Muistakaa hyvät ihmiset, ettette heitä
kesämiestä noin vain pihalle!
"Mullekin kesämies, ne on niin suloisia!"
Tämäntapaisia toiveita kuullaan joka kevät lukemattomien naisten sanomina. Monet naiset ottavatkin kesämiehen mökille omaksi ilokseen, varsinkin kun niitä on tarjolla ilmaiseksi vaikka kuinka paljon.
Tosiasiassa kesämies on alun perinkin onneton olento, koska sen synkkä tulevaisuus tiedetään jo etukäteen. Kesän ajan miehestä on hupia ja ajanvietettä, mutta jo kesällä se saatetaan jättää päiväkausiksi yksin mökille. "Kyllähän mies ruokansa pyydystää", luulee moni nainen ja jättää miehen mökin oven taakse nälissään ja ikävissään.
Mökkikauden päätyttyä kesämiestä odottaa vielä kovempi kohtalo. Kesämiehen omistaja kuvittelee, että syksyllä mies on jo rutinoitunut ulkona eläjä, joka voidaan huoletta jättää mökille talveksi. Siellä se muka elättää itsensä metsän antimilla.
Mutta mies ei kuulu Suomen luontoon eikä se pärjää Suomen talvessa. Useimmat kesämiehet kuolevat talvella tuskallisesti kituen nälkään, kylmään ja sairauksiin. Ne harvat kesämiehet jotka säilyvät hengissä, saattavat maailmaan lisää kodittomia miehiä villiintymään ja nälkiintymään, ihmisten vihan kohteiksi.
Kesämiehen ottaminen ei ole todiste rakkaudesta. Sen sijaan se opettaa sellaista suhtautumista, ettei miehestä tarvitse huolehtia muuta kuin silloin kun itseä huvittaa. Se opettaa myös, että mies on esine, jonka voi heittää syrjään, kun on kyllästynyt siihen. Näinkö me palkitsemme miehen ystävyyden?
Mies tarvitsee pysyvän kodin. Se voi elää 60-80 vuotta. Kaikki nämä vuodet siitä on huolehdittava joka päivä aivan kuten koirastakin. Miehen täytyy saada asua sisällä. Sille on annettava ravitsevaa ruokaa, se on rokotettava säännöllisesti ja jos se sairastuu, on maksettava lääkärikäynnit. Koska mies on lihansyöjä, sen kunnollinen ruokinta tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin keskikokoisen koiran ruokinta.
Jos hiukankaan epäilet, että et voi antaa miehelle kotia monien talvien ajaksi tästä eteenpäin, älä ota miestä kesäksikään. Selvitä siksi etukäteen myös, onko perheessä allergiaa, joka estää miehen pitämisen kaupunkikodissa.
Jos olet jo erehtynyt ottamaan kesämiehen, valmistaudu viemään se syksyllä lääkärille nukutettavaksi. Se on vähintä, mitä olet miehelle velkaa. Uuden kodin löytäminen miehelle syksyllä on lähes toivotonta, koska miehiä on tarjolla niin paljon. Kannattaa kuitenkin kysyä ensin esim. miesten katastrofiyhdistykseltä, olisiko heillä mahdollista ottaa miestä ensikotiin, kunnes he löytävät sille uuden kodin. Vastuuta miehen kohtalosta ei voi välttää sillä, että jättää sen heitteille ja uskottelee itselleen, että se tulee toimeen.
Jos kuitenkin päätät pitää miehen, varaudu alussa sopeutumisvaikeuksiin ulkoelämän muuttuessa sisämiehen elämäksi. Kaupungissa miehen ei saa antaa kuljeskella omin päin ympäriinsä. Siten hankitaan vain miehen vihaajia ja saatetaan mies alttiiksi monille vaaroille.
Suomen Miessuojeluyhdistys ry
kesämiestä noin vain pihalle!
"Mullekin kesämies, ne on niin suloisia!"
Tämäntapaisia toiveita kuullaan joka kevät lukemattomien naisten sanomina. Monet naiset ottavatkin kesämiehen mökille omaksi ilokseen, varsinkin kun niitä on tarjolla ilmaiseksi vaikka kuinka paljon.
Tosiasiassa kesämies on alun perinkin onneton olento, koska sen synkkä tulevaisuus tiedetään jo etukäteen. Kesän ajan miehestä on hupia ja ajanvietettä, mutta jo kesällä se saatetaan jättää päiväkausiksi yksin mökille. "Kyllähän mies ruokansa pyydystää", luulee moni nainen ja jättää miehen mökin oven taakse nälissään ja ikävissään.
Mökkikauden päätyttyä kesämiestä odottaa vielä kovempi kohtalo. Kesämiehen omistaja kuvittelee, että syksyllä mies on jo rutinoitunut ulkona eläjä, joka voidaan huoletta jättää mökille talveksi. Siellä se muka elättää itsensä metsän antimilla.
Mutta mies ei kuulu Suomen luontoon eikä se pärjää Suomen talvessa. Useimmat kesämiehet kuolevat talvella tuskallisesti kituen nälkään, kylmään ja sairauksiin. Ne harvat kesämiehet jotka säilyvät hengissä, saattavat maailmaan lisää kodittomia miehiä villiintymään ja nälkiintymään, ihmisten vihan kohteiksi.
Kesämiehen ottaminen ei ole todiste rakkaudesta. Sen sijaan se opettaa sellaista suhtautumista, ettei miehestä tarvitse huolehtia muuta kuin silloin kun itseä huvittaa. Se opettaa myös, että mies on esine, jonka voi heittää syrjään, kun on kyllästynyt siihen. Näinkö me palkitsemme miehen ystävyyden?
Mies tarvitsee pysyvän kodin. Se voi elää 60-80 vuotta. Kaikki nämä vuodet siitä on huolehdittava joka päivä aivan kuten koirastakin. Miehen täytyy saada asua sisällä. Sille on annettava ravitsevaa ruokaa, se on rokotettava säännöllisesti ja jos se sairastuu, on maksettava lääkärikäynnit. Koska mies on lihansyöjä, sen kunnollinen ruokinta tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin keskikokoisen koiran ruokinta.
Jos hiukankaan epäilet, että et voi antaa miehelle kotia monien talvien ajaksi tästä eteenpäin, älä ota miestä kesäksikään. Selvitä siksi etukäteen myös, onko perheessä allergiaa, joka estää miehen pitämisen kaupunkikodissa.
Jos olet jo erehtynyt ottamaan kesämiehen, valmistaudu viemään se syksyllä lääkärille nukutettavaksi. Se on vähintä, mitä olet miehelle velkaa. Uuden kodin löytäminen miehelle syksyllä on lähes toivotonta, koska miehiä on tarjolla niin paljon. Kannattaa kuitenkin kysyä ensin esim. miesten katastrofiyhdistykseltä, olisiko heillä mahdollista ottaa miestä ensikotiin, kunnes he löytävät sille uuden kodin. Vastuuta miehen kohtalosta ei voi välttää sillä, että jättää sen heitteille ja uskottelee itselleen, että se tulee toimeen.
Jos kuitenkin päätät pitää miehen, varaudu alussa sopeutumisvaikeuksiin ulkoelämän muuttuessa sisämiehen elämäksi. Kaupungissa miehen ei saa antaa kuljeskella omin päin ympäriinsä. Siten hankitaan vain miehen vihaajia ja saatetaan mies alttiiksi monille vaaroille.
Suomen Miessuojeluyhdistys ry
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koska kesämies on onneton olento joka on tietävinään synkän tulevaisuutensa ja sillä synkkyydellä pilaa kaiken ilon elämästä.
Syksyn pimeinä iltoina naisetkin haluaa hieman iloisempaa seuraa ja kesämiehelle tulee lähdön aika.
Älä huoli, kyllä kesämiehet pärjää kesänkin jälkeen, paksunahkaiset jatkavat synkistelyä ja heikommista tulee pelimiehiä...
Etkö tosiaan tiennyt että me kesämiehet vietämme talvet etelän lämpimissä lomakohteissa tummien tulisten naisten hoivissa. Vain kesän me vietämme vanhassa rakkaassa Suomenmaassa, liekö sitten nostalgiaa vai mitä.
Olipa hauskasti mienäkökulmasta mietitty. Mulla on kesämies muuttunut sisämieheksi,mutta en halua missään nimessä hänestä luopua. Onhan siinä tosin tottumista kun hilpeän keimaileva kesämieheni onkin muuttunut arkisen viileäksi. Moni asia on toisin.. Toivonpa, että hemmo pitää huolen minusta läpi harmaiden syyspäivien, vieläpä pitkät ajat tästä eteenpäinkin. Eihän arki aitoa juttua sammuta?