Työpaikkaromansseissa on usein se ongelma, ettei toisen tarkoitusperiä tiedä.
Kun kipinää syntyy, mies voi osoittaa kiinnostusta, ei sanomalla sitä..ja nainen ihastua. Mistä voi tietää miehen kiinnostuksen tarkoituksen?
kysymäänkään ei voi mennä...ollaanko molemmat tässä vankilassa, kuinka kauan?
Kun kipinää syntyy, mies voi osoittaa kiinnostusta, ei sanomalla sitä..ja nainen ihastua. Mistä voi tietää miehen kiinnostuksen tarkoituksen?
kysymäänkään ei voi mennä...ollaanko molemmat tässä vankilassa, kuinka kauan?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Minä haluan naisen, joka olisi minulle hyvä vaimo ja jonka kanssa on kiva elää ja ehkä perustaa perhe ja saada lapsia. Haluan naisen, joka uskaltaa paljastaa minulle herkimmänkin puolensa rehellisesti.
Siinä aika pitkälti se miksi osoitan kiinnostusta naisia kohtaan. Yhdenillan jutut ei jaksa kiinnostaa, eikä naiset, joilla on ollut paljon eri miehiä ja suhteita.
Minulla on useitakin naisia, jotka ovat ihastuneita minuun harrastusteni kautta, mutta sen kanssa kehen itse olen ihastunut kaikkein eniten suhde ei etene. Koska olen pelkuri, joka ei uskalla paljastaa mitään tai pistää itseään peliin olen jahkaillut asian kanssa niin kauan, että varmaan puihin meni, koska varsinkin naisen rakkaus pitää ansaita olemalla hyvä monissa eri asioissa ja koska olen paska pelkuri en sitä ansaitse.
Siltikin hän on niin mukava minua kohtaan, että aina alkaa sydäntä raastaa uudestaan vaikka on monta viikkoa kuvitellut, että tässä ei enää olekaan mitään. Olisi kuitenkin niin paljon...
ei vaan saa tietenkään töissä selville, aika vaikeeta. Töitähän siellä tehdään.
Kun sanoit, että pitää olla hyvä monissa eri asioissa ja ansaita rakkaus..ei se niin mene. Omalla kohdallani hän vaan kolahti..ja siitä asti asialle ei oo tullut muutosta, niin paljon tunteita häntä kohtaan...
Minunkaan asia ei etene, vaikka jotain yritystä on ollut..jo kauan.
Ja sen vuoksi onkin niin turhauttavaa, kun tuntee, että toisellakin voisi olla tunteita..me ollaan kuin kaksi Lego-palikkaa, yhteen mennään..
Siinäpä se, jos kunpikin pelkää- ottaa yhteyttä toiseen. Pelkää, ettei täytä toisen toiveita, ja jää yksin tunteineen.
Ei oo vain tilaisuutta kertoo..
en siis tapaa tätä ihastukseni kohdetta omassatyöpaikassani vaan tämän ihastukseni työpaikassa, jossa käväsen silloin tällöin asioimassa.
Onhan minulla ollut sellasia harjottelusuhteita ja jonkin verran irtosuhteita, mutta niissä ei ole ollut mitään tunteita mukana. Noin kuukauden verran seurustelin yliopistosta juuri valmistuneen peruskoulunopettajan kanssa. Sen jälkeen oli yksi sairaanhoitaja häntä kävin panemassa tasan kaksi kertaa, jonka jälkeen en pitänyt enää mitään yhteyttä. Tämän jälkeen taas yksi venäläinen yliopisto-opiskelija. Jos ihan rehellisiä ollaan ainoa syy miksi hurmailin heidät oli se, että halusin vain tietää miltä sänkyhommat tuntuu naisten kanssa ja tietysti sekin vaikutti, että pystyin siihen. Aika pinnallista tämä on kyllä.
Nykyään haluaisin tietää miltä tuntuu välittää jostakin henkilöstä aidosti. Haluaisin perustaa perheen, mennä naimisiin ja saada lapsia, koska siskoni ja veljeni (molemmat seurustelevat jo) ovat valitettavasti niin pinnallasia, että heitä ei kiinnosta mikään muu kuin isompien autojen hankkiminen ja hienompien laitteiden ostaminen. Kumpikaan heistä ei aio hankkia lapsia tai mennä naimisiin ikinä. Minun mielestäni suomalaiset ovat niin pieni, mutta söpö kansa, että vähintään parin lapsen synnyttäminen pitäisi olla melkein kansalaisvelvollisuus, jokaiselle suomalaiselle.
En kyllä ketä tahansa ottaisi vaimokseni vaan katselen aika tarkkaan sitä, että onko tää nainen sopiva ja pitääkö hän minusta. Ei minulle teetä mitään vaikeuksia elää yksin, maksaa laskuni ja huolehtia kaikista asioistani ilman naisen apua. Jos ei muuta... HEH!!!
kaikkihan sinulla on hyvin, sepä hyvä juttu.
Itse en kovinkaan paljon suunnittele näitä asioita, missä järjestyksessä mitäkin teen ja koska seuraavaksi.
Rakkaus on siitä kummallinen, se tulee jos on tullakseen...se nainen voi olla sinuun ihastunut ja sitten jopa rakastua, mutta hyvin taas ei.
Mene ja ota selvää..:)
Pihtaamallahan tuo selviää. Jos mies jaksaa aina vain miellyttää ja olla silleen ... läheinen, eikä jätä kesken vaikka pidät jalkasi ristissä... niin se on sitten varmaankin tosissaan.
Mikään 100% varma keino tämäkään ei ole mutta yllättävän tehokas. Mutta muista että tässä miehen aktiivisuus kertoo jotain, eli siis sen on haluttava olla sun kanssa eikä vain miellytettävä kun on tilaisuus. Hakeutuu seuraasi, keskustelee, on kiinnostunut elämäsi asioista ja mielipiteistäsi vilpittömästi jne jne jne...
sitäpä sitä..tietysti pihdataan :).
Mutta se aktiivisuus. nyt tuli seikka, joka taitaa osoittaa, että en kiinnosta..ihan kiva, laitan koneen kiinni ja pirautan pienet itkut :/
vaivu synkkyyteen,voisit hyvinkin olla just se typy
jota liiankin usein ajattelen.ekana aamulla ja viimiseks illalla.sulla usein tapana sanoa puhelimessa "et cilleen" :)) osuko toi?
tuota ilmaisua, mut ehkä en sittenkään ole hän...ja juteltu ei oo puhelimessa, joten..
Mut en vaivu synkkyyteen, en koskaan...vaikka välillä tulee pieni notkahdus, jottei elämä kävisi liian yksitoikkoiseksi. Hän vaan tuntuu loittonevan, kuin loppukohtaus Titanic-elokuvasta..
Itse näen yhtä työpaikkani söpöä naista ehkä
kerran viikossa, jos edes niinkään usein.
Hänen pitkä katseena kertoo kyllä paljon, mutta
en ole millään keksinyt miten murtaa tällainen
puhumattomuuden ’jää’ meidän väliltämme?
Miten siis avata avoin keskusteluyhteys?!
Aistin kyllä että hänellä on tunteita minua
kohtaan mutta harmikseni asioimme työn
puolesta melko satunnaisesti.
Kumpikin meistä taitaa omassa mielessään
funtsia ettei tästä kumminkaan mitään tule.
Miten surullista, miten voikaan olla turhauttavaa!
Mutta kun katseemme sitten vihdoin työpaikalla
kohtaavat, tunnen miten hän ilostuu, ja hän hymyilee
minulle suloisesti.
Mitäköhän tässä siis tekisi, firman pikkujouluihinkin
on vielä aika pitkä aika..
sinun kannattaa otta selvää, onko hän vapaa..ja kun näet häntä, jutustella vähän ja pyytää vaikka ulos. Tuosta jokainen nainen ilostuisi...ei treffeille joka päivä kutsuta.
Ja ihan ilman mitään vaateita..lähde avoimin mielin. Jos hän ilostuu sinun näkemisestä, sitä suuremmalla syyllä...
... tosin me molemmat hakeudumme toisinaan toistemme seuraan... siltä ainakin munsta tuntuu, siis etten se ole pelkästään minä jokahakeudun hänen seuraansa... välillä "välttelemmekin" toisiamme ja välillä olemme "tiiviimmin" yhteyksissä...
Hän on kyllä varattu, minä en, niin että se siitä...
Ja pikkujouluihin hän ei tule, olen uskaltautunut jo kiertoteitse siitä kysymään...
Eli haaveilen turhaan! Mutta hän olisi juuri sellainen millaisen miehen olen aina halunnut!!