Naiset väittävät, että he pystyvät lähes ensi silmäyksellä toteamaan, toimiiko kemiat miehen kanssa vai ei.
Voisitteko arvon naiset valaista hieman asiaa? Yrittäkää kuvailla MILLÄ tavalla te sen tunnette? Tunnistatteko jo välimatkan päästä, vaiko vasta kun olette miehen vieressä. Onko siis tuoksuilla osuutta asiassa?
Kun kadulla näette miehiä, niin mietittekö mielessänne, että TUO mies juuri olisi minulle ja yritätte sitten katsekontaktilla yhteyttä?
Onko ulkonäöllä tekemistä toimivien "kemioiden " kanssa?
Minä miehenä voin sanoa, että miehet eivät pysty mitään kemioiden yhteensopivuutta yhdellä silmäyksellä toteamaan. Me teemme ratkaisut sen kautta, miten keskustelut sopivat yhteen..ymv. Tietenkin ulkonäössä on oltava jotakin, mistä pitää.
Voisitteko arvon naiset valaista hieman asiaa? Yrittäkää kuvailla MILLÄ tavalla te sen tunnette? Tunnistatteko jo välimatkan päästä, vaiko vasta kun olette miehen vieressä. Onko siis tuoksuilla osuutta asiassa?
Kun kadulla näette miehiä, niin mietittekö mielessänne, että TUO mies juuri olisi minulle ja yritätte sitten katsekontaktilla yhteyttä?
Onko ulkonäöllä tekemistä toimivien "kemioiden " kanssa?
Minä miehenä voin sanoa, että miehet eivät pysty mitään kemioiden yhteensopivuutta yhdellä silmäyksellä toteamaan. Me teemme ratkaisut sen kautta, miten keskustelut sopivat yhteen..ymv. Tietenkin ulkonäössä on oltava jotakin, mistä pitää.
Vastaukset 46
Vanhimmat
ja sehän voi olla valitettavasti ihan yksipuoleista, kuten lauantain treffien jälkeen sain todeta (ilmeisesti).
No mutta siis se ei ollut nyt pointti vaan se kemian tunnistaminen, itse olen vannoutunut "kemiaa on ensitapaamisella, ei se myöhemmin synny" ajatuksen kannattaja.
En osaa kadulla vastaantulevasta sanoa kemioiden puolesta yhtään mitään. Liian lyhty kohtaaminen, siinä ehtii vain arvioida onko hyvän näköinen vai ei - eli siis pelkkä ulkonäkö ei saa kroppaa kihelmöimään ja pulssia vähän kohoamaan.
Sen sijaan kerran tuo kemian tunnistaminen on tapahtunut ihan ventovieraan kanssa, jonka kanssa en edes puhunut koskaan mitään. Tuo mies istui vastapäätä 3h junamatkan ajan, hänen ilmeensä, tapansa liikehtiä ja äänensä... Oih :)
Muuten tuo sama toimii treffeillä, tapa kantaa itsensä, hymy, ilmeet, ääni ja varmaankin tuoksu, mutta sitä en tietoisesti tuoksuttele. Ja muutenkin sellainen persoona, joka paistaa läpi - siinä tietenkin jokaiseen naiseen kolahtaa ehkä erityyppinen mies, ei ole mitään standardia. Minulla se on nauravainen, hymyileväinen, positiivinen luonne. Tällä esim. viime la sai kokonaan anteeksi aivan kamalat kengät!!! Eli jos tuo kemian tunne valtaa, niin siinä saa jonkun verran anteeksi puhtaasti ulkonäöllisiä asioita - ei tosin pahaa hajua, epäsiisteyttä jne.ihan maalaisjärkisiä asioita.
ihan suostuit myöntymään yksien kenkien verran.
Olisi pitänyt varmaan olla yhdistelmä Einsteiniä, Marco Bjurströmiä ja kreikkalaisen jumalan kroppaa että olisi annettu anteeksi vaikka huononmallinen hiustyyli.
Eli kyllä se sivusinglauskin hiusmallissa vähän kammotti ensi alkuun ja ne kengät oli siis todella kamalat :) Mutta kukin tyylillään, enpä tunne montaa naista jolle kengät ei merkkais aika paljon - kertoo nimittäin miehestä enemmän kuin miehet tajuaakaan!
Kuten edellinenkin mieskirjoittaja sain melkoisetä hörähdykst tuosta kenkäkohdasta. Itseasiassa hyvä juttu sillä tästä johtuen asia saa enemmän ajatusaikaa tuolla yläkerrassa... ja kuka tietää ehkä oma naisonni paranee sen myötä.
Ihmetyttää todellakin mikä niissä kengissä on niin tärkeää, naisilla tuntuu oikein olevan joku jalkafetissi, siis sen lisäksi miten paljon miehen kengät ratkaisevat, se kuinka monta kenkäparia löytyy naisen kaapissa.
Haluatko vielä valaista mikä niissä kengissä sillä äijälle mäni pieleen.
* Malli? Oliko lenkkarit ilman verkkareita?
* Merkki tai ovh.. jotain alle sata eskoa?
* Väri?
* Ylläpito, jjäänyt lankkaamatta aamulla tms. ?
Ja jos vielä haluat heittää jonkun viiltävän analyysin, seuraavista kengistä, niin kiitos:
http://www.ecco.com/fi/fi/mallisto/miehet/1/ulkoilu/13/14754/00122/detail.do
Vituttaa. Tuo ääripinnallinen suhtautuminen elämään.
Ja se loputon tulkitseminen, ai että on kivaa tulkita eri asioita. Kengät kertoo luonteen, niinpä niin.
Voin kertoa että minun ulkoisesta tyylistäni et osaisi tulkita oikein mitään. Et mitään.
Jos näkisit minut, niin ajattelisit että olen jonkinlainen "kovis". Tai hevari, jonkinlainen asennetyyppi joka tapauksessa.
Et voisi millään ulkoisesta tyylistäni päätellä sitä että olen oikeasti laajalti sivistynyt, herkkä, taiteellinenkin jossain määrin, pohdiskeleva ja yleisesti ottaen melko humaani ja ymmärtävä tyyppi.
Vaatteet ja ulkoasuni ei tuosta puolesta kerro mitään. Ne vain sattuvat olemaan päälläni, koska pidän pukeutumisesta missä on särmää. On luonteessanikin särmää, mutta ne esittäytyvät kriittisinä ja kyseenalaistavina näkemyksinä yhteiskunnasta ja maailmasta, eivätkä konkreettisena bad motherfucker -asenteena tai tekoina.
Mutta eihän sellaista kukaan halua edes ottaa minusta selvää, koska vaatteistani on jo tulkittu kuka minä olen.
Tämä maailma masentaa minut.
oli siis vanhat, valkoiset lenkkarit - tai siis ne on joskus olleet valkoiset! Ja siis ne lenkkarit kuuluu verkkareitten / tuulipuvun kanssa lenkille tai muuhun urheiluun - ei farkkujen kanssa kaupungille treffeille. Ja tennarit ja lenkkarit ei sitten myöskään ole yksi ja sama asia :)
Nuo Eccot oli ihan siistit, kunhan pitää huolen että pinta pysyy siistinä ja hyväkuntoisena ja ei nyt ainakaan puvun kanssa noita laita. Eli en nyt mitään italialaisia desing kenkiä todellakaan oleta mieheltä - suurimmalla osalla ne näyttäisi muutenkin ihan naurettavilta ja persoonaan sopimattomilta.
Bootsit olisi asia, jota ei saisi anteeksi millään.
Minulle on yksi ja sama, että minkälaisii kenkiä mies käyttää. Siis ihan sama, jos ne eivät haise ainakaan minun nenääni asti! Lenkkareissa ei mitään vikaa. Pukeutumisella ei suurta merkitystä, kunhan se on kohtuullisen siistiä. Puhtaus!!! :)
Minä en usko oikeen mihinkään kemiaan. Tosin joittenki kanssa jotenkin tulee helposti toimeen. Herättää automaattisesti luottamusta ja lämpymiä tunteita, vaikkei hyvin tuntisikaan.
En voi sanoa pakkeja antavani kenkien osalta, mutta kyllä minullakin sattuu ikävästi silmään naisen heikohko kenkämaku tai muuten mauton vaatetus. Kengissä korot ovat varsin ehdoton nou nou. Yksi tuhannesta naisesta näyttää edes etäisesti paremmalta korkkareissa, joten turvallisemmalla pohjalla on, jos ei edes yritä. Toinen kauhistus ovat olleet nämä viime aikojen ihmeelliset saapasmallit, jotka vedetään housun lahkeiden päälle, jotta pohkeet pullottavat. Khhh, kylmiä väreitähän tuollaisista vain saa.
On siis miehiäkin, jotka arvottavat paljolti vastapuolen pukeutumiskykyä.
Silloin, kun torttu kostuu, on kemiaa.. :)
Minulla kemioita ei estä 80-luvun Vaatehuoneelta ostettu "roskakuski"-silkkipusakka. Jos miehestä kiinnostun seksuaalisesti, voi pusakan riisua aina pois.
Nainen huomaa viimeistään ensimmäisellä vessakäynnillä, että onko kostunut miehen pelkästä läsnäolosta vastapäätä... Ja siinä ei kosketuksella edes ole mitään tekemistä. Jutut riittävät...
Mies = visuaalien
Nainen = auditiivinen (ja sisältö ratkaisee)
Det är totta kyllä!
Kirjoittanut: Kokemusta on 4.9.2007 klo 20.45
Minulla kemioita ei estä 80-luvun Vaatehuoneelta ostettu "roskakuski"-silkkipusakka. Jos miehestä kiinnostun seksuaalisesti, voi pusakan riisua aina pois.
Nainen huomaa viimeistään ensimmäisellä vessakäynnillä, että onko kostunut miehen pelkästä läsnäolosta vastapäätä... Ja siinä ei kosketuksella edes ole mitään tekemistä. Jutut riittävät...
Mies = visuaalien
Nainen = auditiivinen (ja sisältö ratkaisee)
Kemia tarkoittaa naisille, että pillu kostuu miehen lipevistä jutuista. Asialliseen miehen. joka ei lipevästi yritä mielistellä naista, naiset torjuvat ja sen sijaan päästävät niljakkaan panomiehen panemaan.
Kun panomies paljastuu siaksi naiset kirjoittavat täällä katkerana että kaikki miehet ovat sikoja.
Paljon olisi paremmin, jos naiset eivät luottaisi kemiaan = ajattelisi pillullaan.
ketä tahansa lähe panemaan, vai menetkö?
Mutta olet käsittänyt kemian väärin. Ei siinä ole kysymys ollenkaan panemisesta vaan siittä, että tunnetasolla ollaan yhtä. Se on kaukana panemisesta. Tosin kun tunnetasolla kohdataan, niin myös rakastelu on kaunista ja antavaa.
Jokainen kunnon pelimies osaa lässyttää paskaa ainutlaatuisesta sielunyhteydestä..voitais olla täysin vapaita ilman ympäristön asettamia normeja..vain omia itsejämme..tuntuu kuin olisin tuntenut sut aina..kosmista, universumin ikuista sielunyhteyden hopealangan ainutlaatuista kestävää rakkautta..
Jostain löytyy aina uusi nainen johon tää skeida uppoaa, sitten saa pillua niin pitkään kunnes nainen alkaa vaatia suurempia velvoitteita, jonka jälkeen taas yksi nainen on valittamassa kuinka miehet on täysiä pillun perässä pyöriviä sikoja!
Ei hyvät naiset eivät kaikki miehet, vaan pelimiehet! Kaikki pelimiehen lässytykset olivat pelkkää laskelmoitua paskaa jonka päämääränä oli vain saada pillua. Keneltä hyvänsä. Nyt sinulta.
Mutta kenellekä se tavallinen, ujo ja töksäyttelevä mies kelpaisi. Kun ei ole sitä kemiaa...ainakaan heti enstekseen.
Sielujen kemia ja sinfonia on suhteen yksi kivijalka.
On, nythän pohditaankin naisten ilmiömäistä kykyä vaistota se sielujen kemia suhtkoht välittömästi.
väärin! Ei ne pelimiesten lässytykset sitä kemiaa tuo. Se on nimenomaan se tunne, ilman sanoja ja ulkonäön vaikutusta, tunne siittä, että tuo on se minun mieheni/naiseni.
"Mutta kenellekä se tavallinen, ujo ja töksäyttelevä mies kelpaisi. Kun ei ole sitä kemiaa...ainakaan heti enstekseen"
Kyllä sitä kemiaa voi olla sillä ujolla, töksyttelevälläkin miehellä. Jokaiselle on joku, joka on se "sielunkumppani". Se tulee vastaan jossain vaiheessa ja silloin sinäkin ujo töksyttelijä huomaat ja tunnet sen ;).
älkää ihmiset ihan oikeasti käyttäkö tuota fraasia, että "jokaiselle on joku". Se on tarkoitettu toivoa luovaksi ja nostattavaksi, mutta minulle se ainakin tekee ihan päinvastaisen olon.
Olen odotellut "sitä oikeaa" tässä n. viisitoista vuotta, tai oikeastaan hän on odottanut minua. Minähän olen löytänyt useammankin sen oikean, mutta en ole ollut se oikea juuri heille.
Tuskin olen kenellekään.
Joten tuo fraasi on kuin veitsi haavassa. Siitä tulee mieleen että olen juuri se poikkeus joka tuonkin säännön vahvistaa. Että minussa täytyy olla jotain erikoisen pahasti vialla, kun kaikille se sielunkumppani on jossain, paitsi minulle.
Lopettakaa, on helpompi kohdata totuus kun sitä ei olla yritetty peittää vaaleanpunaisiin, sokerinmakuisiin valheisiin.
Pelimies osaa ladata itseensä ja tilanteeseen tunnetta juuri niin paljon kuin tarvitaan. Siitä pelimieheydessä on kyse. Osataan vääntää namiskat siihen asentoon kuin on tarvis. Se on osa katsetta, ryhdin tapaa, eleitä, itseluottamusta, himoa, toivoa. Se on kaikki laskelmoitua näytelmää.
Vain pelimies tajuaa, miten täysin tilannetta vetää. Naiselta sen sijaan "menee jalat alta" kun "kemioiden kohtaus räjäyttää tajunnan". Ei hyvä leidi, se ei ollut sattumaa vaan täysin laskelmoitua pillunmetsästystä missä sinuun vedottiin niin tietoisilla kuin alitajuisillakin seikoilla.
Pelimiehessä ei ole mitään aitoa. Pelimies on illan saalistaja, joka erittäin taitavalla näyttelemisellä luo toiselle niin voimakkaan tunteen, että siveämpikin impi on valmis hyppäämään tämän kanssa sänkyyn samana iltana, vastoin yleisiä periaatteitaan. Koska kun näin lujaa kolahtaa niin miehenhän on pakko olla hänen elämänsä mies!
Olet odottanut 15 vuotta sitä oikeaa. No, tapasin itse jokin aika takaperin "sen oikean" naisen. Hän oli odottanut reilut 17 vuotta ja nyt oli vasta ensimmäinen kerta, kun kolahti molemmin puolin heti kättelyssä. Sen vaan jotenkin huomasi jo ensimmäisissä meileissä ja asiat ovat vain varmistuneet, mitä enemmän olemme toisiamme tavanneet. Me kumpikaan emme hakeneet kaunista ulkokuorta, vaan sen sisällä olevaa aitoa ihmistä.
Me molemmat kuvittelimme aikaisemmin, että olimme jo löytäneet sopivan kumppanin. Onneksi ne suhteet päättyivät miten päättyivät. Nyt on molemmilla hyvä olla, ihan joka tavalla.
Tämä ei ollut tarkoitettu veitsen kääntämiseksi haavassa, vaan toivon kipinäksi.
stressata. Katso ympärillesi ja huomaat, että suurimmassa osassa parisuhteita kyseessä ei ole mistään sielunkumppanuudesta. Sielunkumppanuutta esiintyy aina välillä, mutta useimmin lähinnä sellaisten sinkkujen päässä, jotka eivät ole vielä "kyllästyneet" etsimään. Sitten kun he kyllästyvät, he fantasioivat senhetkisen kumppaniehdokkaan sielunkumppaniksi, elävät siinä uskossa hetken aikaa ja sen jälkeen asettuvat suhteessaan siihen samaan perusrutiiniin missä suurimmassa osassa suhteita eletään. Kyynistä, mutta totta.
ymmärrät paljon enemmän naisista!
Kemia on vetovoima. Vaikka olis kuinka lipevä mies, niin ei se luo kemiaa. Se voi luoda haluja, mutta se ei ole kemiaa.
Kun kemiat vetävät puoleensa, niin silloin tuntee toisen läheisyyden. Se tunne on kihelmöintiä ei halua. Käsien koskettaessa toisiaan, saattaa tuntua valtava polte tai sähköisku.
Minulla oli työkaverina mies, jonka kanssa vetovoima oli valtava. Emme koskaan tavanneet missään treffi merkeissä, mutta työaikana tunsin hänen läsnäolonsa ja katseemme kohtasivat tahtomattakin.
Olimme molemmat varattuja eikä mitään sanoja asiasta vaihdettu. Kummallakin oli kuitenkin ilmiselivä vaikeuksia olla lähekkäin, vaikkapa samassa ruokapöydässä.
Uskon, että jos olisimme olleet sopivassa tilanteessa vaikkapa pikkujoulussa, niin olisimme voineet päätyä harrastamaan eläimellistä ja nopeaa seksiä ja olleet hämmentyneitä jälkeenpäin.
Hän oli ihan tavallinen mies, ei komea, eikä puheliaskaan ja ihan tavallinen duunari.
Itse olen kokenut (en kadulla kävelijöistä sanoisi mitään) usein, että sitä kemiaa/vetovoimaa joko on tai ei.
Ei ole vain mitään naisen vaistoa, yhtä lailla tuttavapiirissäni olevat miehet sanovat samaa.
Vetovoimaa vaan on tai ei, ja sitä ei tiedä ennen kun ihmisen kanssa on hetken jutellut. Lisänä tulee se sanaton viestintä, ilmeet, eleet, äänenpaino, kaikki se yhdessä tekee meistä ihan omalaisen persoonamme.
Tästä syystä esim nettitreffit varmaankin epäonnistuvat useammin kun livenä ensin tavattu ihminen jonka kanssa sitten mennään ekoille treffeille.
Se sanaton kemia puuttuu, pelkät 'taustat kunnossa' ei riitä, jos halutaan muutakin kun pelkkää platonista ystävyyttä.
kemiani ei tavoita kenenkään toisen vastaavia.
Kysyisinkin siis sinulta minkälaisiksi kuvittelisit mahdollisuuteni pariutua, kun en tiedä onko kukaan koskaan ihastunut minun ulkoiseen olemukseeni ja tapaani olla.
Minulta puuttuu se kemia ja olen ajatellut että jonain päivänä vielä tapaan ihmisen joka aidosti osaa ihastua toisen mieleen ja ajtuksiin, koska sen parempaa ei ilmeisesti ole minulla tarjota.
No tuo lause 'kemiani ei tavoita kenenkään toisen vastaavaa' kuullostaa aika ikävältä ja luo heti mielikuvan itsesäälissä rypevästä rassusta.... Eli pois heti tuollaiset ajatukset!
Häntä pysytyyn, ehkä nettideitit eivät ole sinulle sopiva keino tutustua ihmisiin, jos niistä on vain (?) huonoja kokemuksia.
Itsellänikin ne kaameimmat treffit on olleet sokkodeittejä - ei siis sopinut minullekkaan. Livenä menee paljon paremmin ja helpommin saan seuraa kun netissä.
Mutta siitä 'kemiasta, vetovoimasta, ihastumisesta'.
Tuskin itsekkään voisit ihastua jokaiseen kadulla vastaantulevaan naiseen, vaan kenties joka kymmenes tai sadas on sinusta ulkoisesti viehättävä ja näistä sadasta (jos pääsisit heidän kanssa juttelemaan) vain osan kanssa juttu luistaisi muutenkin. Ja jos näistä muutamasta vielä joku tuntee samoin sinun kohdallasi, suhde voi syntyä.
Näinhän se on meillä kaikilla ja makuja on yhtä monta kun ihmisiä.
Eikä se parinmuodostus ole aina helppoa, osa meistä jää aina yksin vaikka ei tahtoisi.
Älä kuitenkaan luovuta, hanki vaikka uusi harrastus jossa voi tavata naisia. Ehkä myös kaveri- tai tuttavapiirissäsi olisi joku kiinnostava nainen, tai hänellä kiinnostava kaveri. Sykystä kannattaa nauttia, on sitten sitä heilaa tai ei, monesti uusia ihmisiä kohtaa kun vähiten sitä odottaa.
En kirjoittanut viestiä, jota kommentoit, mutta haluan kirjoittaa mielipiteeni siitä, mitä sanoit.
"No tuo lause 'kemiani ei tavoita kenenkään toisen vastaavaa' kuullostaa aika ikävältä ja luo heti mielikuvan itsesäälissä rypevästä rassusta...."
Mies käyttäytyy ensitapaamisessa moitteettomasti ja pystyy keskustelemaan naisen kanssa ihan mistä vain. Sitten hän kuulee, että ei kolahda, kemiat eivät kohtaa. Mies ihmettelee. Se mitä hän tietää kemiasta, on jotain muuta. Kemiassa yhdisteiden muodostuminen ei ole koskaan yksipuolista. Jos alkuaine A ja alkuaine B muodostavat yhdisteen, sekä A että B ovat "sopineet yhteen". Jos A ja B eivät voi muodostaa yhdistettä, ei ole niin, että vain A ei sovi yhteen B:n kanssa, sillä on myös niin, että B ei sovi yhteen A:n kanssa. Mies tajuaa, että nainen selittelee kemialla. Hän kuitenkin jatkaa seuranhakua ja tapaa uuden naisen. Kaikki menee hyvin, mutta nainen puhuu kemiasta. Mies jatkaa, taas kemia, jatkaa, ja taas sama. Tämä toistuu ja toistuu. Mies kuulee aina, että ei kolahda. Sitten kun hän sanoo asiasta, mielestäsi kyseessä on itsesäälissä rypevä rassu. Ikävää siinä on se, että mies ei ole voinut mitenkään vaikuttaa asiaan eikä voi muuttaa mitään toiminnassaan, koska hän kuulee olevansa koostumukseltaan vääränlainen. Halusi kukaan kemiasta puhuneista naisista sitä tai ei, mies on jo saanut leiman otsaansa, sillä hänellä ei ole kokemusta.
"Älä kuitenkaan luovuta, hanki vaikka uusi harrastus jossa voi tavata naisia. Ehkä myös kaveri- tai tuttavapiirissäsi olisi joku kiinnostava nainen, tai hänellä kiinnostava kaveri. Sykystä kannattaa nauttia, on sitten sitä heilaa tai ei, monesti uusia ihmisiä kohtaa kun vähiten sitä odottaa."
Kirjoitin avauksen kuudesta väittämästä, joista erään variantti tuo "monesti uusia ihmisiä kohtaa kun vähiten sitä odottaa." -väittämä on. Voit lukea arvioni täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000006&posting=22000000028840907#22000000028840907
Tuota "etsi uusi harrastus" .kehotusta en käsitellyt, mutta se on "se oikea voi löytyä lenkkipolulta" -kliseen lähisukulainen. Miksi naiset eivät kehota naisia etsimään harrastuksia, joissa voivat tavata miehiä? Miksi miehen pitäisi aina tehdä jotain naisten ehdoilla? Mielestäni on täysin naurettava ajatus, että joku esittäisi muka-kiinnostunutta jostakin asiasta vain siksi, että voisi tutustua uusiin ihmisiin. Se on säälittävää. Jos taas henkilöä oikeasti kiinnostaisi kyseinen asia, eiköhän hän olisi jo hakeutunut sen pariin.
En kirjoittanut viestiä, jota kommentoit, mutta haluan kirjoittaa mielipiteeni siitä, mitä sanoit.
"No tuo lause 'kemiani ei tavoita kenenkään toisen vastaavaa' kuullostaa aika ikävältä ja luo heti mielikuvan itsesäälissä rypevästä rassusta...."
Mies käyttäytyy ensitapaamisessa moitteettomasti ja pystyy keskustelemaan naisen kanssa ihan mistä vain. Sitten hän kuulee, että ei kolahda, kemiat eivät kohtaa. Mies ihmettelee. Se mitä hän tietää kemiasta, on jotain muuta. Kemiassa yhdisteiden muodostuminen ei ole koskaan yksipuolista. Jos alkuaine A ja alkuaine B muodostavat yhdisteen, sekä A että B ovat "sopineet yhteen". Jos A ja B eivät voi muodostaa yhdistettä, ei ole niin, että vain A ei sovi yhteen B:n kanssa, sillä on myös niin, että B ei sovi yhteen A:n kanssa. Mies tajuaa, että nainen selittelee kemialla. Hän kuitenkin jatkaa seuranhakua ja tapaa uuden naisen. Kaikki menee hyvin, mutta nainen puhuu kemiasta. Mies jatkaa, taas kemia, jatkaa, ja taas sama. Tämä toistuu ja toistuu. Mies kuulee aina, että ei kolahda. Sitten kun hän sanoo asiasta, mielestäsi kyseessä on itsesäälissä rypevä rassu. Ikävää siinä on se, että mies ei ole voinut mitenkään vaikuttaa asiaan eikä voi muuttaa mitään toiminnassaan, koska hän kuulee olevansa koostumukseltaan vääränlainen. Halusi kukaan kemiasta puhuneista naisista sitä tai ei, mies on jo saanut leiman otsaansa, sillä hänellä ei ole kokemusta.
"Älä kuitenkaan luovuta, hanki vaikka uusi harrastus jossa voi tavata naisia. Ehkä myös kaveri- tai tuttavapiirissäsi olisi joku kiinnostava nainen, tai hänellä kiinnostava kaveri. Sykystä kannattaa nauttia, on sitten sitä heilaa tai ei, monesti uusia ihmisiä kohtaa kun vähiten sitä odottaa."
Kirjoitin avauksen kuudesta väittämästä, joista erään variantti tuo "monesti uusia ihmisiä kohtaa kun vähiten sitä odottaa." -väittämä on. Voit lukea arvioni täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=500000000000006&posting=22000000028840907#22000000028840907
Tuota "etsi uusi harrastus" .kehotusta en käsitellyt, mutta se on "se oikea voi löytyä lenkkipolulta" -kliseen lähisukulainen. Miksi naiset eivät kehota naisia etsimään harrastuksia, joissa voivat tavata miehiä? Miksi miehen pitäisi aina tehdä jotain naisten ehdoilla? Mielestäni on täysin naurettava ajatus, että joku esittäisi muka-kiinnostunutta jostakin asiasta vain siksi, että voisi tutustua uusiin ihmisiin. Se on säälittävää. Jos taas henkilöä oikeasti kiinnostaisi kyseinen asia, eiköhän hän olisi jo hakeutunut sen pariin.
ns. "tosielämästä" eikä nettimaailmasta. Ei minuun koskaan kukaan ihastu. Kaveriksi kelpaan ikään ja sukupuoleen katsomatta, hyväksikin sellaiseksi, mutta en muuksi.
Olen siinä pisteessä, missä ei enää oikeastaan jaksa uskoa. On tätä nähty, totaalista yksinäisyyttä vuosia ja taas vuosia. Uusia ihmisiä olen tavannut, mutta kukaan ei ole tarttunut mukaan.
Nyt minulla ei tällä hetkellä juuri ole kontaktia uusiin naisiin, tai naisiin ylipäätään joten edes teoreettinen mahdollisuus jonkun löytämiseen on olematon.
Enkä minä jaksa ruveta uusia harrastuksia aloittamaan, kun ei kiinnosta harrastaa mitään.
Joissain ihmisissä ihan oikeasti ei vain ole sitä "kemiaa", sitä sex appealia. En tiedä puuttuuko minulta sitten jotain feromoneja, tai onko minulla joku perinnöllinen sairaus, jonka nainen voi "haistaa" tai aistia.
En vain jostain syystä kiehdo naisia. En edes oikein tiedä miksi.
tullut esille.
ihan helvetin epäluotettava ja huono.
Sanaton viestintä, se mitä et itse huomaa tai näe itsestäsi on ongelmasi? Vai onko syy naisten kieltäytymiseen jossain ulkonäköseikassa? Oletko kenties treffaillut väärän tyylisiä naisia?
Näkemättä ja tuntematta tuollaista analyysiä on mahdotonta tehdä, ehkä joku miespuolinen ystävä osaa antaa iskuvinkkejä tai kertoa suoraan missä menee pieleen?
#Kemiat ei kohtaa# kun voi olla myös naisten kieroilmaisu, eli todellinen syy miksi sinua ei enää haluta tavata onkin joku muu?
No, nuo olivat kaikki arvailuja, en tiedä totuutta. Olen minäkin sanonut useammalle naiselle että #kemiat ei kohtaa# kun ei kohteliaana viitsi kertoa päin nassua oikeaa syytä. Tuskin sinäkään haluaisit kuulla esim #olet helv**** tylsä, ruma, henkesi haisee tms tms tms #.
Juuri siitä oli kyse, että "kemia" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä todellista syytä. On helppo sanoa, että sanoja tekee sen kohteliaisuuden vuoksi, mutta eihän se niin ole. Hän tekee sen, koska ei ole edes siinä valmis kohtaamaan rehellisesti ihmistä ihmisenä.
Jokainen normaaliälyllä varustettu ihminen tajuaa, että kemiasta puhuminen on pelkkää luistamista. Siihen asti järkevältä näyttänyt ihminen näyttääkin yhtäkkiä tyhmältä, kun kuvittelee niin typerän valheen uppoavan kuulijaansa.
Juuri siitä oli kyse, että "kemia" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä todellista syytä. On helppo sanoa, että sanoja tekee sen kohteliaisuuden vuoksi, mutta eihän se niin ole. Hän tekee sen, koska ei ole edes siinä valmis kohtaamaan rehellisesti ihmistä ihmisenä.
Jokainen normaaliälyllä varustettu ihminen tajuaa, että kemiasta puhuminen on pelkkää luistamista. Siihen asti järkevältä näyttänyt ihminen näyttääkin yhtäkkiä tyhmältä, kun kuvittelee niin typerän valheen uppoavan kuulijaansa.
Jumitus.
Jumitus.
...
Juuri siitä oli kyse, että "kemia" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä todellista syytä. On helppo sanoa, että sanoja tekee sen kohteliaisuuden vuoksi, mutta eihän se niin ole. Hän tekee sen, koska ei ole edes siinä valmis kohtaamaan rehellisesti ihmistä ihmisenä.
Jokainen normaaliälyllä varustettu ihminen tajuaa, että kemiasta puhuminen on pelkkää luistamista. Siihen asti järkevältä näyttänyt ihminen näyttääkin yhtäkkiä tyhmältä, kun kuvittelee niin typerän valheen uppoavan kuulijaansa.
Juuri siitä oli kyse, että "kemia" on kiertoilmaus, jolla yritetään peitellä todellista syytä. On helppo sanoa, että sanoja tekee sen kohteliaisuuden vuoksi, mutta eihän se niin ole. Hän tekee sen, koska ei ole edes siinä valmis kohtaamaan rehellisesti ihmistä ihmisenä.
Jokainen normaaliälyllä varustettu ihminen tajuaa, että kemiasta puhuminen on pelkkää luistamista. Siihen asti järkevältä näyttänyt ihminen näyttääkin yhtäkkiä tyhmältä, kun kuvittelee niin typerän valheen uppoavan kuulijaansa.
"Miksi naiset eivät kehota naisia etsimään harrastuksia, joissa voivat tavata miehiä?"
Koska naiset tekee jo niin! Naiset, jotka haluavat tavata miehiä, nimenomaan etsivät harrastuksia joissa voivat tavata miehiä. Tai ainakin pyrkivät siihen!
On totta, että "kemiaansa" ei voi vaikuttaa - tai mahdollisesti elintavoilla voi jossain määrin.
Pointti onkin siinä, että pitää pyrkiä tapaamaan mahdollisimman paljon ihmisiä. Kun maksimoit mahdollisuutesi tavata naisia - etsimällä harrastuksia, joissa tapaa naisia, liikkumalla paikoissa, joissa tapaa naisia, tutustumalla kavereiden kavereihin, nettideittaamalla, pikadeittaamalla, sokkodeittaamalla, työpaikalla, opiskelemalla (esim. kieliä kansalaisopistossa -naisvaltaista) - mahdollisuutesi löytää sellainen nainen, jonka kanssa "kemiat kolahtavat" paranevat.
Asia nyt vaan on niin, että niitä "sopivia", joilla on oikeanlainen kemia, on joillekin ihmisille ehkä vaan yksi tuhannesta. Eli voi olla, että joudut treffaamaan tuhat naista löytääksesi sopivat kemiat (myös naisen mielestä). Ei se naisille ole sen helpompaa...
Eli keskity järjestämään elämäsi niin, että saat mahdollisimman paljon naiskontakteja, kyllä ne oikeat kemiat sieltä sitten jotain kautta löytyy!
No kerro esimerkki, miten pitää sanoa jos tavattu tyyppi ei kiinnosta?
Missä menee kohteliaan käytöksen raja? Jos esim mies sanoo: " en halua nähdä sinua enää, koska olet niin läski" - nainen loukkaantuu ja pitää miestä moukkana.
Mies sanoo: en halua nähdä sinua enää, koska kanssasi pussialu on kun kaveria pussailee. Lisäksi henkesi haisee kuolleelle rotalle." - taas nainen loukkaantuu.
Toivot siis, että nainen sanoo suoraan sinulle syyn, mutta sen kuultuasi varmasti loukkaannut = naiset ovat todella pahoja ja bitchejä ja kuvittelevat itsestään liikoja.
Mitä jos et miettisi niitä vanhoja tyreffejä liikaa vaan katsot eteenpäin. Tuossa joku jo mainitsikin että ideana on tavata mahollisimman paljon ihmisiä, näin potentiaalisia naisia tulee tuttavapiiriin.
Neulan etsimistä heinäkasasta se kaikilla muillakin on.
Kemian olen reputtanut kokonaan ja fysiikkakin on välttävä.
ainakin tällaiset "kyllä sen heti huomaa" -jutut koska itse ainakin olen keski-ikäisenä jo pari kertaa matkan varrella huomannut että joku ihminen jota ei aikaisemmin ole huomioinut mitenkään vaikka tuntenut jonkin aikaa sattaa yhtäkkiä ollakin aivan vastustamattoman kiinnostava...tämä molemmilla sukupuolilla.
Että vanhetessaan useimmiten viisastuu.
Ensikohtaamisessa tai -treffeillä voi olla monta asiaa, jotka miehessä joko kiinnostavat tai työntävät luotaan. Tässä pilke silmäkulmassa kirjoitettuna esimerkkejä eri tilanteissa tapaamistani miehistä, joita...
...en enää halunnut tavata:
1. Mies kuvaili vuolaasti ensitreffeillä erilaisten ostamiensa tavaroiden hintaa. Sain mieheltä rapakon takaa myöhemmin ilmeisesti romanttiseksi eleeksi tarkoitetun kirjeen, jossa kerrottiin matkakuulumisten ohessa parinkymmenen erilaisen asian dollarihinta kahden desimaalin tarkkuudella (vinkki: akateemiseen itsenäiseen naiseen ei juurikaan tee vaikutusta miten kalliin paidan mies pystyy ostamaan)
2. Mies kertoi ostaneensa edullisesti ison määrän muovikukkia, joita sitten voi jakaa sukulaisille lahjaksi (allergikkoperheisiin varmasti hyvä lahjavaihtoehto, mutta meidän suvussamme muovinen krysanteemiyllätys voisi herättää jopa hilpeyttä)
3. Mies oli pontevan kyseleväinen ja tenttasi kaikkea mahdollista alkaen asuinpaikasta, työpaikasta etc., mutta ei kertonut itsestään mitään eikä siinä ristikuulustelussa toisaalta olisi mitään kerennyt varsin sanavalmiskaan nainen kyselemään (nettideitti, yritin kohteliaasti vastata kertomatta kuitenkaan ovikoodiani)
4. Mies lähetti jo ennen varsinaisia treffejä suklaarasian työpaikalleni (suklaat maistuivat, mies paljastui naimisissa olevaksi)
5. Tätä tyyppiä en puolestaan tavannut kertaakaan: kyseli treffiaikaa sovittaessa puhelimessa mittojani??? (toinen nettideittitapaus)
Hyvänlaatuisen kemiallisen reaktion puolestaan ovat aiheuttaneet ne miehet, jotka ovat siististi pukeutuneita, katsovat suoraan silmiin, kuuntelevat keskustelukumppaniaan, auttavat naisen takin naulakosta ylle, ovat leppoisia, puheliaita ja hyväntahtoisia. Ulkonäkö ja olemus usein on se ensimmäinen juttu, joka sytyttää kiinnostuksen, mutta ensimmäinen keskustelu on kyllä usein sitten vielä se ratkaiseva juttu vaikka nyt sitten ensitreffeille lähtemiseen.
viestit luuraa?