaikka nuotiolle ;)
voiko mitenkää olla mahdollista et näin tulis jatkumaa seuraavat 20 vuotta? Oikeesti, ota rohkeesti askel eteenpäin, pyydä sitä jonnekin, tee nyt jotai asialle. Saat ainaki selville mitkä on sen mietteet sinusta ja, parhaassa tapauksessa, pääset katumaan sitä että miksen tehny tätä alotetta jo aiemmin...
Kun kysyvähän ei tieltä eksy...
kyllä se siitä lähtee pistät vähä negiä (negativecomplimenttiä) ja kokeilet kinetiksel vähäsitä et et miten se reagoi kun laitat käden sen olkapäälle kun kerrot juttua opettele muutama tarina ulkoa ja kerro ne sille iha vaik arjen asioist tai viime viikonlopust ja jos saat laitetua käden sen olkapäälle kun juttelet jos se kokee sen epämiellyttäväks ota käsi pois jä käännät kylkeä sille osoitat mielenkiintoa jotain muuta kohtaan vilkuilemalla takaan että nainen jatkaa jutustelua entistä innokkaammin osta kirja nimelt pelimies suomennost the gamest no shit
jos et pyydä häntä minnekkään;)koska nainen ei sitä aloitetta välttämättä tee(itsekkin naisena
odottelen tässä kutsua johonkin)
Pyydä vaikka kahville joku päivä koska se ei kuitenkaan meinaa mitään sen vakavampaa,vaan että se tutustuminen alkaisi sitten siitä.Rohkeutta peliin:)
Olen niinikään 40 mies ja voin kertoa kokemuksesta, että ei se homma kyllä etene mihinkään, jos ei itse tee jotain konkreettista.
Olen nyt vuoden päivät kierrellyt ihastuttavan naisen kanssa kuin se kuuluisa kissa kuumaa puuroa.Yritän myöskin lukea rivien välistä ja tulkita eleitä, mutta...ei tule mitään, ei ehkä koskaan.Mutta toisaalta, ei sitä oikein osaa luovuttaakaan, vaan jotenkin alitajunnassa haluaa jonkinlaisen selkeän päätöksen asialle, joko niin, että toinen selväsanaisesti torjuu, tai sitten suhde todellakin alkaisi.Tällainen "välitila" kyllä rassaa ja syö miestä.
Mutta... onnea yritykseen silti!
eikös sinun pitäisi tehdä asialle jotain?
Nainen varmasti odottaa sinun siirtoasi. Meidän naisten on jostain syystä vaikeaa ottaa se ensimmäinen askel. Ajattele että nainen voi riutua yhtä paljon kuin sinä, ellei enemmänkin, ethän halua että nainen josta välität kärsii? Ole siis rohkea ja soita tai lähetä tekstiviesti hänelle... aivan varmasti hän ilahtuu!!
Tällaisessa tapauksessa homma ei etene milloinkaan tässä elämässä, jos nainen on vähänkin fiksu ja mies ei tee ensimmäistä ratkaisevaa siirtoa. Samanikäisenä naisena en ainakaan itse lähtisi tyrkyttämään itseäni yksinhuoltajaisälle. Arvostan nimittäin niitä lapsia liian paljon, vaikkei omia olekaan.
Kyl se vaan niin on, että miehen pitäis keksiä jokin tapa ottaa se ensi askel. Ei sen tartte olla kummoinen, mutta se on edellytys, että alkaa tapahtumaan. Jos nainen tietää, että miehellä on lapsia, muttei tiedä onko vapaa, niin se nainen voi kuvitella ihan mitä vaan. Onhan niitä patologisia rinnakkaissuhteidenkin harrastajia, stoorit on naistenlehdistäkin jos ei lähipiiristä tuttuja. Ihastumisten kohdalla sukeutuu usein luontevastakin puhujasta "estynyt". Naiset ajattelee asioita aika monimutkaisesti, mutta fiksut kattoo ennen kuin katuu.