Veden tiheys

- kyllä se tonnin paino kevenee siellä 10km syvyydessä ,ainaki gravitaatio lakien mukaan

meejatiedä kirjoitti:

- kyllä se tonnin paino kevenee siellä 10km syvyydessä ,ainaki gravitaatio lakien mukaan

"- kyllä se tonnin paino kevenee siellä 10km syvyydessä ,ainaki gravitaatio lakien mukaan "

Päinvastoin rakas meejatiedä, päinvastoin.
1000 kg:n massa painaa 10 km syvyydessä hieman enemmän kuin ylempänä. Koetapa keksiä miksi näin on.
Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä. Seuraus: Vähin tiedoin varustettu luulee tietävänsä paljon.

Vaikuttaa siltä ettet tiedä yhtään mitään.

pedantikko kirjoitti:

"- kyllä se tonnin paino kevenee siellä 10km syvyydessä ,ainaki gravitaatio lakien mukaan "

Päinvastoin rakas meejatiedä, päinvastoin.
1000 kg:n massa painaa 10 km syvyydessä hieman enemmän kuin ylempänä. Koetapa keksiä miksi näin on.
Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä. Seuraus: Vähin tiedoin varustettu luulee tietävänsä paljon.

Lue lisää

"1000 kg:n massa painaa 10 km syvyydessä hieman enemmän kuin ylempänä. Koetapa keksiä miksi näin on. "

Päinvastoin. Tosin Newtonin gravitaatiolain mukaan kahden kappaleen, esimerkiksi Maan ja sen tonnin massaisen kappaleen välinen vetovoima on kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Tästä voisi päätellä, että kymmenen kilometrin syvyydessä kappaleen paino olisi hieman pienempi kuin maan pinnalla.

Näin ei kuitenkaan ole. Tuo kääntäen verrannollisuus pätee vain, kun kappaleet ovat kokonaan toistensa ulkopuolella. Maan sisässä, esimerkiksi luolassa tai veden alla, se ei enää päde.
Syy on se, että sieltä katsottuna osa Maan massasta onkin yläpuolella, joten se osa vaikuttaa vetovoimallaan päinvastaiseen suuntaan. Mitä syvemmälle mennään, sitä suurempi osa Maan massasta on yläpuolella. Kunnes vihdoin saavutaan maapallon keskipisteeseen, jolloin yhtä suuri osa siitä on kummallakin puolella. Siellä maan eri osien aiheuttavat vetovoimat kumoavat tarkalleen toisensa ja summa on nolla.
Integraalilaskennan avulla voidaan itse asiassa osoittaa, että Maan sisällä painovoima on suoraan verrannollinen etäisyyteen maapallon keskipisteestä. Vasta maanpinnan yläpuolella se on kääntäen verrannollinen maapallon keskipisteestä mitatun etäisyyden neliöön.

Voidaan osoittaa lisäksi, että jos olisi olemassa ontto planeetta, jonka muodostaisi vain ohut pallonkuori, sen sisällä painovoima olisi kaikkialla nolla, ei ainoastaan keskipisteessä vaan koko siinä onkalossa, aivan sisäpinnallakin. Planeetan eri osat vetäisivät siellä olevaa kappaletta eri suuntiin ja vetovoimat kumoaisivat toisensa. Tosin sellaista planeettaa tuskin voisi olla olemassa, se luhistuisi omasta painostaan. Mutta samasta syystä maan sisällä painovoima on kussakin kohdassa suuruinen kuin se olisi, jos siihen vaikuttaisi vain se osa maapallosta, pienempi pallo, joka on vielä lähempänä keskipistettä kuin kyseinen kohta.

fysiikkaalukenut kirjoitti:

"1000 kg:n massa painaa 10 km syvyydessä hieman enemmän kuin ylempänä. Koetapa keksiä miksi näin on. "

Päinvastoin. Tosin Newtonin gravitaatiolain mukaan kahden kappaleen, esimerkiksi Maan ja sen tonnin massaisen kappaleen välinen vetovoima on kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön. Tästä voisi päätellä, että kymmenen kilometrin syvyydessä kappaleen paino olisi hieman pienempi kuin maan pinnalla.

Näin ei kuitenkaan ole. Tuo kääntäen verrannollisuus pätee vain, kun kappaleet ovat kokonaan toistensa ulkopuolella. Maan sisässä, esimerkiksi luolassa tai veden alla, se ei enää päde.
Syy on se, että sieltä katsottuna osa Maan massasta onkin yläpuolella, joten se osa vaikuttaa vetovoimallaan päinvastaiseen suuntaan. Mitä syvemmälle mennään, sitä suurempi osa Maan massasta on yläpuolella. Kunnes vihdoin saavutaan maapallon keskipisteeseen, jolloin yhtä suuri osa siitä on kummallakin puolella. Siellä maan eri osien aiheuttavat vetovoimat kumoavat tarkalleen toisensa ja summa on nolla.
Integraalilaskennan avulla voidaan itse asiassa osoittaa, että Maan sisällä painovoima on suoraan verrannollinen etäisyyteen maapallon keskipisteestä. Vasta maanpinnan yläpuolella se on kääntäen verrannollinen maapallon keskipisteestä mitatun etäisyyden neliöön.

Voidaan osoittaa lisäksi, että jos olisi olemassa ontto planeetta, jonka muodostaisi vain ohut pallonkuori, sen sisällä painovoima olisi kaikkialla nolla, ei ainoastaan keskipisteessä vaan koko siinä onkalossa, aivan sisäpinnallakin. Planeetan eri osat vetäisivät siellä olevaa kappaletta eri suuntiin ja vetovoimat kumoaisivat toisensa. Tosin sellaista planeettaa tuskin voisi olla olemassa, se luhistuisi omasta painostaan. Mutta samasta syystä maan sisällä painovoima on kussakin kohdassa suuruinen kuin se olisi, jos siihen vaikuttaisi vain se osa maapallosta, pienempi pallo, joka on vielä lähempänä keskipistettä kuin kyseinen kohta.

Lue lisää

Tuo kertomasi pitäisi paikkansa, jos Maa olisi homogeeninen pallo. Meren syvänteiden painovoima on kuitenkin tuota suurempi, koska veden tiheys on merkittävästi maankuoren tiheyttä alhaisempi, ja näin massaa on vähennyt syvänteessä yläpuolelta vähemmän.

Nimim. Luulisin_vain osoittikin asian oikean laidan nimimerkeille fysiikkaalukenut, meejatiedä ja alkulaskuja. Nimimerkillä fysiikkaalukenut oli kyllä hyviä ja tietyissä tilanteissa paikkansa pitäviä perusteluita, Kiitos hänelle syvällisemmästä selitysyrityksestä, siinä oli varmaan monelle uutta tietoa. Unohtui kuitenkin, että maapallon massa ei jakaudu tasaisesti, vaan sillä on rautaydin.

Se monella oleva sokea usko oman tietämyksensä riittävyyteen estää monia pohtimasta mahdollisuutta, että vastakkainen mielipide olisi sittenkin oikein. Nimimerkin alkulaskuja kaltaisille tyhjän huutelijoille toistan aiemman loppukaneettini:
Mitä enemmän tietää, sitä vähemmän ymmärtää tietävänsä. Seuraus: Vähin tiedoin varustettu luulee tietävänsä paljon.

http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/tables/compress.html

"For each atmosphere increase in pressure, the volume of water would decrease 46.4 parts per million."

Veden tilavuus kutistuu 46,4 miljoonasosaa per ilmakehän paine. Eli 10 km syvyydessä meressä, jossa on noin 1000 ilmakehän paine, vähenee veden tilavuus 46400 miljoonasosaa, eli 46,4 tuhannesosaa, eli sen mainitsemani noin 4,5 prosenttia.

Joo toisaalta on vaikeaa puristaa viittä litraa vettä atomin kokoiseksi, kiitti vastauksesta hörhösalkkarivoimala.

voimala kirjoitti:

Joo toisaalta on vaikeaa puristaa viittä litraa vettä atomin kokoiseksi, kiitti vastauksesta hörhösalkkarivoimala.

Vaikka salkkarihörhö oletkin.

Painovoimat ja paineet ovat Maapallolla kärpässarjassa verrattuna mustiin aukkoihin ja neutronitähtiin ja vastaaviin. Niissä litra vettä voi todellakin puristua vaikka miten pieneen tilaan. Mutta onneksi olemme terveellisen kaukana sellaisista lähimmistä "puristimista".

Hmmm ... toihan rupes jopa oikeen mietityttämään, et mitenhän tolle vedelle oikein kävis jossain neutronitähti-ympäristössä! Jos nyt unohdetaan se seikka, et se varmaan haihtuis melko välittömästi avaruuden tyhjiössä kaasuuntuessaan, niin: Puristuessaan kasaan sehän tietty kuumenis, eksjuu? Ja paineen allahan veden kiehumispiste kasvais (kts. painekattila) näköjään tonne reiluun kolmeensataan saakka. Sen jälkeen paineen (ja lämpötilan?) vieläkin kasvaessa se muuttuis superkriittiseks nesteeks. Ja jos VIELÄKIN painetta kasvatettais (tonne GigaPascaleihin asti) niin sittenhän siinä vasta hauskasti kävis, koska siitä järjettömän kuumasta vedestä tulee KIINTEÄÄ (elikkäs jäätä!).
Siis tulikuumaa jäätä!? :D

Ja se nyt jäi mulle vähän mysteeriks, et eikös veden pitäs laajeta jäätyessään, mut entäs jos se jää on kuumaa, niin laajeneeko se sillonkin? Ja jos laajenee, niin eihän sitä sit saa puristettua millään ihan mitättömän pieneksi? Vai miten toi menee?

Täs suht selkee video tosta aiheesta:
www(kopsaa ettei robo poista).youtube.com/watch?v=L47K2WBmHTE

PS: Kannattaa klikata tossa videossa sitä veden triplapointti linkkiäkin! Aika vinkeä tapaus sekin.

Pahus, sivua ei löytynyt

Tabel kirjoitti:

Pahus, sivua ei löytynyt

Tässä oleellinen tieto:

http://www1.lsbu.ac.uk/water/water_density.html

Eikun kyl noita nesteitä käytetään hydrayliikassa vissiin just nimeomaan SEN takia et ne puristuu kasaan suhteellisen VÄHÄN, ainakin verrattuna kaasuihin!
Vai mitäs veikkaat et ihan vaikkapa vaan ilmalle tapahtuis tollasessa 300 barin paineessa? Taitas _hieman_ enemmän puristua kasaan kun toi mainitsemas nesteen 2 %! (joka on siis ainakin mun mielestä tosi hikisesti!)
Ja toi sun ilmas taitais tossa paineessa olla pelkkä tilkka nestettä sen hydraulisylinterin pohjalla? :D

Jousta ei tarpeeksi. Vaan siellä on usein inerttikaasu jota hydraulijärjestelmä puristaa tarpeen tullen, puhutaan paineakusta.

HydroPneumatiikkaa kirjoitti:

Eikun kyl noita nesteitä käytetään hydrayliikassa vissiin just nimeomaan SEN takia et ne puristuu kasaan suhteellisen VÄHÄN, ainakin verrattuna kaasuihin!
Vai mitäs veikkaat et ihan vaikkapa vaan ilmalle tapahtuis tollasessa 300 barin paineessa? Taitas _hieman_ enemmän puristua kasaan kun toi mainitsemas nesteen 2 %! (joka on siis ainakin mun mielestä tosi hikisesti!)
Ja toi sun ilmas taitais tossa paineessa olla pelkkä tilkka nestettä sen hydraulisylinterin pohjalla? :D

Lue lisää

Taas alkaa asiantuntemattomat idiootit selittelemään. Absoluuttinen nolla muuttuu suhteellisen vähäiseksi ja aletaan hakea jotain vielä paremmin joustavaa ainetta ja tällä yritetään todistaa jotain. Mutta mitä??? Ja jos kirjoittaja ei edes pysty tai osaa katsoa erilaisten hydraulinesteiden puristuvuutta taulukoista, niin ...

No arvon asiantuntijahan voi sit ottaa vierekkäin itselleen kaasujen ja nesteiden puristuvuustaulukot ja katsoa et kummat puristuu enemmän samalla paineella ja kertoa sit et olinko kuinka ulalla? :)

niin...

Et sitten malttanut lukea koko ketjua, kun kirjoittamishimo iski. Paine Mariaanien haudan pohjalla tiedetään, ja se on viitisen prosenttia suurempi kuin yksinkertaisesta hydrostaattisen paineen yhtälöstä p = ρ⋅g⋅h saadaan, koska vesi puristuu kokoon.

Lisäksi mihin tahansa massaan kohdistuu siellä suurempi maan vetovoiman kiihtyvyys kuin maanpinnalla, koska ollaan lähempänä maan keskipistettä, eli tulo m⋅g on suurempi.

Joku viitseliäs fyysikko voisi johtaa hydrostaattiselle paineelle yhtälön, jossa kumpikin mainituista tekijöistä on otettu huomioon. Vieläkin veden lämpötila- ja suolaisuusvaihtelujen vaikutukset jäävät yhtälöstä puuttumaan.

Beavers_mother kirjoitti:

Et sitten malttanut lukea koko ketjua, kun kirjoittamishimo iski. Paine Mariaanien haudan pohjalla tiedetään, ja se on viitisen prosenttia suurempi kuin yksinkertaisesta hydrostaattisen paineen yhtälöstä p = ρ⋅g⋅h saadaan, koska vesi puristuu kokoon.

Lisäksi mihin tahansa massaan kohdistuu siellä suurempi maan vetovoiman kiihtyvyys kuin maanpinnalla, koska ollaan lähempänä maan keskipistettä, eli tulo m⋅g on suurempi.

Joku viitseliäs fyysikko voisi johtaa hydrostaattiselle paineelle yhtälön, jossa kumpikin mainituista tekijöistä on otettu huomioon. Vieläkin veden lämpötila- ja suolaisuusvaihtelujen vaikutukset jäävät yhtälöstä puuttumaan.

Lue lisää

Tässähän on nimenomaan kyse siitä, että riittävätkö rahkeet väittää tällaisen yleisen paineen olemassaoloa silloin kun tuollainen viiden prosentin ero on jostain löytynyt. Lasketaanko ensin koko Atlantin vesimäärä vaiko etäisyys yläpuolella olevaan veden pintaan? Jos ympäristöstä jotain tuloksia saadaan niillä on usein jokin toinen arkipäiväinen selitys jolloin nimenomaan huijaannutaan uskomaan omia suppeamielisiä näkökulmia entistäkin enemmän. Löytyykö tällainen suurempi maan vetovoiman kiihtyvyys kaivoksista riippuen siitä mitä syvemmällä ollaan, koska oltaisiin lähempänä maan keskipistettä?

Periaatteessa kyllä.

"Keveneekö ihminen, kun hän kävelee Mount Everestille?"

Mitä tarkoitat kevenemisellä? Mihin tilanteeseen vertaat?

Suomeen verrattuna Intia on lähempänä päiväntasaajaa, joten Maapallon pyörimisliike vaikuttaa siellä enemmän kun ollaan lähempänä ulkokehää eli päiväntasaajaa. Kilon punnus Suomessa kalibroidulla vaa'alla Intiassa punnittuna onkin hieman kevyempi keskihakuvoiman vuoksi.

Mount Everestin huippu on noin 9 km korkeudessa merenpinnasta. Kun Maapallon säde on noin 6400 km niin suuremmasta etäisyydestä Maapallon keskipisteeseen aiheutuu gravitaatiovoimaan 0.2% pienennys. Himalajan vuoristo itsessään hieman lisää gravitaation voimakkuutta mutta paljon tuota etäisyyskorjausta vähemmän.

"Keveneekö ihminen, kun hän kävelee Mount Everestille?"
Merkittävin painon väheneminen johtuu nestehukasta kävelyn aikana, muiden tekijöiden osuus on marginaalinen tähän verrattuna.

Himalajansormisuolaaja kirjoitti:

"Keveneekö ihminen, kun hän kävelee Mount Everestille?"

Mitä tarkoitat kevenemisellä? Mihin tilanteeseen vertaat?

Suomeen verrattuna Intia on lähempänä päiväntasaajaa, joten Maapallon pyörimisliike vaikuttaa siellä enemmän kun ollaan lähempänä ulkokehää eli päiväntasaajaa. Kilon punnus Suomessa kalibroidulla vaa'alla Intiassa punnittuna onkin hieman kevyempi keskihakuvoiman vuoksi.

Mount Everestin huippu on noin 9 km korkeudessa merenpinnasta. Kun Maapallon säde on noin 6400 km niin suuremmasta etäisyydestä Maapallon keskipisteeseen aiheutuu gravitaatiovoimaan 0.2% pienennys. Himalajan vuoristo itsessään hieman lisää gravitaation voimakkuutta mutta paljon tuota etäisyyskorjausta vähemmän.

Lue lisää

Niin no juu. Jos hyppäät vaakalle Himalajalla, niin se voi vähän vähemmän näyttää (jos nyt unohdetaan toi ylläoleva nestehukka ja hikoilu tästä pois, ja pysytään ihan fysiikassa) mut toisaalta kiipeilijän massa (unohdetaan taas) ei o kyllä muuttunu mihinkään, et jos alkuperäsen kysymyksen esittäjän mielestä massa ja "keveys" on sama asia, niin vastaus on: Ei.
Maan vetovoima vetää vaan sitä hitusen verran vähemmän puoleensa, joten vaaka valehtelee! Mut ei tonne ny kannata sen takia kiivetä et saa otettua sen laihis-selfien painonvartioihin! Saunominenki laihduttaa paljon enemmän? :P