Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen on tekemässä juttua naisten väkivaltaisesta käytöksestä. Etsin nyt juttuun haastateltavia, joilla on omakohtaista kokemusta asiasta. Oletko joutunut naisen - äidin, seurustelukumppanin tai puolison - tekemän väkivallan kohteeksi? Vai oletko nainen, joka on itse käyttänyt väkivaltaa jossakin elämän vaiheessa? Mitä tapahtui, millaisia tunteita kokemus sai aikaan ja miten siitä on toivuttu?
Aihe on monia koskettava, mutta kovin vaiettu. Siksi toivoisin, että rohkaistuisit kertomaan tarinasi julkisesti. Haastattelu voidaan tehdä nimettömänä ja ilman tunnistetietoja. Mieluiten haastattelisin puhelimitse, mutta sähköpostikin sopii. Minuun saat yhteyden osoitteella [email protected]
Otathan yhteyttä mahdollisimman pian! Kuitenkin viimeistään 11.9.
Kiitos avustasi!
Aihe on monia koskettava, mutta kovin vaiettu. Siksi toivoisin, että rohkaistuisit kertomaan tarinasi julkisesti. Haastattelu voidaan tehdä nimettömänä ja ilman tunnistetietoja. Mieluiten haastattelisin puhelimitse, mutta sähköpostikin sopii. Minuun saat yhteyden osoitteella [email protected]
Otathan yhteyttä mahdollisimman pian! Kuitenkin viimeistään 11.9.
Kiitos avustasi!
Vastaukset 25
Vanhimmat
...pääasiassa olla ja vieläpä erittäin raakaa. Ja taitaa "ammentaa elinvoimansa" tuosta lienee suurin osa naisista.
keskustelun...
http://www.tukiasema.net/keskustelu/show.asp?id=52219&c=11&p=1&pm=1
Sanot, että naisten väkivallan käsittely ei vie pois sitä tosiasiaa, että miehet tekevät suurimman osan perheväkivallasta...Mistä sinä sen tiedät? Minusta tuntuu, että naisten harjoittamasta väkivallasta ei saa edes puhua, saati että sitä oltaisiin tutkittu yhtä laajasti kuin miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa.
Kumma on myös se, että joka välissä naisten harjoittamasta väkivallasta puhuttaessa tuo sama lause pitää mainita (miehet harjoittavat ENEMMÄN))!!!! Se ikään kuin antaa joka kerta synninpäästön siitä, että puhutaan naisten "virheistä"...
Haluan kuitenkin vielä sanoa, että kannattaa myös muistaa, että suurin osa miesten harjoittamasta väkivallasta myös kohdistuu miehiin - ihan vaan sen takia, ettei jää kenellekään väärää kuvaa siitä, kuka lyö ketäkin - useimmiten.
Naiset ovat niitä piruja, jotka harjoittavat väkivaltaa lähes ainoastaan kotonaan - tuttujen kesken, miehet lyövät pääasiassa kodin ulkopuolella.
Monet ulkomailla suoritetut tutkimuksen ovat osoittaneet, että naiset lyövät lähes yhtä usein kuin miehetkin - parisuhteessa.
Olen oman äitini henkisen ja fyysisen väkivallan uhri. Olen itsekin nainen ja suhtaudun erittäin kielteisesti kaikkeen väkivaltaan. Minä jos kuka tiedän, millaista on elää perheessä, jossa äiti määrää kaiken, lyö ja nälvii lapsiaan ja miestään.
Ikinä ei ollut hyvin. Aina oli jotain, josta tuli selkään ja jos ei ollut se keksittiin.
Isää kävi eniten sääliksi. Oli niin kova paikka pikkulikkana nähdä, miten iso mies itki kun "heikko" nainen löi ja ilkkui päälle. Isä ei ikinä edes sanonut takaisin - lyömisestä puhumattakaan.
Noista ajoista on jo kulunut neljäkymmentä vuotta - ylikin.
Voi vain kuvitella, miten mm. feminismi on naisten väkivaltaa lisännyt noista ajoista. Enkä usko, että meidän perhe ainoa oli silloinkaan, joka pelkäsi äidin raivonpuuskia ja yritti kaikella tavoin niitä estää.
Naiselle narsismikin on sallitumpaa kuin miehelle.
"Monet ulkomailla suoritetut tutkimuksen ovat osoittaneet, että naiset lyövät lähes yhtä usein kuin miehetkin - parisuhteessa"
kerropa tutkimusten nimet?
Miksi et lähetä postiasi suoraan toimittajalle?
Siksikö että silloin olisi vaikeampi esiintyä naisena?
otin yhteyttä jo eilen sp.n välityksellä toimittajaan ja lähetin hänelle juuri puhelinnumeronikin. Katsotaan sitten kuinka vaikeaa on esiintyä naisena....Mikäli hän ottaa yhteyttä minuun.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vaiettu_naiseus/artikkelit/
Voit sinä nuo kaikkikin lukea (ei ole harhaisessa maailmassasi pahitteeksi!), mutta erityisesti lue listassa toisena oleva artikkeli:
"Naisten väkivaltaisuus – faktaa vai fiktiota".
Nautinnollisia lukuhetkiä.
on linkki jo alempana (aikaisemmin lähetetty). Tässäkö ne monet ulkomaiset tutkimukset nyt sitten olikin?
Ei kukaan ole väittänyt etteivät naiset voisi olla väkivaltaisia, niin voivat olla lapsetkin.
Linkistä lainattua....:
"Tutkimuksissa todettua
Lontooseen 1970-luvun alussa perustetun turvakodin alullepanija Erin Pizzey on väittänyt, että heidän sadasta ensimmäisestä asiakkaastaan 62 oli yhtä väkivaltaisia tai väkivaltaisempia kuin miehensä. Hänen mukaansa on naisia, jotka itse ovat varsinaisia perheterroristeja, vaikka syyttävät kaikesta miestään. Pöydälläni on tutkimusreferaatti, johon on koottu 121 empiirisen tutkimuksen ja 28 katsauksen lukuja. Myös niissä todetaan, että naiset ovat yhtä väkivaltaisia tai väkivaltaisempia kuin miehet. Samansuuntaisen tuloksen löysin vielä Yhdysvalloissa tehdyistä nuorten seurustelututkimuksista.
Vuonna 1999 Helsingin Sanomat otsikoi: ”Naiset ja miehet ovat yhtä aggressiivisia”. Artikkelissa lainattiin tuolloin valmistunutta suomalaista väitöskirjaa, joka liittyi kansainväliseen yhteisprojektiin (Suomi, Italia, Israel, Puola), jossa saatiin myös naisten ja miesten yhtäläisestä aggressiosta kertovia tuloksia."
Nykyisin on pelkkää yleistietoa ymmärtää, että naiset ovat aggressiivisia siinä kuin miehetkin. Ketään ei auta se, että naisten väkivallasta vaietaan. Ei edes naisia itseään.
..Lähes kaikissa kulttuureissa pojat ja miehet harrastavat enemmän fyysistä aggressiota. Verbaalisessa aggressiossa, eli huutamisessa ja uhkaamisessa, ei ole sukupuolieroja. Epäsuora aggressio taas on naisten keino. Juoruilu lienee tämän lajin vaarattomimpia ilmenemismuotoja.
Miehet ovat naisia selkeästi useammin tekijöitä vakavissa lähisuhderikoksissa. Toisaalta naisiin kohdistuvan väkivallan keskustelussa on painotettu, että kaikki väkivalta ja uhkailu on tuomittavaa. Voiko naisilla siis olla oikeus lievän väkivallan tekoon, josta edellä mainituissa tutkimuksissa on ilmeisesti kyse?
Henkinen väkivalta saattaa kuulostaa vaarattomammalta kuin fyysinen väkivalta, mutta jos asiaa ajatellaan vaikkapa äidin vihamielisenä suhtautumisena pieneen vauvaan, tilanne on aivan toinen. Äiti voi mitätöivällä katseella, kosketuksella, äänensävyllä ja suhtautumisella määrittää ja jopa murskata vauvan koko olemuksen. ”Sä olet piru, joka tulit pilaamaan mun elämän”, totesi eräs äiti vauvastaan. Tämä myös näkyi pienokaisesta. Hän oli jäykkä kuin tikku-ukko, kyvytön katsekontaktiin, hymytön ja ikätasoisestaan kehityksestä täysin pudonnut. Tuota pirua kun oli pidettävä yksin pinnasängyssä kaiket päivät.
"Vielä tylymmältä näyttää, kun verrataan ainoastaan perheväkivallan törkeitä muotoja. Kymmenen vuotta sitten 43 prosentissa tapauksista uhrina oli mies. Viime vuonna jo puolet uhreista oli miehiä. Luvut perustuvat Tilastokeskuksen tietoihin."
- Miten kukaan voi vähätellä tällaista asiaa?
Törkeistä perheväkivallan muodoista jää useimmiten kiinni, ne vähemmän törkeät jäävät useimmiten miesten ja lasten kärsittäviksi - jopa - vuosikymmeniksi.
Nämä aggression eri muodot ovat asia, johon tuudittaudutaan lähes jatkuvasti naisten toimesta - raamatun tavoin - koska meidät on opetettu ajattelemaan, että vittuilla saa, muttei lyödä. Näin ollen henkinen väkivalta on okei, muttei lyöminen. (Minusta ne ovat molemmat väärin.)
Siksi juuri nainen on haluttu nähdä epäsuorana aggression käyttäjänä/vittuilijana ja mies toimijana/fyysisen väkivallan käyttäjänä, mutta tämäkin on muuttunut vuosikymmenien saatossa.
Kyllä nykyisin nuoremmat naiset lyövät siinä kuin miehetkin ja täsmälleen samoista syistä.
Valitettavaa vain on ollut, että lapset edelleen ovat ainoastaan äitien armoilla. Tasa-arvo ei näytä toteutuvan alalla, jolla nainen tuntee eniten omaavansa valtaa.
Edelleen kannattaa muistaa, että miesten väkivalta kohdistuu 75%:sesti toisiin miehiin. Kun puhuimme miesten naisiin ja lapsiin kohdistamasta väkivallasta puhumme miesten käyttämän väkivallan vähemmistöstä - vieläpä selvästä sellaisesta.
Miehet harjoittavat väkivaltaa pääasiassa muualla kuin kotona, naisten pelikenttä on juuri koti ja läheiset ihmiset.
Pitäisi saada tosiaan olla turvassa kotonaan, mutta miten sieltä saadaan väkivaltaiset miehiä ja lapsia hakkaavat pirttihirmut pois?
-Nykymallilla ei millään.
.......
jos mies tai lapsi joutuu omassa kodissaan väkivallan uhriksi, niin siihen täytyy puuttua, mutta jos uhri on nainen niin... Hänhän on tietenkin itse syypää tilanteeseen ja on sen jotenkin aiheuttanut, koska mieshän ei lyö, jos nainen ei ärsytä.
Mitä tulee tuohon henkiseen väkivaltaan, se on todella hirveä väkivallan muoto ja sitä osaavat ja harjoittavat myön miehet. Miksi näistä asioista pitää tehdä jatkuvasti sukupuolikysymyksiä?? Eikö pitäisi keskittyä johonkin muuhun? Väkivalta ei lopu maailmasta kiistelemällä siitä, kumpi sukupuoli sitä enemmän harjoittaa ja millä tavalla.
Kuka sellaista opettaa, että vittuilla saa mutta ei lyödä? Ei minun päähäni kyllä koskaan ole sellaisia oppeja ajettu. Henkinen väkivalta voi olla jopa tuhoavampaa kuin fyysinen. Niin naisten kuin miestenkin harjoittamana!
En ymmärrä myöskään ajatustasi siitä, että lapset ovat ainoastaan äitien armoilla. Eikö nykypäivänä isätkin osallistu lastensa hoitoon ja vastaavasti äidit käyvät ansiotyössä. Miten niin ainoastaan äitien armoilla??
Missään tapauksessa en puolusta äitien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa, mutta kun vauvoista puhutaan, niin oletko kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta? Useimmat vauvojen pahoinpitelyt johtuvat nimenomaan siitä.
Kyllä olen kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta - olen sen itse käynyt läpi kaksi kertaa. Kummallakaan kerralla en ole pahoinpidellyt lapsiani.
Se on kuule äärimmäisen huono selitys. Väkivaltaa ei pidä selittää eikä missään tapauksessa ymmärtää. Se on toimintaa, joka tulee ehdottomasti tuomita kaikissa muodoissaan. Näinhän meille on opetettu myös miesten harjoittaman väkivallan yhteydessä.
Tämä avauksen tehnyt toimittaja on aiheensa määritellyt naisten tekemään väkivaltaan - miksi minun olisi pitänyt puhua miesten tekemästä väkivallasta tämän avauksen alla? Eikö sille aiheelle kuitenkin löytyisi muitakin avauksia tältä palstalta?
Sukupuolikysymyksen siitä ovat tehneet naiset - ja nimenomaan naisasianaiset. Miksi - sitä en osaa sanoa varmuudella, mutta epäilen naisten kollektiivista uhriuttamista - ehkä myös oman osuuden piilottamista.
Etkö tosiaan ole kuullut lapsenakaan, että pienempiä ei saa lyödä tai ettei "haukku haavaa tee"? Missähän olet kasvanut ja viettänyt lapsuutesi? - Kaapissako?
oletko saanut mitään terapiaa vaikean lapsuutesi johdosta. Vielä 50-kymppisenä kiihkoilet täällä ja vihaat naisia sen tähden, että äitisi oli mielisairas (sairaalloinen mustasukkaisuus ja muutamat muut seikat viittaisivat tähän suuntaan) ja väkivaltainen?
Kukaan tällä palstalla ei ole antanut mitään synninpäästöjä lapsiaan fyysisesti pahoinpidelleille naisille. Täällä tuomitaan jopa luunapit, niin kuin pitääkin. Sinun lapsuudessasi perheväkivalta oli vielä vaiettu salaisuus eikä lakikaan tunnistanut ilmiötä. Perheväkivallasta puhuttaessa jätetään ne kioskitappelut ja muu kodin ulkopuolinen toiminta pois.
Sinun olisi hyvä purkaa tuo viha sisältäsi vaikka terapiassa, vaikka et äidillesi antaisikaan anteeksi. Ei kannata vihata miehiä tai naisia kollektiivisena ryhmänä vain sen perusteella että yksi on toiminut erittäin väärin.
Ihmeen kauan kesti (jopa kaksi viestiä!!!) ennen kuin menit henkilökohtaisuuksiin. Olen kuitenkin sen verran vahva, että vaikka esität äidistäni (luotettavan???!!!) arvion mielisairaana henkilönä, en murru edessäsi. Unohdit, että olen siitä jo kerran selvinnyt...Äiti muuten ei ole mielisairas, eikä minun sisälläni ole vihaa ketään kohtaan.
Viestisi on täynnä henkistä/ja epäsuoraa väkivaltaa minua kohtaan. Samoin käyt syyllistämään uhria, eli minua. Tunnetko nyt olevasi vahva?
Kai minun olisi pitänyt pysyä vaiti, jotta naisten/äitien salat eivät tulisi päivänvaloon vielä seuraavanakaan viitenäkymmenenä vuotena. Se on ehkä sinun etusi (??) mutta ei välttämättä uhrien, jotka eivät voi vanhempiaan valita. Puolisonsakin voi...Ja puolisosta voi hakea eroa, mutta entä äidistä/vanhemmista?
Kysyisin sinulta, onko se naisten vihaamista, jos vastustaa naisten ja äitien harjoittamaa perheväkivaltaa?
Onko sekin sitten miesten vihaamista, jos vastuutaa miesten harjoittamaa väkivaltaa? Ja perusteet perään...Kiitos.
Mikä epäkohta yhteiskunnassa paranee sillä, että siitä vaietaan?
Kumpi sinulle on vaikeampaa tässä kestää, se että mies on uhri vai se, että nainen ei olekaan pyhimys?
että ketä sinä käyt täällä vihaamassa ja miksi? Oletko itse saanut ongelmiisi apua, vai oletko edes huomannut, että sinulla ON ongelma?
Nimimerkki "siis että" eli minä en ole sama henkilö, jolle tässä nyt kommentoit.
Minullakin oli tarkoitus vaihtaa vielä kanssasi mielipiteitä, mutta en viitsikään enää, koska olet selvästi puolustuskannalla.
Tänne kun kirjoittaa, saa yleensä myös loukkauksia osakseen, mutta niistä ei pidä syyttää sellaista ihmistä, joka ei niitä esitä.
Minä olisin keskustellut nimenomaan aiheesta perheväkivalta. En sinusta tai minusta. Itsekin menit henkilökohtaisuuksiin esittämällä, että minä olen kasvanut kaapissa.Ja paljon pahempaa sen jälkeen, kun luulit toista kirjoittajaa minuksi. Älä siis suotta kiihdy, jos itse saat samanlaisia kommentteja. Mutta minulta se ei tullut.
Mutta se en ollutkaan minä vaan minä vastasin vain tuohon edelliseen viestiisi.
Näinhän täällä "todistetaan" oma viattomuus virheisiin - eikö? Näinhän täällä saa käyttää henkistä väkivaltaa ja samassa taas vastustaa sitä. Väittämällä, etten se ollut minä...Kuten joskus lapsenakin.
Narsistit käyttävät tuota lopun ikäänsä.
(viestini alku sisältää roimaa ironiaa)
Naurettavaa porukkaa.
MIKSI SITTEN VEDIT HERNEET TAKARAIVOON JOS SE JOLLE HÄN KOMMENTOI ET OLLUT SINÄ?KEKSITKÖ VAAN OIVAN KONSTIN MILLÄ LIUKEET TÄSTÄ VASTAAMATTA PIRUN HYVIIN KYSYMYKSIIN?
SÄÄLITTÄVÄ LUUSERI OOT.
Kuten sanoin, minä olen kirjoittanut sinulle tämän jälkeen tasan tarkkaan kolme (3) viestiä.
Neljättä en kirjoita. Enkä käy arvailemaan syitä tähän outoon kirjoitteluusi, sillä sellaiseksi se nyt menee. Tiedätkö, että myös narsistiksi nimittely on henkistä väkivaltaa? Miksi harrastat sitä itse, jos et kestä kun se kohdistuu sinuun?
Saat uskoa ja luulla minun puolestani mitä haluat. Eihän sillä minulle ole lopultakaan mitään merkitystä.
Hyvät jatkot sinulle joka tapauksessa!
"Voi vain kuvitella, miten mm. feminismi on naisten väkivaltaa lisännyt"
Pöppelipöö...
Kaikki ihmiset inhoaa sua ja hyvästä syystä. Jopa sä inhoat sua.
jolla tapana hakea sympatiaa lääkäristä tekaistuilla "ruhjeilla"; mitään ei näy, mutta kovasti on "kipua". Ja uppoaa kuin kuuma veitsi voihin kaikille; jos ei muuten niin viimeistään, kun vähän itkua tihrauttaa.
Oman käden jälki narsistinaisella näkyy lähinnä lasten käsittelyssä. Joskus menee yli, ne on sitten "sovittu" lapsen/lasten kanssa. Puhupa siinä asiasta ja heti on nuo "omat ruhjeet" tapetilla. Huudetaan poliisi, pappi ja palokunta paikalle.
Ja sosiaaliviranomaiset (varsinkin se koppava ämmä, joka itsensä tästä lukiessaan varmasti tunnistaa) laulaa äidinvirttä taustalla. Nyrkkiheikki tuomiolle! Äiti ja lapset on pelastettava!
Sitten ihmetellään, kun tulee tapauksia, jossa äiti panee lapset arkkuun, antaa unilääkettä, tai ottaa hengen muuten vaan. Äiti? Silittäkää lisää äitien päitä ja puolustakaa lapsia isähirviöiltä. Sosiaalitä(d)it huutaa hoosiannaan kuorossa ja lastensuojeluviranomaiset teroittaa kaavut päässä viikatteitaan.
Täytyy nostaa hattua, että joku uskaltaa tehdä tukimusta naisten väkivallasta. Vaikka veikkaan, että kohta on tutkijalla kimpussa hyyssälät sun muut; eihän sellaista voi tutkia mitä ei ole...
Onhan tätä aihetta toki Suomessakin tutkittu.
Ensi- ja turvakotien liitossa on käynnissä RAY:n rahoittama viisivuotinen Vaiettu naiseus -projekti.
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vaiettu_naiseus/
http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/vaiettu_naiseus/artikkelit/
---
Vielä ei äidit/isät tunnu ymmärtävän että kurittaminen (nipistely, tukistelu, luunapit) ei ole normaalia rajojen asettamista ja kasvatusta vaan väkivaltaa, joka on väärin ja kriminalisoitu.
toisiinsa, kuten meillä oli sijaislapsia, olin sairaslomalla kohtuleikkaukseni jälkeen ja lepäilin omassa makuuhuoneessani lasten hiihtoloman aikaan, yhtäkkiä yksi tytöistä huusi, äiskä, Piia ja Tiia (nimet muutettu) tappelee, oli tullut heillä jostain vaatteista riitaa, menin heidän huoneeseen, siellä itkettiin jo, toinen oli lyönyt toista jne, seuraus oli: toisella musta silmä aamulla ja toisella käsivarsi mustana puristuksesta!
Eli kaksi oli sisarusta ja yksi ns ulkopuolinen!
Sisarus huusi kun toiset tappeli, en kurittanut heitä ja miksi olisinkaan, syitä vain kyselin, sopivat sitten tappelunsa, mutta toinen kirjoitti päiväkirjaansa että tappaa sen toisen!
noo, parin päivä päästä olivat taas kuten ennenkin!
Ja vielä nytkin, 7 vuoden jälkeen ovat parhaat kaverit!
Ehkä ei kuulunut tänne tuo, mutta kun luin, että kurtittaminen on väkivaltaa, eli kun en kurittanut heitä, ystävyys jatkuu heillä ja meilläkin noiden lapsien kanssa vielä aikuisiän jälkeenkin, että näinkin voidaan elämässä mennä!
ei olisi lapsena tapella nahistellut. Tunnustan ainakin lapsena tapelleeni, oltiin siskon kanssa hyvin tasaväkiset;-) Aikuisella on hyvä olla sovittelijan rooli, niin kuin sinulla oli. Meidän äiti laittoi joskus liikaa kuumenneen siskoksen "jäähylle" toiseen huoneeseen ja sopimaan aina jouduttiin, vaikka ei olisi aina niin huvittanut. Minusta siinä menee pieleen, jos aikuinen rupeaa nahistelijoita kurittamaan.