Siitä on nyt reilu vuosi aikaa...
Meillä oli kiva talo, kiva auto ja meillä oli hauskaa yhdessä. Valitettavasti kun melkein kymmenen vuotta oltiin yhdessä oltu, meidän suhde ei enää ollut niin romanttinen, kuin sen olisi edelleen pitänyt olla. Oltiin vaan kuin kavereita, jotka asuu ja nukkuu samassa huushollissa. Seksielämää ei juurikaan ollut ja minä olisin sitä halunnut vaikka joka päivä, mutta sinä vain sanoit, ettei kiinnosta, etkä tiedä siihen syytä. Silti sinulla oli vauvakuume. Olisin myös halunnut mennä yhdessä jollekin asiatuntijalle juttelemaan, että oltais ehkä saatu jonkinlaista apua ja siten voitu jatkaa yhteiselämää, kuten oltiin molemmat alunperin kuviteltukin, että yhdessä ollaan ikuisesti. Mutta sinua ei sekään kiinnostanut. Olen minä juttuja kuullut, että sulla olis ollut jo joku uusi kumppani odottamassa, mutta en oikein edelleenkään jaksa/tahdo siihen uskoa. Paljon mahdollistahan se on, kun niin kylmästi minut jätit. Itse en pystynyt edes töihin/kauppaan/minnekään menemään kun makasin vaan sängyssä ja itkin ja itkin. Sinä vaikutit siltä, kuin ei olisi tuntunut missään, kävit töissä ja olit niin vahvaa, ainakin olevinaan. Sitten jätit minut yksin yhteiseen kotiimme, pari viikkoa vain sen jälkeen, kun olit yksin päättänyt, että tämä loppui tähän.
Nyt olen kuitenkin saanut itseni pystyyn, mulla on kiva oma koti ja töissä käyn, kuin ei mitään ongelmia olisi, minähän olen aina osannut sen jalon taidon, että näytän ulospäin vahvemmalta, kuin mitä todellisuudessa olen. Täytyy ehkä siitä kiittää sinua, että tunnen itseni taas vahvemmaksi kuin koskaan ennen. En ole enää aikoihin itkenyt nukkumaan käydessä sinun takiasi. Olen ajatellut vain, että kaikella on jokin tarkoitus, kuten oli meidän erollammekin.
Toivon, että pian elämääni saapuisi se ihminen, kenen takia meidän suhde loppui. Se ihminen, joka nauttisi kaikesta läheisyydestä, mitä parisuhteeseen kuuluu, kanssani. Se ihminen, jonka kanssa voisin jopa kaupassa kävellä käsi kädessä ja voitaisiin näyttää koko maailmalle, kuinka rakastuneita me ollaan!
Meillä oli kiva talo, kiva auto ja meillä oli hauskaa yhdessä. Valitettavasti kun melkein kymmenen vuotta oltiin yhdessä oltu, meidän suhde ei enää ollut niin romanttinen, kuin sen olisi edelleen pitänyt olla. Oltiin vaan kuin kavereita, jotka asuu ja nukkuu samassa huushollissa. Seksielämää ei juurikaan ollut ja minä olisin sitä halunnut vaikka joka päivä, mutta sinä vain sanoit, ettei kiinnosta, etkä tiedä siihen syytä. Silti sinulla oli vauvakuume. Olisin myös halunnut mennä yhdessä jollekin asiatuntijalle juttelemaan, että oltais ehkä saatu jonkinlaista apua ja siten voitu jatkaa yhteiselämää, kuten oltiin molemmat alunperin kuviteltukin, että yhdessä ollaan ikuisesti. Mutta sinua ei sekään kiinnostanut. Olen minä juttuja kuullut, että sulla olis ollut jo joku uusi kumppani odottamassa, mutta en oikein edelleenkään jaksa/tahdo siihen uskoa. Paljon mahdollistahan se on, kun niin kylmästi minut jätit. Itse en pystynyt edes töihin/kauppaan/minnekään menemään kun makasin vaan sängyssä ja itkin ja itkin. Sinä vaikutit siltä, kuin ei olisi tuntunut missään, kävit töissä ja olit niin vahvaa, ainakin olevinaan. Sitten jätit minut yksin yhteiseen kotiimme, pari viikkoa vain sen jälkeen, kun olit yksin päättänyt, että tämä loppui tähän.
Nyt olen kuitenkin saanut itseni pystyyn, mulla on kiva oma koti ja töissä käyn, kuin ei mitään ongelmia olisi, minähän olen aina osannut sen jalon taidon, että näytän ulospäin vahvemmalta, kuin mitä todellisuudessa olen. Täytyy ehkä siitä kiittää sinua, että tunnen itseni taas vahvemmaksi kuin koskaan ennen. En ole enää aikoihin itkenyt nukkumaan käydessä sinun takiasi. Olen ajatellut vain, että kaikella on jokin tarkoitus, kuten oli meidän erollammekin.
Toivon, että pian elämääni saapuisi se ihminen, kenen takia meidän suhde loppui. Se ihminen, joka nauttisi kaikesta läheisyydestä, mitä parisuhteeseen kuuluu, kanssani. Se ihminen, jonka kanssa voisin jopa kaupassa kävellä käsi kädessä ja voitaisiin näyttää koko maailmalle, kuinka rakastuneita me ollaan!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ootko nainen vai mies? Minkä ikäisiä olette?
Miksi yksi auto? Halusitko sinä lapsia? Miksi toinen ei tullut asiantuntijalle jutteleen?