Pakko avautua jonnekin. Ongelma on varmasti vähäpätöinen, mutta sitäkin rasittava ja epäoikeudenmukainen!
Sain kuulla äskettäin, että minun ex-poikaystäväni äiti haluaa pitää yhteyttä äitiini ja pyysi tätä erääseen harrastukseen. No, ei kai siinä tavallaan ole mitään, jos viihtyyvät kavereina. Ehtiväthän kaveerata vuosia, ennen meidän eroa. Tulin itsekin juttuun hänen kanssaan. Erostamme on jo muutama vuosi aikaa ja sen jälkeen he eivät ole olleet yhteyksissä(lukuunottamatta muutamaa tiedustelu puhelua). Nyt elän itse vakaassa avoliitossa elämäni miehen kanssa. Mutta! Tämä ärsyttävä tilanne piileekin nyt siinä, että tällä exäni äidillä on tapana udella ja juoruta minun elämästäni exälleni! Äitini on sellainen hömppä, että sanoo mitä sylki suuhun tuo ja kertoo maireasti kaiken ja tietenkin raportoi exäni kuulumiset minulle(ei voisi vähempää kiinostaa!) Lisäksi eromme jälkeen exästäni on paljastunut myöskin juorukellon ja uteliaisuuden piirteitä. Hänellä on nimittäin tapana aina silloin tällöin, ns.päivittää kuulumiseni. Hän saattaa yllättäen esim. soittaa, vaikka puolen vuoden päästä sen viime kuulumisen! Hänellä on vain tarkoituksena puhtaasti udella, kuinka hyvin/huonosti elämäni menee. Mielestäni asiani eivät enää kuulu exälleni, eikä tämän äidillekään sen enempää!
Kuultuaan kuulumiseni, tämä juoruaa äidillensä kaiken kuulemansa ja sitten he arvostelevat. Tämän saan kuulla sitten viimeistäni äitini suusta. Tämä tilanne ottaa helkkaristi aivoon. Nyt he elvyttelevät uudelleen välinsä harrastuksen merkeissä ja tapaavat viikoittain. Tämä tarkoittaa elämäni raportoimista puolin ja toisin. Toki heillä on omat juttunsakin, mutta tämän tiedän faktaksi. Heillä on (exällä ja äidillänsä) aivan käsittämätön tapa udella ja arvostella elämääni vielä eromme jälkeenkin! Ei heillä ole oikeutta tällaiseen. Ei elämäni ole mikään ilta-sanomien julkinen lööppi! Lisäksi tämä ei tunnu miehestänikään yhtään mukavalta, joka on todellakin ymmärrettävää. En ymmärrä myöskään exäni tapaa ovelasti seurata ja vertailla elämääni? Sama juttu hänen äitinsäkin kanssa. En halua olla hänen kanssaan missään tekemisissäkään, enkä myöskään hänen perheensäkään kanssa! He pistävät itsellensä ikäänkuin oikeudekseen ottaa elämästäni selvää, silloin kuin lystäävät. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi menetellä ja olla? Tällaiset äitien väliset linkitykset pitävät tavallaan väkisin minut vieläkin vuosien jälkeen "kiinni" exässäni! Ja nyt exäni saa oivan tilaisuuden lukea elämääni äitiemme välityksellä. Tiedän ja tunnen exän äidin, että hän ihan varmana raportoi innoissaan tälle joka viikkoiset kuulumiseni. Eihän tällainen voi olla enää normaalia? Hän myös kannusti pitämään exääni eromme jälkeen yhteyttä ja hyvät välit minuun.
Onko kenelläkään tällaisesta kokemuksia? Mielipidettäni ja periaatteitani asiaan on turha tuomita tai yrittää muuttaa, en yksinkertaisesti halua elämäni kuuluvan enää heille tai kuulla toisinkaan päin kuulumisia. Onko liikaa pyytää, että exä pysyisi todellakin entisenä elämänä?
Sain kuulla äskettäin, että minun ex-poikaystäväni äiti haluaa pitää yhteyttä äitiini ja pyysi tätä erääseen harrastukseen. No, ei kai siinä tavallaan ole mitään, jos viihtyyvät kavereina. Ehtiväthän kaveerata vuosia, ennen meidän eroa. Tulin itsekin juttuun hänen kanssaan. Erostamme on jo muutama vuosi aikaa ja sen jälkeen he eivät ole olleet yhteyksissä(lukuunottamatta muutamaa tiedustelu puhelua). Nyt elän itse vakaassa avoliitossa elämäni miehen kanssa. Mutta! Tämä ärsyttävä tilanne piileekin nyt siinä, että tällä exäni äidillä on tapana udella ja juoruta minun elämästäni exälleni! Äitini on sellainen hömppä, että sanoo mitä sylki suuhun tuo ja kertoo maireasti kaiken ja tietenkin raportoi exäni kuulumiset minulle(ei voisi vähempää kiinostaa!) Lisäksi eromme jälkeen exästäni on paljastunut myöskin juorukellon ja uteliaisuuden piirteitä. Hänellä on nimittäin tapana aina silloin tällöin, ns.päivittää kuulumiseni. Hän saattaa yllättäen esim. soittaa, vaikka puolen vuoden päästä sen viime kuulumisen! Hänellä on vain tarkoituksena puhtaasti udella, kuinka hyvin/huonosti elämäni menee. Mielestäni asiani eivät enää kuulu exälleni, eikä tämän äidillekään sen enempää!
Kuultuaan kuulumiseni, tämä juoruaa äidillensä kaiken kuulemansa ja sitten he arvostelevat. Tämän saan kuulla sitten viimeistäni äitini suusta. Tämä tilanne ottaa helkkaristi aivoon. Nyt he elvyttelevät uudelleen välinsä harrastuksen merkeissä ja tapaavat viikoittain. Tämä tarkoittaa elämäni raportoimista puolin ja toisin. Toki heillä on omat juttunsakin, mutta tämän tiedän faktaksi. Heillä on (exällä ja äidillänsä) aivan käsittämätön tapa udella ja arvostella elämääni vielä eromme jälkeenkin! Ei heillä ole oikeutta tällaiseen. Ei elämäni ole mikään ilta-sanomien julkinen lööppi! Lisäksi tämä ei tunnu miehestänikään yhtään mukavalta, joka on todellakin ymmärrettävää. En ymmärrä myöskään exäni tapaa ovelasti seurata ja vertailla elämääni? Sama juttu hänen äitinsäkin kanssa. En halua olla hänen kanssaan missään tekemisissäkään, enkä myöskään hänen perheensäkään kanssa! He pistävät itsellensä ikäänkuin oikeudekseen ottaa elämästäni selvää, silloin kuin lystäävät. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi menetellä ja olla? Tällaiset äitien väliset linkitykset pitävät tavallaan väkisin minut vieläkin vuosien jälkeen "kiinni" exässäni! Ja nyt exäni saa oivan tilaisuuden lukea elämääni äitiemme välityksellä. Tiedän ja tunnen exän äidin, että hän ihan varmana raportoi innoissaan tälle joka viikkoiset kuulumiseni. Eihän tällainen voi olla enää normaalia? Hän myös kannusti pitämään exääni eromme jälkeen yhteyttä ja hyvät välit minuun.
Onko kenelläkään tällaisesta kokemuksia? Mielipidettäni ja periaatteitani asiaan on turha tuomita tai yrittää muuttaa, en yksinkertaisesti halua elämäni kuuluvan enää heille tai kuulla toisinkaan päin kuulumisia. Onko liikaa pyytää, että exä pysyisi todellakin entisenä elämänä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
niihin kahteen asiaan, joihin voit vaikuttaa. 1) älä kerro kuulumisiasi exälle vaikka kuinka utelisi; 2) sano äidillesi, että yrittäisi olla vähemmän lörppö (kerro tietenkin samalla mikä ongelma lörppöydessä sinulle on).
You can tell to your mother: "If you really want to be my mother you have to earn it!" No more stories about me, or....i leave you forever. You have to be hard with her...Don´t give her freedom to own you. You have your family now. That´s the most important thing in your life. If somebody enjoy of talking something about your family, she is grazy. You mother does wrong to you. Ofcourse your mother can choose her friends, but sometimes she must learn her limits to do that.... you can be the teacher to her. Maybe she don´t even think to do nothing wrong.
... josta tiedot annetaan. Jos sulle soitetaan, älä kerro elämästänne mitään ja ota äitisi puhutteluun.
Vaikka äiti onkin, niin tuollaisissa asioissa saa ja täytyykin KIELTÄÄ häntä juoruilemasta. Eiköhän äitisikin olen sen verran fiksu, että tajuaa, jos sille vaan suoraan sanoo miten asiat ovat.
et ole hänen kanssaan niin paljon tekemisissä, että pystyisi kertomaan uudesta suhteestasi kenellekkään.
No tuossa tulikin jo hyviä neuvoja mutta tiivistettynä: Älä kerro omasta elämästäsi kenellekään, jonka et halua siitä mitään tietävän ja kenellekään joka saattaisi siitä lörpötellä eteenpäin. Varmasti siinä menee hermot kun muut levittelee sun omia asioita pitkin kyliä. Itse voit sen välttää hyvin helposti. Minäkään en kerro äidilleni mitään omaan elämääni liittyviä juttuja.