mun kohtalo

tehdä jotain sun tilanteelles. Mitä, siitä voit lukea näiltä palstoila. Ja te miehet, heittäkääpäs neidolle nyt selkokielisiä vinkkejä asioista jotka kannattaa tarkistaa/muuttaa. Miehet on loppujen lopuks aika yksinkertaisia olioita. Tosi yksinkertaisia...
Ja sitten kun niitä tulee, niin ei tule yksi, vaan koko remmi, ja sulla on msitä valita.
Miehethän ei yleensä koskaan valitse naista itselleen, vaikka olsi kuinka kiva, vaan niitten täytyy saada kilpailla.
Mutta sinä herkkä kaunosielu, älä masennu. Opettelet mitä voit tehdä miesten huomion herättämiseksi. Sitten mitetit miten puhut, ja mitä puhut. Eli miten esittelet itseäsi. Katsos kun ne miehet on yksinkertaisia... ;)
Lue jokin opus kirjastosta/kaupasta, jos nämä herrat täällä eivät uskalla enempiä neuvoa HUOM asiallisesti ja solvaamatta tätä ap neitokaista.
Kyllä sinä vielä löydät sen yhden!

On paljon naisia, jotka ovat hyvännäköisiä, mutta heidän ei niin hyvän näköiset naiset seurstelee ja ovat onnellisia. Ehdotan, että kun liikut ihmisten ja varsinkin miesten ilmoilla, niin ehdottomasti pois se surkea hapan ilme, jos satut käyttämään sitä. Tiedän, että se ei tehoa edes säälistä. Ole positiivinen, vaikka haluaisit näyttää muuta. Jo hymyily ( siis aito)ja iloisuus tehoaa paremmin kuin yhdenkään missikandinaatin pepsodentti hymy ja tekonauru. Ole aito itsesi, mutta älä ole hapan.

Sitten kun löydät sen rakastettusi, sen puolison, joka täyttää kaikki toiveesi ja jonka kanssa koet sielujen välistä täydellistä kumppanuutta niin yhtäkkiä huomaatkin että tunne alkaa väljähtymään. Päätät erota tai kumppanisi päättää erota. Niin se vaan menee. Koita siis keskittyä elämässäsi muihin asioihin kuin miehen etsintään, elä onnellisena ja tietämättömänä tuskasta kun vielä voit. Kyllä se parisuhdehelvetti sinutkin saavuttaa aikanaan.

Tekispä mieli nähdä kasvosi ja katsoa kelpaako mulle. Mulla on hassu naismaku, noi ns. prinsessat ei oo koskaan napannut. Enemmänkin sellaiset ihmisen näköiset nuoret naiset. Sitäpaitsi pienet tissit on ihan jees, usein paljon kauniimmat kuin löllömelonit joita painovoima raiskaa.

Et kertonut muusta elämästäsi yhtään mutta veikkaisin että oot jokseenkin velvollisuudentuntoinen ja ahkera (opiskelu työ. Vaativa yhdistelmä). Plussaa siitä. Oot selvästi rakastumisvalmis, isoa plussaa siitä. Ei tarvi arpoa kun sopiva osuu kohdalle.

Ja siis sä et ikimaailmassa löydä rakkautta. Sä teet sen rakkauden, ottamalla sen puhelinnumeron ylös. Soittamalla siihen tai vastaamalla kun sulle soitetaan. Menemällä treffeille - joko oikean - tai sitten 100 väärän ja vasta sitten sen oikean kanssa. Tutustumalla, elämällä kanssa. Vasta sieltä se rakkaus lähtee, ihastuminen on se juttu jonka voi tosta vaan "löytää".

Mutta. En usko että sussa on mitään vikaa, en edes tuota ruikutusta laske viaksi kun et kuitenkaan mollaa miehiä eli alenna toisia, henkikökohtaisen tuskan julkituonti on kommunikaatiota sekin - ja kommunikaatio on parisuhteen kaikkein oleellisin osa. Okei, sulla ei oo parisuhdetta - mutta sulla on kommunikaatiokykyä. Hyvä hyvä.

Niin, se syy?

Minä ja tuhannet kaltaiseni miehet jotka oikeasti etsii myös sitä oikeaa, ihan oikeiden ihmisten joukosta. Ei mitään unikuvia tai Maybellinen meikkitelinettä - vaan ihmistä. Sä et ole tavannut vielä muakaan, tiedän sen - ja siinä sulle yksi syy jatkaa eteenpäin. Mahdollisuus. Niitä on kaikilla.

Ja aina saa lukea, että muuta itseäsi, plääh noh enpä usko siihen, jos ei halua olla jotain muuta kuin mitä olet.

Vaan: laitappa tänne viestiä profiililla, koska olisit jo saanut muutaman miehen kiinnostumaan..
ja varmasti olisi tullut jo yhteydenottoja.

Sitten vielä faktaa - on paljon miehiä, jotka eivät ota kontaktia naisiin, niitä syitä on eritelty näillä sivuilla jo ikuisuuksiin asti eli: ole aktiivinen.

Et myöskään maininnut oletko kaikkiruokainen? Mietippä kuinka pitkää ostoslistaa (miehistä) itse kannat mukanasi ja ovatko kaikki asiat listalla loppujen lopuksi niin hirveän tarpeellisia?

Meillä kaikilla on jonkinlainen lista mukanamme..


Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ole rehellinen, esimerkiksi tämän kirjoituksesi johdosta yhteyttä ottavat miehet eivät elättele prinsessa-päiväunia, joten ne jotka ottavat yhteyttä saattavat olla tosissaankin..

ja elämää se vaan on, ota löysin rantein..

vasta noin 24-vuotias, joten ei sulla ole mikään kiire tai hätä mihinkään. Siinä ei ole mitään hienoa (pikemminkin päinvastoin), jos jollakulla on jo toinen kierros menossa.

(Silikonirinnat ovat toiselta nimeltään mieskarkottimet.)

Katsele sinkkumiehiä ja ota omasi.
Totuus on, että nainen tekee valinnan.

Unohda ulkokuori, katsele miehen tekoja. Kun sitten huomaat kiintoisan tapauksen, niin mene sanoon sille vaikka: "moi, vaikutat kiinnostavalta, lähdetkö kupposen ääreen jutteleen?"

Jos ei toi toimi, niin tuijottelet ilmeisesti edelleen ulkokuorta. Nimittäin jos mies on komee ja vapaa, sen täytyy olla ääliö :)

oppia hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet. Pitää oppia pelaamaan niillä korteilla jotka on saanut.

Mun lähipiirissäni on naisia jotka ovat milloin liian lihavia, tai niillä on liian pienet tissit, liian paksut/lyhyet jalat. Huvittavinta on, että nää naiset on ihan oikeesti hyvän näköisiä ilmestyksiä, jotka kelpaavat varmasti melkein kelle vaan.

Useilla naisilla vaan tuntuu olevan hankalaa hyväksyä itse itsenne ja se epävarmuus varmasti heijastuu ulospäin.

Sitten on niitä ulospäin suuntautuneita (ilmeisesti itsensä kanssa sinut olevia) naisia, jotka suorastaan huokuvat itsevarmuutta ja ovat yleensä huomion keskipisteenä.

Ei tämä naistyyppi ole ulkoisesti sen kummempaa kuin tuo ensimmäinenkään, mutta jotenkin ne huokuvat positiivista energiaa ympärilleen ja niiden läheisyyteen on mukava hakeutua.

Sen oikean löytäminen vain on valitettavasti vaikeata - ei vain sinulle, vaan myös lukemattomille muille naisille ja miehille. Moni muukin etsii rakkautta ja jotain, jota rakastaa. Etsijöiden intressit eivät vain näytä aina kohtaavan, kun he eivät löydä toisiaan. Mutta ulkonäöstä ei ole mielestäni kiinni, kuka löytää itselleen rakastettavan kumppanin. Hyviä rakkaussuhteita on myös niillä, jotka eivät näytä malleilta.

Minustakin sinä olet vielä nuori, niin kuin joku aiemmin mainitsi tuolla kommenteissa. Ehkä sinusta tuntuu nyt masentavalta kuulla, mutta itse löysin oman puoliskoni vasta 34-vuotiaana. Hirmu pitkiä seurusteluja ei ollut takana, ja muut kaverit olivat jo naimisissa tai ainakin avoliitossa. Tosin kyllä aloin löytää jossain vaiheessa myös uusia sinkkuystäviä. Enkä kyllä koskaan ajatellut, että vika olisi minussa tai ulkonäössäni. Ajattelin, että on huono tuuri.

Itse kävin yksin baareissa, ja silloin tutustuu parhaiten miehiin. Muut yksinäiset tulevat juttelemaan. Ajoittain olin masentunut, kun ketään ei löytynyt - lähinnä pettymyksiä vain - mutta se sopiva mies löytyikin vasta sitten kun olin täysin sinut yksin olemisen kanssa. En enää pohtinut koko ajan, miksei minulle ja miksi minä, vaan yritin nauttia siitä, mitä minulla oli silloin. Sinkkuaika ei nimittäin enää todennäköisesti palaa, ja siinäkin on hyvät puolensa. Ja totta on, että miehet kiinnittävät huomiota naiseen, joka on itsevarma, iloinen ja sinut itsensä ja ympäristön kanssa. Tuskin kukaan haluaa olla itselleen ihmistä, joka etsii vain epätoivoisesti sitä oikeaa - jotain, jota saisi rakastaa. Kukaan ei halua olla tällaisen metsästämisen objekti.

Oikea voi tulla vastaan silloin kun sitä vähiten odotat. Elä rohkeasti elämääsi, äläkä takerru kavereihisi vaan etsi elämääsi asioita, joita voit tehdä myös ilman heitä. Et tiedä, vaikka tarvitsisit tämän elämänjakson, jotta voit sitten sitäkin enemmän arvostaa parisuhdetta, kun sellaisen saat. Varmasti se vielä tulee.

Kiitos teille kaikille kivoista ja kannustavista vastauksista! Piristitte mun päivää!

Yritän ottaa ohjeet vastaan ja pitää itseluottamusta yllä :)

Kivaa syksyä kaikille!

n83