en tiedä mitä pitäis tehdä tai ajatella. jätin siis mieheni 4 vuoden seurustelun jälkeen. Ja nyt tuntuu ihan hirveältä. Teinkö edes oikein?tekee koko ajan mieli soittaa hänelle ja sanoa että en haluakkaan erota, mutta haluan silti. erosin, koska en jaksanut enään kuunnella niitä ainaisia tyhjiä lupauksia, en jaksanut katsoa kun hän oli suurimman osan ajastamme kännissä, emme ole nyt nähneet reiluun kuukauteen(hän on armeijassa, mutta lomilla ei juuri "jaksa" nähdä minua) ja yleensä soittaa vain kun on kännissä. Silti tuntuu pahalta jättää hänet 4 vuoden jälkeen. jouduin sen tekemään todella tylyllä tavalla, koska ei suostu näkemään eikä kertomaan milloin pääsee lomille ja puheluihin ei halua aina vastata. joten laitoin tekstiviestin menemään että se on loppu nyt. sen jälkeen tuli heti puhelin soitto(vaikka olin juuri ennen viestiä soittanut hänelle monta kertaa) et "mitä mä nyt taas teen". selitin hänelle asiani että en jaksa enään tälläistä pelleilyä. hän puhui iloiseen sävyyn ja naurahteli, teki myös taustalla jotain muuta kavereidensa kanssa. Sanoi, että "älä nyt oo tollanen". en tiedä uskoiko hän sitä, että haluan erota. kesken puhelua hän sitten katkaisi puhelun. kerkesin puhelimessa kuitenkin kysymään, että mitä tämä oikeen on kun ei olla yli kuukauteen nähty niin hän tokaisi että "eihän tää oo ollu ees mitään seurustelua enää" olin silleen että mitä helv*****. mutta sitten alkoi jotain omia selittelemään.
Olen kuullut monelta ihmiseltä että miksi olen hänen kanssaan kun hän kohtelee mua todella huonosti. välillä tai no aika usein minua jopa hävettää kulkea kadulla ja tuoda häntä meille, koska hän on niin likaisessa kunnossa taikka niin kännissä.sitten hän valittaa kun en halua antaa hänelle pusua kun hän haisee vanhalle viinalle. hänen mielestään suurentelen näitä asioita, mutta minusta en. onko muka normaalia , että aina kun mahdolisuus niin dokataan oli kello sitten 12.00 tai 18.00.?
Kerroin kaverilleni tästä ja hän sanoi, että pitäisi unohtaa koko tyyppi. olemme 2 kertaa eronneet ja aina palanneet yhteen. mies siis ehdottanut eroa. Tämä on minulle ensimmäinen kerta kun ehdotan hänelle eroa ja todella vaikeaa myös. minun on vaikea puhua hänelle erosta. nyt hän ei ole vastannut viestiin pariin päivään. onko se nyt loppu siis?en enään näe häntä ikinä? mä en oikeesti tiiä mitä mun pitäis tehdä. kaverini epäilee että palaamme taas yhteen niinkuin aina ennenkin on tapahtunut ja sama oravanpyörä jatkuu taas. sitä minä en juuri halua enään. :(
Eli mielipiteitä kaipaan.
Olen kuullut monelta ihmiseltä että miksi olen hänen kanssaan kun hän kohtelee mua todella huonosti. välillä tai no aika usein minua jopa hävettää kulkea kadulla ja tuoda häntä meille, koska hän on niin likaisessa kunnossa taikka niin kännissä.sitten hän valittaa kun en halua antaa hänelle pusua kun hän haisee vanhalle viinalle. hänen mielestään suurentelen näitä asioita, mutta minusta en. onko muka normaalia , että aina kun mahdolisuus niin dokataan oli kello sitten 12.00 tai 18.00.?
Kerroin kaverilleni tästä ja hän sanoi, että pitäisi unohtaa koko tyyppi. olemme 2 kertaa eronneet ja aina palanneet yhteen. mies siis ehdottanut eroa. Tämä on minulle ensimmäinen kerta kun ehdotan hänelle eroa ja todella vaikeaa myös. minun on vaikea puhua hänelle erosta. nyt hän ei ole vastannut viestiin pariin päivään. onko se nyt loppu siis?en enään näe häntä ikinä? mä en oikeesti tiiä mitä mun pitäis tehdä. kaverini epäilee että palaamme taas yhteen niinkuin aina ennenkin on tapahtunut ja sama oravanpyörä jatkuu taas. sitä minä en juuri halua enään. :(
Eli mielipiteitä kaipaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
jo näyttänyt sinulle mitä sinusta ajattelee,kun tuollain kohtelee.Mene eteenpäin elämässä vaan.
Hei!
Helpommin sanottu kuin tehty.
Ei tunteitaan voi lakaista matonalle, juuri kun on päättänyt olla vahva uusi tunnekuohu saavuttaa sinut ja ajattelet että olenko toiminut yleensäkkään oikein asian suhteen.
Asiaa täytyy riepotella niin kauvan että sem kertakaikkiaan alkaa´kyllästyttää ja jommankumman taholta tulee mittari täyteen. pikkuhiljaa tunteet kuoleutuvat tai ainakin hiipuvat usko minua tuska sydämmessä ei koskaa kuole jos jatkaa loputtomasti itsensä kiduttamista.