Selasin näitä mielipiteitä ja pakko puuttua keskusteluun. Ensinnäkin - on vilpittömin mielin liikkeellä olevia ihmisiä. Sitten on sellaisia, jotka laativat profiilin (jossa on keksityt tiedot) päästäkseen kurkkimaan toisten profiileita. Tietenkin on niitä, jotka etsivät vain seksiä. Kuin myös niitä, jotka pelleilevät ja nauravat porukalla vastauksille. Ja valitettavasti niitäkin, joiden psyykkinen tasapaino on horjunut. Ja ties vielä mitä muuta.
OLKAA VAROVAISIA KUN VASTAATTE! Ei henkilötietoja, puhelinnumeroita, osoitteita ennekuin olette olleet yhteydessä jonkin aikaa - eikä aina silloinkaan, jos vähänkin epäilyttää, ettei vastapuoli ole rehellisin aikein liikkeellä. Kaikki kuvattomat profiilit eivät ole feikkiä. Kaikki eivät uskalla laittaa kuvaansa julkisesti näkyville ja kaikilla ei ole siihen mahdollisuuttakaan (ei digikameraa, ei kuvia koneella). Eivät kaikki osaa käyttää nykytekniikkaa. Kaikki eivät osaa myöskään kirjoittaa pitkiä viestejä, mutta rivin parin viesteihin kannattaa jättää vastaamatta, varsinkin jos ne sisältävät viitteitä seksiin.
Harjaantunut silmä erottaa hyvin äkkiä ilmoitukset, joissa on RISTIRIITAISUUKSIA tai sellaisia juttuja, jotka eivät vaikuta ihan normaaleilta. Huumoria saa ja pitää olla, mutta kyllä mustankin huumorin pystyy erottamaan pelleilyhuumorista.
ENSITAPAAMINEN on syytä sopia julkiselle paikalle, päiväsaikaan ja selvinpäin. Treffeille meno ei ole vielä lupaus seurustelusta! Jos toinen osapuoli suuttuu torjutuksi tulemisesta, ei hänellä ole kaikki kunnossa. Treffeille meno ei myöskään tarkoita seksiin suostumista. Se, mitä treffeillä tapahtuu on tilannekohtaista ja sen pitäisi perustua kahden täysivaltaisen ihmisen molemminpuoliseen suostumukseen.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos sinulta pyydetään rahaa, omaisuutta tai nimiä papereihin. Tällöin on kysymyksessä selvä HUIJAUSYRITYS, josta kannattaa ilmoittaa palvelimenpitäjille ja / viranomaisille. Samoin kuin muistakin väärinkäytöksistä, mitä ilmenee KOSKA suurin osa meistä on kuitenkin rehellisesti liikkeellä toiveenaan tavata joko ulkoisesti tai sisäisesti itselleen yhteensopiva kumppani ja väärinkäytökset langettavat turhia epäilyjä rehellistenkin profiilien laatijoiden osaksi.
Itselläni on kokemusta nettideittailusta useampaan otteeseen. Ex-mieheni, jonka kanssa asuimme avoliitossa yli 3 v. tapasin netissä (toisella palvelimella). Häntä ennen olin tavannut muutaman nettimiehen, joiden kanssa olin käynyt mm. kahvilla / pizzalla, mutta jotka olivat jääneet 1-3 tapaamiskertaan, koska jommalle kummalle toinen ei ollut "kolahtanut". Omia ja toisen tunteita kun ei voi pakottaa syntymään. Se pitää hyväksyä.
Eron jälkeen laitoin taas profiilia ja tapasinkin paria miestä, joista toisen kanssa aloimme suhteen, jonka toinen osapuoli myöhemmin lopetti tekstiviestillä. Tottakai se tuntui pahalta, mutta ensireaktioiden jälkeen ymmärsin, että varmaan niin oli parempi molempien kannalta. Olimme kuitenkin liian erilaisia.
Suurin osa yhteydenotoista on loppunut viestin, parin jälkeen ja joukossa on ollut epäilyttäviäkin tapauksia, jotka olen heti karsinut joukosta. En ole silti katkeroitunut tai menettänyt uskoani siihen, että kyllä se sielunkumppani vielä vastaan tulee. Ainakin tämä uusin nettituttavuus tuntuu lupaavalta ja kiinnostaa kovasti...
Ei muuta kuin ONNEA MATKAAN VILPITTÖMÄSTI ETSIVILLE! Kaikille muille voisin sanoa, että katsokaa peiliin ja miettikää, mitä olette tekemässä.
OLKAA VAROVAISIA KUN VASTAATTE! Ei henkilötietoja, puhelinnumeroita, osoitteita ennekuin olette olleet yhteydessä jonkin aikaa - eikä aina silloinkaan, jos vähänkin epäilyttää, ettei vastapuoli ole rehellisin aikein liikkeellä. Kaikki kuvattomat profiilit eivät ole feikkiä. Kaikki eivät uskalla laittaa kuvaansa julkisesti näkyville ja kaikilla ei ole siihen mahdollisuuttakaan (ei digikameraa, ei kuvia koneella). Eivät kaikki osaa käyttää nykytekniikkaa. Kaikki eivät osaa myöskään kirjoittaa pitkiä viestejä, mutta rivin parin viesteihin kannattaa jättää vastaamatta, varsinkin jos ne sisältävät viitteitä seksiin.
Harjaantunut silmä erottaa hyvin äkkiä ilmoitukset, joissa on RISTIRIITAISUUKSIA tai sellaisia juttuja, jotka eivät vaikuta ihan normaaleilta. Huumoria saa ja pitää olla, mutta kyllä mustankin huumorin pystyy erottamaan pelleilyhuumorista.
ENSITAPAAMINEN on syytä sopia julkiselle paikalle, päiväsaikaan ja selvinpäin. Treffeille meno ei ole vielä lupaus seurustelusta! Jos toinen osapuoli suuttuu torjutuksi tulemisesta, ei hänellä ole kaikki kunnossa. Treffeille meno ei myöskään tarkoita seksiin suostumista. Se, mitä treffeillä tapahtuu on tilannekohtaista ja sen pitäisi perustua kahden täysivaltaisen ihmisen molemminpuoliseen suostumukseen.
Hälytyskellojen pitäisi soida, jos sinulta pyydetään rahaa, omaisuutta tai nimiä papereihin. Tällöin on kysymyksessä selvä HUIJAUSYRITYS, josta kannattaa ilmoittaa palvelimenpitäjille ja / viranomaisille. Samoin kuin muistakin väärinkäytöksistä, mitä ilmenee KOSKA suurin osa meistä on kuitenkin rehellisesti liikkeellä toiveenaan tavata joko ulkoisesti tai sisäisesti itselleen yhteensopiva kumppani ja väärinkäytökset langettavat turhia epäilyjä rehellistenkin profiilien laatijoiden osaksi.
Itselläni on kokemusta nettideittailusta useampaan otteeseen. Ex-mieheni, jonka kanssa asuimme avoliitossa yli 3 v. tapasin netissä (toisella palvelimella). Häntä ennen olin tavannut muutaman nettimiehen, joiden kanssa olin käynyt mm. kahvilla / pizzalla, mutta jotka olivat jääneet 1-3 tapaamiskertaan, koska jommalle kummalle toinen ei ollut "kolahtanut". Omia ja toisen tunteita kun ei voi pakottaa syntymään. Se pitää hyväksyä.
Eron jälkeen laitoin taas profiilia ja tapasinkin paria miestä, joista toisen kanssa aloimme suhteen, jonka toinen osapuoli myöhemmin lopetti tekstiviestillä. Tottakai se tuntui pahalta, mutta ensireaktioiden jälkeen ymmärsin, että varmaan niin oli parempi molempien kannalta. Olimme kuitenkin liian erilaisia.
Suurin osa yhteydenotoista on loppunut viestin, parin jälkeen ja joukossa on ollut epäilyttäviäkin tapauksia, jotka olen heti karsinut joukosta. En ole silti katkeroitunut tai menettänyt uskoani siihen, että kyllä se sielunkumppani vielä vastaan tulee. Ainakin tämä uusin nettituttavuus tuntuu lupaavalta ja kiinnostaa kovasti...
Ei muuta kuin ONNEA MATKAAN VILPITTÖMÄSTI ETSIVILLE! Kaikille muille voisin sanoa, että katsokaa peiliin ja miettikää, mitä olette tekemässä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuossa oli asiaa joka rivi. Olen itsekkin tapaillu miehiä netin kautta ja todella hienoja ihmisiä siellä onkin. Ja pakko myöntää että viimeisessä suhteessa se tutustuminen jäi liian lyhyeksi. Hurmaannuin miehen esittämään rooliin täysin. Ajan kanssa kuitenkin paljastui, että mikään ei pidä paikkaansa ja tuloksena täysi kaaos. Tutustukaa ihmiset rauhassa, antakaa aikaa siihen ja pitäkää mielessä et ei se kahville lähtö tarkoita sitä että suhde on syntynyt ja seurustellaan. Ihminen joka on todellisesti oma itsensä kertoo kyllä ne huonotkin puolensa avoimesti ja häpeilemättä.
Hieno kirjoitus ja oikeita asioita.
Olen huomannut että jos viestit ovat "liian ihania ollakseen totta", voi jo epäillä vastapuolta.Täällä liikkuu paljon eitasapainossa olevia seksin vonkaajia, sekä siipeilijöitä.
Mutta myöskin se , jos ei vastapuoli ala ehdottamaan tapaamista tai numeronvaihtoa, niin ei hän täältä seuraa hae..paremminkin leikkikaveria jonka voi sitten sopivasti lempata kun ei enää jaksa.Kyllä näin on!
Sitten tämä ryhmä "virkapukuiset", yrittävät saada seuraa univormulla tai muulla rekvisiitalla,voin sanoa että pileen menee..hehhhheeeeeeee!!!Kävin taannoin treffeillä, jossa vastapuoli paljastui jonkin sortin psykopaatiksi,vaikka oli "niin ihana" olevinaan ja etsi ihmistä lähelleen..suorastaan pelottava tyyppi.Tarkkana kaikki.