elää onnettomassa avioliitossa?Tätä kysyn itseltäni päivittäin.Yhteistä elämää on eletty 17vuotta.Kaksi ihanaa lasta olemme saaneet.Ilman heitä en olisi jaksannut näin pitkän aikaa odottaa mieheni heräämistä.Viimeiset 3vuotta ovat olleet ahdistavaa,yksinäistä ja kyyneleiden täyttämää aikaa.Pinta puolisesti kaikki on hyvin,mutta suhteemme on todella jäässä.Vastuu lapsista on ollut jo pitemmän aikaa minun harteillani.Rakastan yli kaikkeni lapsiani ja hoidan ja kasvatan heidät iloiten.Mieheni ei kuuntele minua.Esittää kiinostunutta ja on samalla kertaa omissa maailmoissaan.Kyse ei ole toisesta naisesta,eikä mistään rakkauden loppumisesta.Jotenkin olen tullut miehelleni ilmaiseksi orjaksi,joka kyllä jaksaa hoitaa kodin,lapset,työn ja kaupan päälle rakentaa taloa siinä samalla.Mieheni työ on matkustelua ja hän on paljon poissa kotoa.Mutta sekään ei ole ongelma.Meillä on paljon lomapäiviä ja yhteistä harrastamista.Olen yrittännyt kestää suhdettamme,mutta nyt tuntuu siltä,että kohta en jaksa enään! Tiedän olevani liijan kiltti ihminen ja kiltisti hyväksyn kaiken.Ehkä olen itse saattannut liittomme kuoleeksi.Ei väliä,vaikka en ole miehelleni olemassakaan vaimona,ei keskustella suhteestamme.Tai siis minä puhun ja puhun suhteestamme,ongelmista,tunteista aivan kaikesta.Mutta ilman kuuntelua ja kommunikointia.Seksi elämä on kerran kuussa tapahtuva 5minsan sessio.Aivan ihanaa!! Ei hellyyttä.Rakastan miestäni,enkä haluaisi luovutta ja erota.Avioliittoohan kuuluu niin ylämäet kuin almäetkin.Mitä järkeä on liitossa,missä tuntee itsensä yksineläjäksi?En kaikesta rakkaudesta huolimattakaan halua vanhana tuntea,että elämä valui hukkaan ilman elävää ja rakkautta,intohimoa olevaa liitttoa.
Kauankohan
jaksan
3635
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Vastuu lapsista ollut pidemmän aikaa harteillasi?
- siis mies on joskus hoivannut lapsia.
Mies ei kuuntele, mutta esittää kiinnostunutta?
- eli mies yrittää, mutta ei jaksa.
"Kyse ei ole toisesta naisesta, eikä rakkauden loppumisesta"?
- eli mies on vakuuttanut rakkauttaan.
Olen tullut miehelleni ilmaiseksi orjaksi, hoidan kodin, lapset, työn, rakennan talon?
- siis kotiko ei ole sinun vaan miehen, lapset eivät ole sinun vaan miehen. Miehen pitäisi hoitaa oman työnsä lisäksi sinun työsi! Rakennat talon... olet jo lehtiartikkeli aihe, koska harva nainen pystyy siihen.
(anteeksi, että näin kärkevästi kirjoitan!)
Mieheni työ on matkustelua!
- siis miehen aika hankala on samaan aikaan olla hoitamassa kotia.
Meillä on lomapäiviä ja yhteistä harrastamista.
- siis miehesi kanssa harrastatte yhdessä!
Vanha täti tässä ihmettelee, että olisikohan sinun hyvä asettua miehesi näkökulmaan ja hänen jaksamiseensa?
Vaikka kirjoituksesi on sydäntä särkevä, niin saan silti vaikutelman, että mies yrittää parhaansa, mutta on väsynyt matkatöistä ja rakentamisesta.
Matkustelu työkseen on yllättävän rankkaa. Sain myös vaikutelman, että saatat ehkä olla kumppanina aika vaativa.
Yritä etsiä omaa elämää ja omaa harrastamista. Anna miehelle lepoaikaa ja tilaisuutta olla itsekseen rauhassa omine ajatuksineen.
Sinun elämäsi ei ole valumassa minnekään, Hukka-nimistä paikkaa ei ole olemassakaan.
Avioliitto ei ole jatkuvaa intohimoa, varsinkaan 17-vuoden jälkeen. Joskus voi mennä pitkiä aikoja, että 5 min seksisessiot kuuluvat siihen.
Kaikesta kertomastasi kuultaa se, että miehesi on henkisesti ja fyysisesti väsynyt.
Joskus voisi miettiä ennemmin, että mitä minulla on ANNETTAVAA kuin että mistä jää vajaaksi.
Miehesi työn laatu on sellainen, että olet ajoittain yksineläjä. Se vaatii kypsää suhtautumista. Yritä ottaa yksineläjän rooli positiivisesti. Sinulla on näet tällöin myös aikaa itsellesi.
Kirjoitan 37-avioliittovuoden kokemuksella ja sillä, että minulla on myös työkseen maailmalla matkaava mies!
...eronneena olis paremmin? Yksinhuoltajana olisit todellakin aivan koko ajan täysin yksin vastuussa lasten kasvatuksesta ja kodin hoitamisesta. Jos miehelläs on reissutyö, niin hän tuskin pystyisi ottamaan esim. joka toinen viikonloppua lapsia luokseen. Siinä sinä vasta yksin olisit vastuun, lasten ja kodinhoidon kanssa.
Jos tarvitset jotain nostetta elämääsi, älä vain kuvittele, että joku toinen mies sen sinulle toisi. Yh:n on huomattavan vaikea järjestää aikaa ja mahdollisuuksia intohimoiseen uuteen suhteeseen, jossa siis joku perheen ulkopuolinen vielä ottaisi vastuuta toisen lasten kasvatuksesta ja kodinhoidosta. Mieti tarkkaan! Ojasta allikkoon voi olla matka.
Sinuna keksisin keinoja uuden rakkaudentunteen ja intohimon löytymiseksi oman miehesi kanssa. Lapsia saa hoitoon (vai saako?), olisiko aika kerätä pennosia hetki ihan siihenkin, että menisitte ja tekisitte kaksistaan jotain mukavaa. Teatteriin, syömään, lätkämatsiin, keilaamaan... Mitä tahansa mistä kumpikin teistä tykkää. AInakin kerran kuussa. Pieni hotelliviikonloppu jonnekin muualle. Eroottisia alusvaatteita, pelejä, videoita. Ja jos ei auta, niin perheasiainneuvottelukeskukseen parisuhdeneuvojalle. Tai joku avioliittoleiri / parisuhdeleiri, ne ovat kuulemma monilla toimineet todella hyvin. Kannattaa nyt miettiä tarkkaan, pitäisikö rahaa irrottaa teidän parisuhteenne hoitamiseen, koska kaikki muut vaihtoehdot tulevat huomattavasti kalliimmiksi.
Ero on henkisesti rankka kokemus, eikä vain aikuisille. Vaikka pelkästään lasten takia ei liittoa ole järkeä jatkaa, niin mieti vielä tarkkaan vaihtoehtoa, minkä tarjoaisit itsellesi ja lapsillesi, jos eroaisitte.
Aika monella on muuten tuo ero mielessä kun rakentaa. Mitä järkeä on rakentaa yhteistä kotia kun sen mukanaan tuoma stressi, taloudellinen tiukkuus ja yhteisen ajan vähyys (siis jos esim. mies itse käy rakennuksilla aina töitten jälkeen) aiheuttavat perheen hajoamisen? Myykää se pirun rakennelma ja ostakaa valmis talo! ;)
Voi kun kuulostaa tuo tutulta. Yhteistä liittoa on meillä viisi vuotta takana ja seksiä ei ole ollut aika päiviin. Tosin eipä se kummoista ollutkaan;-) Puhumista siihenkin tarvitaan. Ja meillä ei puhuta eikä kuunnella.
Minunkin mieheni käy paljon reissussa ja hoidan näinä aikoina lapset ja kodin. Usein tuntuukin että huollettavia 2 1. Miehen tavarat aina hukassa.
Yhteisiä juttuja ja matkoja ei meillä ole. Kesälomalla pääsimme koko perhe yhteisesti kerran torikahville;-)
Viimeisin niitti on se, että kirjoitellaan naisia halventavia juttuja nettiin. Sorry, arvostus minun silmissäni meni. Teillä ei ehkä tätä kummiskaan ole (toisaalla menee vielä kehnommin);-)
Eli perin samalta kuulostaa. Kuitenkin - jos sitä molemminpuolista arvostusta on teillä olemassa, ehkä kummiskin kannattaa yrittää vaikka ulkopuolisen avun kanssa vielä suhteen paikkausta! Saattaa jopa toimia?