Niin minä kymmenen vuotta sitten ajattelin...Sitten kun minulla on mies ja oma tupa ja perunamaa,lapsia ja rakkautta vaikka muille jakaa.Sitten minä olen onnellinen.Kymmeneen vuoteen mahtuu kaksi suhdetta,oma tupa ja perunamaa.lapset jäivät puuttumaan ja sitä rakkauttakin sain niin vähän,ettei siitä ollut muille jakaa.Enkä vieläkään ole saavuttanut sitä onnellisuutta...
Nyt vasta olen tajunnut,ettei mikään materiaalinen tai toinen ihminen voi taata toisen onnea.Me jokainen olemme oman onnemme seppiä.
Niin,kymmenen vuotta se vaati huomata ja nyt olen päättänyt etsiä onnea itsestäni ja lopettaa tämän suhteen,mikä on tuhoon tuomittu.Minun onneni on piilossa,mutta tiedän,että löydän sen,kun vain jaksan kärsivällisesti etsiä.Onni on sisälläni,sydämessäni,omassa elämässä.Olen tahtonut tuottaa onnea muille,miellyttää,olla aina saavutettavissa.Nyt on minun onneni aika!
Nyt vasta olen tajunnut,ettei mikään materiaalinen tai toinen ihminen voi taata toisen onnea.Me jokainen olemme oman onnemme seppiä.
Niin,kymmenen vuotta se vaati huomata ja nyt olen päättänyt etsiä onnea itsestäni ja lopettaa tämän suhteen,mikä on tuhoon tuomittu.Minun onneni on piilossa,mutta tiedän,että löydän sen,kun vain jaksan kärsivällisesti etsiä.Onni on sisälläni,sydämessäni,omassa elämässä.Olen tahtonut tuottaa onnea muille,miellyttää,olla aina saavutettavissa.Nyt on minun onneni aika!
Vastaukset 4
Vanhimmat
...sitten kun löydät onnen lähteen, kerro se toisillekin täällä...onnen etsijöitä riittää...
Koskaan ei voi rakentaa sitä onnea toisen ihmisen, saatikka materian varaan. Mitä jos toinen menehtyy, eroaa tai hänet muuten menettää. Mitä jos tulee konkurssi, tai muuten huono taloudellinen tilanne. Omassa elämässä täytyy olla muitenkin onnea tuottavia asioita jotta ankkuri elämään säilyy. Mielekäs työ, kiinnostava harrastus joka vie mukanaan, hyviä ystäviä ja muita läheisiä ihmisiä. Näinä sinkkuaikana olisi hyvä palata takaisin siihen entisajan yhteisöllisyyteen jossa toisistä pidettiin huolta. nykyaikaa vain leimaa itsekkyys, kilpailu ja rahanhimo, jolloin ihmiset ovat onnettomia - kumppanin kanssa tai ilman.
Olen samaa mieltä,eli olen itsekäs ja rahanhimoinen,toisten silmissä.En osaa arvostaa toisia ihmisiä(lähinnä parisuhteessa).Näin ihmiset ajattelevat.Enää en jaksa miettiä,mitä toiset ajattelevat,enää sillä ei ole väliä.Nyt on vain minun itsekäs elämä,oman itsekkään onnen löytäminen!Minun on hyvä olla näin,onko se joltakin jotain pois?EI!
En ole onnistunut löytämään miestä - ovat juosseet ajoissa karkuun. Ei ole vakituista työpaikkaa, määräaikaisuudet rassaavat taloutta. Ei ole omaa tupaa, on vuokrakatto pään päällä. Kaikesta näistä huolimatta olen onnellinen, sillä jossain vaiheessa älysin että en rakenna onneani ulkopuolelta tulevan rakkauden varaan, enkä rahan ja omistamisen varaan. Onni tulee siitä että on läheisiä ihmisiä, on omia todella kiinnostavia ja mielihyvää tuottavia harrastuksia. Kahvikupponen kiireen keskellä tai kävely luonnossa voi tuottaa oneen hetkiä. Pienestä se lähtee - ei rahan tai rakkauden omistamisesta.