Todistajat antavat kurille (pahoinpitämiselle) sanan rakkaus, kun lyövät lastaan. Vanhemmille annetaan kurittamiseen täysi tuki ja oikeus vt seuran taholta. kuinka moni lapsi onkaan henkisen ja fyysisien painostuksen alla ja elää vanhempiensa kautta ja vanhemmat taas lapsensa kautta?
Aikuisten kirjoittamia lasten kokemuksia kuunnellaan mielellään kokouksissa, mutta eikö se juuri osoita, kuinka yritetään elää yhteiskunnassa lapsen kautta, jolla ei ole käsitystä koko totuudesta?
Aikuisten kirjoittamia lasten kokemuksia kuunnellaan mielellään kokouksissa, mutta eikö se juuri osoita, kuinka yritetään elää yhteiskunnassa lapsen kautta, jolla ei ole käsitystä koko totuudesta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miksi yleistät tuon asian? Jos olet saanut kuritusta tai sinua on pahoinpidelty se ei merkitse että kaikki JT vanhemmat tekevät niin kuin Isäsi?
>>Miksi yleistät tuon asian?
Miksi jt-vanhin saa joissain tilanteissa oikeuden lyödä valtakunnansalilla toisten lapsia?
Ikää lapsella 2 vuotta ja palvelusvalvoja tukistaa lasta niin että hiustullo lähti päästä?
Miksi muut vanhimmat eivät puutu asiaan?
Myhäilevät vain.
No.Tämän lapsen isä ei ole enää jt.Hänestä on tullut ankara jt-vastustaja,henkeen ja vereen!
Minua lyötiin koska se perustettiin raamatun tekstiin lapsen kurituksesta. Minua lyötiin jos en jaksanut keskittyä 4 vuotiaana kahden tunnin kokouksiin. Minua lyötiin jos en muistanut kysyä joka kerta lupaa kun piparit oli näkyvillä pöydällä. Minua revittiin koulumatkalla ja jos puolustukseksi löin että pääsisin karkuun. Sain selkäsaunan kotona. Olisi näet tarvinnut kääntää toinenkin poski.. en vain kääntänyt. Monta muutakin asiaa oli miksi rangaistiin.. Yksi joka sattui eniten oli se etten olisi halunnut lähteä kokoukseen, niin sitten tuli selkään niinkauan että halusit. Itkien ja siinäkös se usko vahvistuu. No tämä oli -70 luvulla ehkä parannusta tässä asiassa on tullut? "Rakkaus on väkevämpi kuolemaa sitä suuret vedetkään ei voisi sammuttaa sillä Rakkaus on lahja Jumalan." Rakkautta elämänne.
lahkon kirjoissa se on ollut kirjoitettuna ohjeenakin, se lasten piiskaaminen. Vanhemmissa ainakin, mahdollisesti uusimmissa ei enää sen jälkeen kun se on kriminalisoitu, lasten ruumiillinen kuritus on rikos.
lahkon jättäneet entiset todistajat puhuvat myös että valtakunnansalin vessoissa oli vitsaksia sellaisia lapsia varten, jotka ikäänsä nähden ymmärrettävästi kyllästyivät, kun eivät ymmärtäneet puheista mitään, ja toivat lapsen keinoin sen ilmi, vaatimalla huomiota metelöimällä.
Lahko antaa lahkoon kasvattamiselle oman ulkokultaisen sanansa, rakkaus, kun tietää, että lapsi ei osaa puolustautua vaikkapa sanomalla että rakasta vaan itseäsi.
Minusta tuli JT 1981 aloin tutkimaan jo 1974, silloin meille oli 3 lasta, en ikinä pahoinpidellyt lapsiani koska se ei ole raamatun mukaista, toisaalta täällä ruotsissa näkee sen mitä on ns. "vapaa kasvatus" mitään rajoja ei aseteta lapsille, kaikki hajoitetaan ja rikotaan mitä vastaan tulee, bussipysäkkien rikkominen maksaa kymmeniä miljoonia kr vuodessa puhumattakaan junien hajoittamisesta ym.
Tässä lainaus 8/11-2001
Miten lapsia tulisi kurittaa?
”Ongelmia syntyy, kun lapsia kehutaan huolimatta siitä, mitä he tekevät”, sanotaan kanadalaisessa National Post -lehdessä. Jotkut vanhemmat uskovat, että tällainen suhtautumistapa kasvattaa lasten itsetuntoa. Toisaalta psykologi Roy Baumeisterin mukaan ”hyvä itsetunto on paikallaan, kun se perustuu todellisiin saavutuksiin, mutta vanhempien tulisi keskittyä opettamaan lapsille itsehillintää”.
Vanhemmat, jotka pelkäävät oikaista lapsiaan, kun nämä ottavat harha-askeleen, aiheuttavat todellisuudessa lapsille vahinkoa. Itse asiassa oikaiseminen on opetuskeino: erehtynyttä lasta opetetaan välttämään toistamasta virheitään. Vanhempien antaman oikaisun ei tietystikään tule olla karkeaa ja väärintekoon nähden suhteettoman ankaraa (Jeremia 46:28). Heidän tulee pitää huoli siitä, ettei oikaisu ole kohtuutonta. Raamattu sanoo: ”Te isät, älkää ärsyttäkö lapsianne, jotteivät he masentuisi.” (Kolossalaisille 3:21.)
Oikaisu liitetään Raamatussa aina rakkauteen ja lempeyteen, ei suuttumukseen ja raakuuteen. Taitava neuvojen antaja on ”hellävarainen kaikkia kohtaan, – – sellainen, joka opettaa lempeästi niitä, jotka eivät ole suopeasti suhtautuvia” (2. Timoteukselle 2:24, 25). Oikaisun ei siksi tule olla vanhempien tunteenpurkaus. Raamattu ei missään tapauksessa hyväksy menetelmiä, jotka voivat vahingoittaa lasta.
Kun ei uskalla muita.
Lyöminen sattuu aina, ja se jättää jäljen niin lapseen kuin aikuiseen. Niin toimeksiantajalle kuin vastaanottajalle. Ratkaisu voisi löytyä lyömättä jättämisellä, ja opettelemalla itsehillintää ja sen mukana tuomaa selkeää puhetta!