ei ottaa, tunteita huomioon, ole hiljaa, älä luule itsestäsi liikoja. Mikä sinä luulet olevasi.
Yksi avioliitto takana, siinä olin se Äiti miehelle, hoidin kaikki, miestenkin työt. Opin ettei minua kukaan auta, itse on selvittävä, jos aikoo selvitä.
Toinen suhde, samanlainen, siinäkään ei saa apua, edes niissä miesten jutuissa. Eikä minun tunteitani tarvitse ottaa huomioon, minähän en tarvitse mitään, en huomiota, en rakkautta, en mitään. Mutta minun täytyisi olla valmiina silloin kun hän tarvitsee minua, kerran kuuss, tai harvemmin. Ja sekin on ohitse ennenkuin kerkiän huomaankaan.
Onko liikaa vaadittu että haluaisi olla nainen, suhteessa???
No, oma asunto on ollut etsinnässä, luvassakin joskus syksyn aikana. Parempi olla yksin.
Älyttömintä on että eräässä elämän vaiheessä ihatuin aivan järjettömästi, salamannopeasti, ja täysin toivottomasti. Ikinä kukaan ei ole tehnyt minuun sellaista vaikutusta kuin tämä mies, pelkällä olemuksellaan.
Niin järjettömasti että se laittoi tekemään tekoja, joihin ikinä en olisi kuvitellut sortuvani. Viimeksi kolme viikkoa sitten. Myönnän en ole mikään huippukaunotar.
Mutta pidin häntä fiksuna, samanlainen, ei tuota kannata ottaa huomioon.
Ninpä, siinäkin kävi perinteisesti, ei minkäänlaista kommenttia.
Enhän minä, herraparatkoon ole mitään suhdetta hakemassa,tiedänhän minä että en olisi hänelle sopiva. Silti hän on jäänyt sydämeeni.
Tiedättekö sen tunteen, kun sydän on täynnä, haluaa edes jotenkin näyttää sen hänelle, kun suoraan ei voi.
Nyt sitten odotan sitä omaa, uutta elämää, johon ei miehellä ole asiaa.
En jaksa enää, en jaksa toivoa että jossain olisi joku, joka ottaisi syliin, saisi vain olla, ja jos sanoisin etten osaa jotain, saisin apua.
Ei tämä tarkoita sitä että luovutan elämästä, luovun vain toivosta, ja uskosta rakkauteen.
Se tyhjiö täytyy täyttää jollain muulla.
Sillä loppujen lopuksi, minä olen vahva ihminen.
Yksi avioliitto takana, siinä olin se Äiti miehelle, hoidin kaikki, miestenkin työt. Opin ettei minua kukaan auta, itse on selvittävä, jos aikoo selvitä.
Toinen suhde, samanlainen, siinäkään ei saa apua, edes niissä miesten jutuissa. Eikä minun tunteitani tarvitse ottaa huomioon, minähän en tarvitse mitään, en huomiota, en rakkautta, en mitään. Mutta minun täytyisi olla valmiina silloin kun hän tarvitsee minua, kerran kuuss, tai harvemmin. Ja sekin on ohitse ennenkuin kerkiän huomaankaan.
Onko liikaa vaadittu että haluaisi olla nainen, suhteessa???
No, oma asunto on ollut etsinnässä, luvassakin joskus syksyn aikana. Parempi olla yksin.
Älyttömintä on että eräässä elämän vaiheessä ihatuin aivan järjettömästi, salamannopeasti, ja täysin toivottomasti. Ikinä kukaan ei ole tehnyt minuun sellaista vaikutusta kuin tämä mies, pelkällä olemuksellaan.
Niin järjettömasti että se laittoi tekemään tekoja, joihin ikinä en olisi kuvitellut sortuvani. Viimeksi kolme viikkoa sitten. Myönnän en ole mikään huippukaunotar.
Mutta pidin häntä fiksuna, samanlainen, ei tuota kannata ottaa huomioon.
Ninpä, siinäkin kävi perinteisesti, ei minkäänlaista kommenttia.
Enhän minä, herraparatkoon ole mitään suhdetta hakemassa,tiedänhän minä että en olisi hänelle sopiva. Silti hän on jäänyt sydämeeni.
Tiedättekö sen tunteen, kun sydän on täynnä, haluaa edes jotenkin näyttää sen hänelle, kun suoraan ei voi.
Nyt sitten odotan sitä omaa, uutta elämää, johon ei miehellä ole asiaa.
En jaksa enää, en jaksa toivoa että jossain olisi joku, joka ottaisi syliin, saisi vain olla, ja jos sanoisin etten osaa jotain, saisin apua.
Ei tämä tarkoita sitä että luovutan elämästä, luovun vain toivosta, ja uskosta rakkauteen.
Se tyhjiö täytyy täyttää jollain muulla.
Sillä loppujen lopuksi, minä olen vahva ihminen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Moni luulee muutoksia syntyvän vaihtamalla kumppania. Sepä ei mene niin jollet itse muutu.
Olen melko varma, ettet ole miehillesi puhunut puolta sanaa viestisi sisällöstä. Mökötät marttyyrimaisesti, kun kaiken pitäisi tapahtua mielesi mukaan ja sinun ajatuksia lukemalla. Tyytymättömänä sullot kamat kassiin ja pakenet hakemaan lohtua ja auttamista uudesta suhteesta, mutta kohta taas olet samassa pisteessä.
perinteinen, alkoholismi, henkinen ja fyysinen väkivalta, jopa lasta kohtaan.
Tässä toisessa, Puhuttu on, olemme puhuneet, mutta jos mies ei kommentoi muuta kuin kylmästi, en rakasta sinua, en ole koskaan rakastanut, et sinä tarvitse mitään........ tarkoittaa, huomiota, hellyyttä.
Arvaan mitä seuraavaksi sanot, et tietenkään itsekkään huomioi........
Sekään ei pidä paikkaansa, mutta jos mies ei ole antanut edes koskea, halata, tai hyväillä, pienikin kosketus nostaa nyrkit pystyyn.....
Enää en edes uskalla yrittää, toisaalta ei kiinnosta, tämä suhde on aikansa elänyt ja tunteet kuolleet jo kauan sitten.
Mutta tapana ei ole lähteä niin ettei, kaikkea olisi yritetty.
Millainen olit itse niissä suhteissa? Mistä ne miehet bongasit ja millä kriteereillä? Komeus ja lipevyyskö oli valttia?
näkökulma. Mutta vastaanpa että voit miettiä
Ensimmäisen tapasin 20 vuotiaana, mies 9 vuotta vanhempi, tapaaminen ja seurustelu tapahtui, niin, kirkonomaisissa olosuhteissa.
Toinen, no se oli ihan kaveripiiristä, selvä virhearviointi.
Kumpikin tavallisia duunareita, eikä edes komeita.
Kumpaankin olen rakastanut.