antakaa mulle neuvoja mitä teen..
seurustelen ihanan miehen kanssa. meillä menee hyvin. ongelmana on se, että mietin kokoajan mieheni ex-tyttöystäviä. tunnen kauheaa mustasukkaisuutta heitä kohtaan. vaikka tiedän että se on ollutta ja mennyttä, emmekä edes tunteneet silloin, on se silti tuskaa. Kokoajan ajattelen että olen itse rumempi ja kaikkee kuin ne entiset, ja ajattelen että rakkaani kaipaa heitä vieläkin.. ehkä mulla on huono itsetunto. mieheni vannoo rakastavansa vain ja ainoastaan mua. ja hän ei edes tiedä näistä ajatuksistani. ehkä olen aivan liian mustasukkainen. yritän unohtaa nämä entiset mutta en voi. mitä teen?? en halua missään nimessä lopettaa suhdetta tällaisen takia!
seurustelen ihanan miehen kanssa. meillä menee hyvin. ongelmana on se, että mietin kokoajan mieheni ex-tyttöystäviä. tunnen kauheaa mustasukkaisuutta heitä kohtaan. vaikka tiedän että se on ollutta ja mennyttä, emmekä edes tunteneet silloin, on se silti tuskaa. Kokoajan ajattelen että olen itse rumempi ja kaikkee kuin ne entiset, ja ajattelen että rakkaani kaipaa heitä vieläkin.. ehkä mulla on huono itsetunto. mieheni vannoo rakastavansa vain ja ainoastaan mua. ja hän ei edes tiedä näistä ajatuksistani. ehkä olen aivan liian mustasukkainen. yritän unohtaa nämä entiset mutta en voi. mitä teen?? en halua missään nimessä lopettaa suhdetta tällaisen takia!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sinulla on kyllä huono itsetunto, niinkuin itsekin myönnät. Mutta tiedätkö, totuushan on se, että miehesi on juuri sinun kanssasi, ei kenenkään muun, sinua hän rakastaa, eikä noita entisiä naisia. Maailma on täynnä kainiita naisia ja kadehtiminen on ihan turhaa, vain kuluttavaa. Ole ja käyttäydy itse niin viehättävästi kuin voit, kyllä sinä kelpaat miehellesi sellaisena kuin sinä olet, vaikka joku exä olisikin kauniimpi, niin se on kuitenkin ex ja historiaa. Älä ainakaan liikaa utele tai käyttäydy mustasukkaisesti, koska sinulla ei ole siihen mitään syytäkään, sillä miehesi silloin vain ahdistuu ja alkaa ottamaan etäisyyttä ja suhde voi loppua siihen.
Olen paininut samanlaisten ajatusten kanssa.
Kyllä se nyt vaan on niin, että sun täytyy jättää tollanen tuskailu.
Miehesi on halunnut sinut, koska uskoo, että olet parempi hänelle kuin yksikään hänen entisistään. Hän ei ole heidän kanssa enää, koska juttu ei ole syystä tai toisesta toiminut. Heitä siis typerät ajatuksesi romukoppaan!
Ja anna itsellesi aikaa päästä näistä ajatuksistasi. Minäkin tarvitsin sitä aikanani paljon!
Voit myös puhua miehesi kanssa asiasta. Mutta ÄLÄ herran tähden kerro että asia raastaa sinua koko ajan. Miehet harvoin tälläsiä pohtivat, joten todennäköisesti saisit hänet vaan ahdistuneeksi. Voisit vaikka sanoa, että tunnet epävarmuutta ja sinun on tärkeä kuulla, että olet miehellesi tärkeämpi kuin kukaan ennen. Jos odotat hänen itsenäisesti sanovan toivomiasi sanoja, odotat turhaan. Hän ei lue ajatuksia.
Älä kiusaa lisää itseäsi kyselemällä yksityiskohtia miehesi entisistä. Äläkä pohdi ovatko he paremman näköisiä kuin sinä. Miehesi on halunnut sinut, ei heitä. Älä nyt unohda sitä.
Turha sinun on myöskään miestä vaihtaa (kuten et halunnutkaan). Todennäköisesti törmäisit samaan asiaan vaan uudestaan.
Varsinkin suhteen alussa kamppailin noita ajatuksia vastaan. Mietin kaikkea tyhmää ja tuntui todella pahalta. Mutta pääsin eroon ajatuksista takomalla itselleni päähän että ei Hän varmaan mun kanssa olisi jos ei tykkäisi! Tuollainen saattaa hyvin tuhota suhteen. Täytyy vaan ajatella että se on menneisyyttä ja Sinullakin on menneisyytesi. Muista että nyt Hän seurustelee Sinun kanssa ja rakastaa Sinua.
~Live only for this moment~
.. mitäpä noihin aiempiin kommentteihein enää lisäämään. Mulla oli ihan samoja fiiliksiä mutta kerroin niistä kullalleni ja sen koommin en oo kuullu existä sanaakaan.
Sanon ihan samaa kuin muutkin ovat tässä sanoneet. Kuten itsekin tiedät, noihin tunteisiin ei ole mitään aihetta eikä niissä ole mitään järkeä. Miehesi rakastaa nyt sinua ja on sinun kanssasi, exät ovat menneisyyttä, olivatpa sitten minkä näköisiä ja millaisia tahansa! Kun aika kuluu ja luottamuksesi itseesi ja suhteeseenne kasvaa, tuollaiset tunteet vähitellen häviäivät. Minulla siihen meni puolitoista vuotta... Anna siis ajan kulua, ja yritä myös "puhua itsellesi järkeä" äläkä anna mustasukkaisuudelle valtaa. Kyllä se siitä :)