niitä jotka ottavat selkäänsä, ja niitä jotka eivät ota. Näin se vain on. Kumpaan ryhmään sinä kuulut?
on kahdenlaisia
naisia!
20986
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minulle tulee tuosta esittämästäsi kysymyksestä tietty arvolataus mieleen. Sinä syyllistät väkivaltaiseen suhteeseen suostuvia naisia.
Ota huomioon, että lasten takia moni nainen joutuu elämään suht. väkivaltaisessa suhteessa.
Ei kaikki miehen harjoittama väkivalta ole vaarallista, näkyvää ja sellaista josta voi mennä poliisille.
Moni nainen pelkää, että kukaan ei usko.
Moni nainen joutuu suvun hylkäämäksi jos väittää miestä väkivaltaiseksi.
jos eroaa ilman syytä lasten isästä, siitäkin voi joutua hyljeksityksi.
Moni nainen syyttää itseään väkivaltaisuudesta ja uskoo, että se loppuu.
Unohdat, että moni äiti jää pois töistä hoitaakseen kotona lapsia, minne työtön, kouluttamaton nainen voi lähteä ison lapsilauman kanssa.
Unohdat, että moni nainen häpeää väkivaltaista miestään niin paljon, ettei uskalla edes itselleen tunnustaa.
Mies voi olla hyvä isä, mutta huono aviomies.
Maailma ei ole mustavalkoinen.
Väkivaltaisessa suhteessa eläviä naisia pitää kannustaa itsenäiseen elämään mutta ketään ei saa syyllistää. Vika on aina lyöjässä.
sitä että miksi lapsia käytetään tekosyynä joka asiassa?Eikö jokainen nainen (tässä tapauksessa) tunne vastuuta edes lapsista sen verran että lähtee väkivaltaisesta liitosta?
jotta ne pahvipäiset naiset herää uniltaan.
Nimen omaan OMAA syytään he sitä suhdettaan ylläpitää. Itse tilaavat turpaansa, sillä jos ei tilaa, ei myöskään saa. Kohtelu on juuri sitä mitä vaadit.
Luuletkos ettei mulle ole nyrkkiä tarjottu? Mahdoinkohan huolia? no en. eikä enää tarjotakkaan.
Itsestä se on kiinni. Oma on vastuu. ja niin on syyllisyyskin.
totta tuo edellisen kirjoittajan juttu on; niin pahalta, kuin se tuntuukin.
sitä olen yrittänyt toitottaa hell-on-earth osastolla, mutta ignorattu / viestejä poistettu.
jos haluat tarkemman selvennyksen, laita mailia [email protected]
pidän 'mie vaan' -sinusta, mutta maailma ei aina toimi niin, kuin olisi reilua.
muille: voisinhan sen tähänkin laittaa, mutta kun kirjoittamiseen menee aikaa, ei viittisi uhrata mokomaan; jos se taas poistetaan.
jos admineilta / muilta lukijoilta ok, voisi sen tähänkin laittaa?
vie vaan jonkin verran aikaa kirjoittaa koko hommaa. ei viittisi, jos se TAAS vaan dellataan...
No sitten on kyllä rikoslaki ihan päin h*vettiä. Jos kerran vastuu ja syyllisyys on uhrin omaa ja väkivalta on Suomen rikoslain mukaisesti rangaistavaa niin eikös sitten uhrit pitäsi saada lusimaan?
Ja ajattelemaan omaa parastaan, ei sitä naapuri ajattele. Itsestä se on kiinni. Siinä se pointti.
"Ota huomioon, että lasten takia moni nainen joutuu elämään suht. väkivaltaisessa suhteessa. "
Voi vittu mikä tekosyy olla tekemättä mitään! Lasten takiahan sitä olisi ehdottoman tärkeää lähteä väkivaltaisesta suhteesta!
Turpaanhan saa vain ensimmäisen kerran yllättäen. Seuraavat turpasaunat tulevat siksi, että ei lähde vaan mielummin ottaa turpaansa. Väkivaltainen mies (tai nainen) ei nimittäin muutu miksikään.
Sitten on tietenkin ne oikeat täysin kahelit psykopaatit, jotka uhkaavat tappaa vaimon ja lapsen jos uskaltavat lähteä. Nämä umpihullut ovat aivan oma luokkansa, mutta varmasti naistenhakkaajien vähemmistöä.
yllättävän paljon.
Oletkos sellaisesta kuullut, että kun nainen lähtee suhteesta, niin hänen syyllistetään perheen rikkomisesta ja siitä että lapset menettää isänsä.
Aika usein nämä väkivaltaiset tyypit tunnetaan sukulaisten ja tuttavien kesken mukavina ja miellyttävinä tyyppeinä. Hulluhan sellainen nainen on, joka jättää niin kovin mukavan ja tasapainoisen miehen.
Asiat ei aina ole todellakaan niin yksinkertaisia, kuin voisi kuvitella.
Mutta silti! Väkivaltaiseen suhteeseen ei kannata jäädä. Ihmisten puheista ei kannata välittää. Jos kukaan ei usko, niin mitä sitten. Itse kuitenkin tietää tilanteen ja se riittää. Kenenkään ei tarvi elää väkivaltaisen idiootin kanssa. Lapset kärsii enemmän huonossa liitossa kuin rauhassa vain toisen vanhemman kanssa. Antaa niiden syyllistäjien ja paasajien jauhaa suu vaahdossa. Vastuu itsestä ja ja lapsista ei ole heidän.
Perheväkivalta ei lopu itsestään vaan jatkuu usein myös eron jälkeen. Väkivaltaisesti käyttäytyneistä avo- tai aviomiehistä 36 prosenttia on jatkanut samaan tapaan eron jälkeen. Monet väkivaltaiset isät pahoinpitelevät äitejä lasten nouto- tai palautustilanteissa.
Yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän tulisi toimia väkivallan uhrien turvaamiseksi. Kun kyse on perheväkivallasta, erotilanne on tutkimusten mukaan vaarallisin vaihe naisille ja lapsille.
Väkivaltaisesti käyttäytyvien isien kanssa selvitetään ja arvioidaan heidän kykyään ottaa vastuuta teoistaan. Mikäli riski väkivallan jatkumiselle on olemassa, se on otettava sopimuksissa huomioon.
Lasten turvallisuuden varmistaminen saattaa edellyttää äitien yksinhuoltajuutta, tapaamisten rajoittamista, valvottuja tapaamisia sekä lasten noutoa ja palauttamista kodin ulkopuolella turvatuissa olosuhteissa. Nykyisinhän normina on "normaalien" eroavien vanhempien kanssa on yhteishuoltajuus sekä vanhempien yhteistyö lapsia koskevissa asioissa.
Ei tässä pelkästä naisen asenteesta ole kysymys. Yhteiskunnan tukitoimia tarvitaan turvallisuuden varmistamisessa.
KENENKÄÄN EI TARVITSE ELÄÄ VÄKIVALTAISESSA SUHTEESSA LASTEN TAKIA, HERRANJUMALA!!!!!!!!!SILLOIN VÄHITEN TARVITSEE ELÄÄ VÄKIVALTAISESSA SUHTEESSA. IHMISET HEI, PIENTÄ JÄRKEÄ SAA JA ON SUOSITELTAVAA KÄYTTÄÄ. SIIS AIVAN USKOMATONTA!!!
naisia on varmasti monenlaisia, useampaa kuin kahta tyyppiä. Perheväkivallan ehkäisemissä ei ole kysymys uhrien tyypittelystä.
Mikään tunne tai tilanne ei oikeuta käyttämään väkivaltaa ketään kohtaan:
- Ei avioeron tuska
- Ei "huono päivä"
- Ei menettämisen pelko tai mustasukkaisuus
- Ei päihteet tai sairaus
- Ei seksuaalinen torjunta
- Ei stressi, väsymys
- Ei taloudelliset vaikeudet
- Ei työttömyys
- Ei uhrin provosoiva käyttäytyminen
- Ei uskottomuus
- Ei vaikeat lapsuuden kokemukset
Usko nyt.
Turha sinun vakipöpi on näitä tyypittelyjä tehdä.
Sinulle siis on olemassa ainoastaan "kahdenlaisia" naisia: niitä jotka ovat väkivallan kohteena tai sitten eivät ole.
Ei ole olemassa äitejä, tyttäriä, siskoja, mummoja, hoikkia, lihavia, fiksuja, kauniita, herkkiä, hauskoja, ilkeitä, vauvoja...
On vain kahdenlaisia naisia ja se jako tehdään nyrkillä.
Ajattelusi on toivottoman kieroutunutta. Huomaatko sitä itse edes hetkellisesti vai pyöritkö loputtomasti ympäriinsä omassa kieroutuneessa labyrintissasi koskaan näkemättä sen seiniä?
kahdenlaisia naisia; niitä, joita voi lyödä ja niitä, jotka päättävät omasta (ja lasten) elämästä.
elämä ei ole musta-valkoista; parisuhteessa ei ole VÄLTTÄMÄTTÄ syyllistä ja uhria...
mikä pidättää olla yhdessä väkivaltaisessa avioliitossa?
vastaus:
lapset; eli lapsien hyvinvointi; pojasta ilman isää 'ei kasva miestä'. ja tottahan tuo ajattelu on.
kuitenkin; poliisin pääasiallinen keikka on selvitellä parisuhderiitoja. muistaakseni 85% kaikista hälytysajoista on näitä juttuja.
eli pelko pois; se on rutiinia poliisille. ei mitään eriyttävää.
ohje: kun väkivalta uhkaa --> soitto poliisille / oma syyllistäminen pois! kuuluu heidän töihinsä ja
SAATTAA OLLA MYÖS MERKITYSTÄ MYÖS TULEVAISUUDESSA! (mahdollinen avioero / kaikki hälytysajot logataan / näyttöä tulevaisuuteen, jos tarvetta tulee (avioero)
silleen. tsemppiä ja muista, että uhri 'valitsee osansa', eli kaikkea ei tartte purematta niellä.
hyvät puheet ja aikeet merkitsevät, mutta teoilla on merkitystä loppupelissä.
Ei kukaan lyö siksi, että toinen lähtisi suhteesta vaan pitääkseen toisen siinä vaikka väkipakolla. Keinoa käytetään koska toisen osapuolen itsetunnon murtaminen on havaittu tehokkaaksi kontrollin muodoksi. Siitä johtuukin, että kun pahoinpidelty lopulta lähtee hän saa usein pelätä henkensä puolesta väkivaltaisen puolison kieltäytyessä hyväksymästä eroa.
Esimerkiksi vuonna 2004 Helsingingissä poliisilla oli hälytyksiä 49669 kpl. Näistä 2378 eli 4,79% aiheutui perheväkivallasta ja kaiken kaikkiaan kotihälytyksiä (perheväkivalta, häiritsevä henkilö, meteli jne.) oli 8976 kpl eli 18,07%.
puhuu taas. Ugh
Totta varmaan se, että tästä hyypiöstä ei ikinä kasvanut miestä.
haukkua / olla noin hyökkäävä.
olin eilen huppelissa. se 85%(?) oli vain heitto.
tarkoituksena oli vain yleisesti rohkaista sinua (ja muita) tällä palstalla:
jotkut kun välttelevät / eivät uskalla soitella poliiseille 'mitättömistä asioista'.
vrt se perusperheväkivallan motto: 'miedän perheen ongelmia ei ulkopuolisille kerrota...
just tuota manipulointipuolta / kovistelua tarkoitin.
(yleisesti) vetää lopussa alistetun ihmisen aivan lukkoon. mikään päivänselväkin / yksinkertainen asia saattaa tuntua mahdottomalta. siitä tuota kannustusta. :)
teidän puolellannehan tässä olin / olen.
ongelma on siinä, että varmaan näit tuon edellisen postaukseni varmaan jonain manipulointi / nuijimisyrityksenä(?)
'niitä mörköjä joka puolella'...
joskus totuus ei ole vaan sitä, mitä me haluamme.
mietipä tätä vähän pitempään:
miksi suurin osa ihmisistä elää 'normaalisti' ja jotkut jatkavat vuodesta toiseen tuossa 'maanpäällisessä helvetissä'?
todellakin; tarkoituksena EI OLE syyllistää.
tärkein asia olisi saada korjattua nykyiset virheet ja ESTÄÄ tulevan / saman toiston.
ihmisen kun on vaikea muuttaa itseään/tapojaan; allekirjoittanut mukaan luettuna.
pahin tilannehan olisi se, että pääsee eroon yhdestä hakkaajasta, mutta hakeutuu seuraavaksi samankaltaisen seuraan.
varsinainen ongelma ei ole hakattu, vaan se hakkaaja.
niille kun ei vaan paljoa voi. siirtyvät vaan jälkeesi seuraavaan. jos joutuvat linnaan, muutaman vuoden päästä pääsevät pois ja sama jatkuu jonkun toisen kanssa...
varmoissa ja toistuvissa tapauksissa voisin itsekin ilmoittautua teloistuskomppaniaan hoitamaan ko. tyyppejä levittämästä eteenpäin myrkkyään.
tuo ei vaan muumilandiassa onnistu, joten seuraavaksi paras vaihtoehto: laastaria haavan päälle.
lapset; homma jatkuu sukupolvesta seuraavaan...
sitten toinen juttu, eli mietippä tätä: en saa tästä palkkaa.
voisi tietysti ajatella, että 'saisin jotain kiksejä väärien neuvojen antamisesta', mutta aika kaukaa haettua, eikö? ...vähästä saisi toinen ilonsa.
monesti yksinkertaisin selitys on se oikea, eli toinen haluaa vain auttaa. näin kohdallani.
noilla muilla 'suhteet ja tunteet' osastoilla puhutaan yleensä triviaaleista aiheista; monasti makuasioista, millä ei ole paljoa yleisempää merkitystä.
perheväkivaltaosastossa puhutaan tärkeistä ja merkityksellisistä aiheesta. olen todellisessakin elämässä touhua kirjaimellisesti kuullut. ystäväpiirissäni ei tätä esiinny, mutta joskus ajattelen juttujanne ja säälittää / tulee huono olo;
etenkin lasten tulevaisuus (se saman toisto / väkivaltakierre sukupolvesta toiseen).
jos jostakin neuvostani olisi edes yhdelle teistä jotain apua, olisi tähänkin pitkään mailiin käytetty aika moninkertaisesti maksettu; minulle hyvä mieli ja siitä se palkkani. :)
mutta mieti tuota juttua tulevaisuuttasi silmällä pitäen.
ei kyse ole siitä oletko syytön, vaan syyllinen (eli teet jotain 'väärin'), vaan se, että tilanne saadaan parannettua / elämäsi hallintaan.
koita pärjätä, vaikka vaikeaa se varmaan on. anna kenkää tyypille / lähde menemään,
MUTTA älä skippaa juttuani olankohautuksella, vaan mieti sitä sen jälkeenkin. voit säästyä tulevaisuudessa saman murheen toisinnolta!
ja muista myös, että maailma ei ole 100% paska paikka; löytyy mukaviakin miehiä. :)
hyvät alkavat syksyt ja tsempiä!
ole näistä sinun epämääräisistä jutuistasi. Vai vielä palkkaa, heh, tällaisesta. Voisit keksiä muuta tekemistä.
humalassa/ huppelissa ei kannattaisi kirjoitella puppua/ harhaluuloja siitä kun herkästi syntyy väärinkäsityksiä/ riitoja ;)
muuten, jos ystäväpiirissäsi 'ei tätä esiinny' niin mistä olet saanut käsityksen/ mielikuvan, että 85% poliisien hälytyksistä on kotihälytyksiä/ perheväkivaltaa?
ei uhrin aiheuttama.
Väkivallan uhreilla ei ole syytä hävetä eikä miettiä johtuuko väkivalta kenties siitä, että on väärää "tyyppiä". Kenenkään ei tarvitse salailla ja hävetä kokemaansa väkivaltaa, se ei ole
uhrin syy eikä uhrista johtuvaa. Väkivalta on aina täysin väkivaltaisesti käyttäytyvän vastuulla.
Väkivaltaisuus ja vallan- ja kontrollinhalu ovat kuin riippuvuuksia, joista päästäkseen väkivaltaisesti käyttäytvän on tehtävä työtä.
Paras tapa auttaa väkivaltaisesti käyttätytyvää on saattaa hänet vastuuseen teoistaan lain ja yhteiskunnan edessä ja yhteiskunan avulla kieltäytyä alistumasta väkivaltaan. Yhteiskunnassa voidaan puuttua väkivaltaan, kun sen salailu loppuu ja asia tehdään julkiseksi.
Jo pienänä väkivaltaisen juopon isäni hakkaamaksi joutuneena minusta on kehittynyt kova ja julma. Elämäni ensimmäinen poikakaveri (minä 16v hän 19v) jäi siihen paikkaan kun erehtyi kerran lyömään. Jos äijä lyö, minä pidän huolen, että se saa varmasti takaisin. Vahva en ole, mutta sitäkin sisukkaampi - niin ja julma.