Oletko samassa "jamassa" tai oletko se onnellinen, joka päässyt suhteesta eroon...toivoisin meilikaveria purkamaan omia ajatuksia... Laita postia tulemaan [email protected]
Narsistin kanssa avioliitossa
Äitee68
5813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Yli kolme vuotta liiton hajoamisesta ja taistelu jatkuu. Jatkuvia käräjäistuntoja,poliisikuulusteluja, valheita valheiden perään, kaikenlaista ahdistelua, lähestymiskieltoja,lähipiirin kiusaamista ja kaikkea ilkeyden jakamista. Loppua ei vielä näy, hyvin vaikea sanoa, saako olla rauhassa koskaan.
Teille voisi löytyä apua ja vertaistukea näiltä nettisivuilta: www.narsistientuhrientuki.info.
Siellä on keskustelussa muun muassa parisuhdeasiat ja elämä narsistin lapsena ynnä muuuta. Palsta toimii anonyymisti, mutta saattaa sieltä silti löytyä kavereitakin.
..kun en ole oikeastaan tiennyt koko narsismista, että tuolla hulluudella on oikein nimikin.
Olen ollut naimisissa 30 vuotta. Nyt olen sairaslomalla mielenterveyden vuoksi, enkä ihmettele. Kaikki ystävyyssiteeni hän lopetti jo avioliittomme alussa. Hän kontroloi kaikkea tekemisiäni, puhelintani, rahankäyttöäni. En voi lähteä esim. työmatkalle tai työhön liittyvään koulutukseen. Hänen mielestään minun on suostuttava seksiin, aina silloin kun hän haluaa.
Monta, monta kertaa olen ollut aikeissa lähteä, jättää hänet, mutta jotenkin rokeus on puuttunut, ehkä lasten vuoksi olen jaksanut jatkaa.
Hän on myös alkoholisti, paitsi nyt ollut juomatta n. 2 kk. Hän suuttuu, jos mainitsenkaan sanan alkoholisimi, hän on äksy, lyhytjännitteinen, pitää jatkuvaa mykkäkoulua jos yhtään hänestä tuntuu, että olen jotenkin loukannut hänen tunteitaan tai olen erimieltä kuin hän.
En ymmärrä, miten ihmeessä olen 'juuttunut/joutunut' hänen mielivaltansa alle?! Hän kiroilee ja huorittelee minulle. Aihetta moiseen ei todellakaan ole, mutta hän haluaa kaikin tavoin loukata ja alentaa minua. Vähitellen vuosien saatossa hän on minut nujertanut. Uhkaa tappaa, minut ja/tai itsensä, mikäli en toimi hänen mielensä mukaisesti.
Hänestä on tullut pahin kilpailijani, että selviänkö, pysynkö järjissäni, jolloin hän voisi alkaa syyttämään minua mielisairaaksi ja siten sanomisellani ei enää ole mitään pohjaa. Hänestä tulisi holhoojani, sitä hän jopa varmaan toivoo.
Silloin hän voisi hallita minua 100 %.
On toki hyviäkin aikoja, mutta koskaan häneen ei voi täysin luottaa, ei voi tuoda esille tunteitaan, koska hän häikäilemättä käyttää niitä jatkossa hyödykseen nujertaakseen minut kokonaan. Hän käyttää heikkouksiani omaksi hyödykseen, minua loukatakseen/vahingoittaakseen.
Tuntuu niin hullulta, että en lähde tästä helvetistä. Nuorin lapsemme on nyt 15 v, hänellä on herkkä murrosikävaihe menossa. Kaikin tavoin peitän omat pahanolon tunteeni, että nuori jaksaisi ja hän suorituisi koulustaan. Kodin hajottaminen ei tässä vaiheessa tuntuisi oikealle vaihtoehdolle, vaikka kyllä tämä murkkuikäinen näkee, kuulee ja vaistoaa miten iskä minua kohtelee.
Toivon vain, että tämä jollain tapaa joskus päättyy, koska kaikella on aina jonkinlainen loppu, mikään ei kestä ikuisesti.
Sinulle sanoisin, että tee jotain (ota ero,tai ainakin harkitse sitä tms.) ennen kuin sekoat kokonaan tai miehesi mahdollisesti kiukunpuuskassa tappaa sinut. Sekin onnistuu aika helposti näiltä luonnevikaisilta.
Suomessa, joka on eurooppalaisittain erittäin väkivaltainen maa, aivan Euroopan kärkeä - noin 50 miestä tappaa vuosittain puolisonsa kotikahinoissa. Sehän merkitsee, että noin 1 nainen viikossa kuolee lähisuhdeväkivallan seurauksena.
Sinulle sanoisi, että selkein ja helpoinkin ratkaisu olisi ottaa ero. Se olisi hyvä uuden elämän alku sinulle ja sille 15 -vuotiaalle,joka vihdoikin saisi kotiin rauhan ja rakkauden.
Jätä se sekopää mies mesomaan ja rieumaan sinne entiseen kotiin. Hoitakoon itse niin pyykin, silityksen kuin ruoanlaitonkin.
Haluan kertoa sinulle, että se mies ei muutu,kun luonnevikainen on. Jos muuttuu, niin ainoastaan sinun suhteen epäedulliseen suuntaan. Tulet saamaan entistä useammin turpiin. Sitäkö haluat ?
Keino päästä eroon on mennä (paeta) turvakotiin.
Kotiseudullasi varmaan on turvakoti ja jos sinne menet, kannattaa soitta etukäteen, että "tulossa ollaan". Tarvittaessa turvakoti maksaa taksinkin.
Sieltä käsin voit järjestää elämän asioita uuteen uskoon. Kunnan sosiaalipuoli järjestää sinulle ja sille 15-vuotiaalle varmasti vuokra-asunnon ja antaa rahaa elämisen, jos sitä ei sinulla muuten olisi.
Voitte miettiä turvakodin henkilökunnan avustuksella elämän tärkeitä ja vähemmän tärkeitä juttuja. Voit panna avioeron vireille ja muuttaa puhelinnumerosi salaiseksi.
Jos mies uhkaa tai on jo pahoinpidellyt sinua, hanki lääkärintodistus vammoista ja poliisilta myös lähestymiskielto.
Lopeta kertakaikkiaan tuollainen väkivallassa kituminen. Se ei ole millään tavoin oikein kunnolliselle suomalaiselle naiselle.
Miehellesi et kerro pakoaikeistasi mitään, vaan häviät kuvioista ihan yllättäen. Turvakodista saat huonne ja ylläpidon sen mukana kuin tarvitset.
Maallisesta älä huolehdi. Tarkoitan omaisuutta ja huonekaluja. Tarvittaessa poliisin avulla saat kodistasi omat tavarasi, sitä ei voi mikään estää.
ja sitten päätät, että että et enää koskaan, milloinkaan, ikinä palaa miehen kanssa yhteen, vaikka hän millaisia lemmenlurituksia ja rakkaudenkaipuuta sinulle laskettelisi. Sellaista niillä on nimittäin tapana tehdä, kun huomaavat, että "uhri" karkaa näköpiiristä.
Nyt vain toimeksi hopi, hopi. Uusi ja parempi elämä odottaa sinua aivan tänä syksynä.
Olen itse kasvanut narsistisesti häiriintyneen vanhemman vaikutuspiirissä. Vanhempani eivät eronneet. Monesti toivoin, että olisivat. Toivoin jopa omaa huostaanottoani, omaa kuolemaani. Jo alle 12-vuotiaana.
Pelasta nyt hyvä ihminen itsesi ja 15-vuotias poikasi! Paikallisen turvakodin löydät täältä www.turvakoti.net
P.S. Aikuisena vielä hommasin itselleni samanlaisen puolison eli kokemusta on siitäkin. Lähdin turvakodin kautta siitä suhteesta. Lähteminen on mahdollista ja erittäin suositeltavaa. Rankka, mutta mahtava tie kohti vapautta ja omaa elämää!