rakastuin itseäni muutaman vuoden vanhempaan naiseen joka on varattu
onko kellään neuvoja miten kannattaa edetä?
onko kellään neuvoja miten kannattaa edetä?
rakastunut varattuun naiseen
17v_poika
104851
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
edetä mitenkään. Ajattele itsesi sen naisen miehen asemaan. Asia olisi eri, jos nainen jättäisi miehensä ja sitten voisit lähestyä puhtaalla omatunnolla, mutta nyt ei varmaan kannata.
Ei kannata. Naiset on sellaisia että jos ne on pettääkseen ne pettää mutta niille jättäminen on helvetin vaikeaa jos suhde on ns. vakava.
Muista että muijat pysyy suhteissa joissa ne saa nyrkistä ja mies vetää viinaa ja vieraita naisia. Vaikka ne kävis välillä vieraalla munalla ne ei silti oo lähdössä, eli naiselle joka on suhteessa olet kakkonen ja pysyt sellaisena ja jos tahdot jotain enemmän niin se on heihei. Naiset roikkuu pitkään risaisissakin parisuhteissa ja hakee vain voimaa jatkaa vierailta.
Sano: "Mä oon sen verran arvokas jäbä etten lähde varatun patterileluksi. Heivaa ukkos jorpakkoon jos sussa on naista siihen, katotaan sitten, sä oot kuitenkin aika herkku tapaus".
Tämän elämä on opettanut kuppaisella kantapäällään minulle ja tätä tahmaista evankeliumia nyt tarjoan sinulle.
Olet valitettavasti varmaan oikeassa, itse pääsin pitkästä avoliitosta runsaalla kavereiden antamalla psyykkisellä tuella, vaikka en vieraaseen petiin mennyt, olisin kyllä voinut monesti kun en avomiestäni aidosti rakastanut. suhteesta irti pääsy oli vaikeaa ja kesti kauan siitäkin syystä, että olin muuttanut suoraan vanhempieni luota hänen luokseen ja vanhemmat olivat vastustaneet ja tuominneet suhteen silloin. En voinut siis juosta takaisin ylpeyteni tähden vaan kestää tilanne. Mies kun ei halunnut lopettaa suhdetta, ja nyt olen itse rakastunut naimisissa olevaan perheelliseen mieheen, jota en ikinä saa ja pahinta on että vaikka tiedän sen, sydämeni on särkynyt ja olen allerginen koko sitoutumiselle. jäin siis yksin, vauvakuumeisena, vailla halua antautua kellekään, sydän paskana.
Tuskinpa se mitään ihastunutta teinipoikaa huolii. Joten unohda koko juttu!
Voi olla traagista rakastua varattuun naiseen, ainakin jos tämä on naimisissa ja on lapsia. Jos kyseessä on avoliitto tai seurustelu, tilanne lienee paljon helpompi. Rohkeasti vain juttelemaan niitä näitä, kyllä sitten jutellessa huomaat onko naisella rakkauden tarvetta vai tuntuuko siltä että oma suhde riittää. Täysillä ei kannata tunteitaan heti tunnustaa. Sydämesi särkyminen on suurin riski. Vaikka nainen kiinnostuisi, ihastuisi ja vaikka rakastuisi sinuun, oman suhteensa lopettaminen voi olla kimurantimpaa kuin uskoisi. Sinun tulee olla valmis siihen, että saat osasi myös hänen parisuhteestaan toisen kanssa, vähintään kuulet tuon toisen miehen nimen mainittavan useaan otteeseen ja joudut mahdollisesti tuntemaan niitä ongelmia, joita heillä on. Painotan sanaa varovaisuus jottet särje sydäntäsi ainakaan pysyvästi (niin kuin itselleni kävi. Olen nainen ja 1,5 v rakastanut kaukaa naimisissa olevaa perheellistä miestä. Itsekunnioitus on kortilla ja sydän riekaleina).
satutat vain itseäsi enemmän
on just nyt. Olen juuri tunnustanut varatulle naiselle hullaantumiseni ja sanonut, etten ala säätää enkä sählätä yhtään mitään mikä rikkoisi perheen. Tuntuu vain siltä, että olen jonkinlainen varaventtiili. Että tykkää olla ja touhuta mun kans mut ei sitoudu henkisesti. Katkeraa on, että on paljon yhteisiä harrastuksia joissa tämä ihastuminen ja rakastuminen on tapahtunut enkä usko että se ihan täysin yksi puolista on. Mutta otan kyllä huomioon, että olette varmaan oikeassa tuosta sitoutumisesta kun on lapsiakin. Että itseään tässä vain murhaa ja satuttaa.
Mutta ottakaa huomioon, että se yhteinen tekeminen on ilman tätä rakastumistakin enemmän kuin osiensa summa. Musiikkia, näyttelemistä jne. Me olemme yhdessä aivan loistava pari. Jos toinen lähtee niin se on niin monen asian kuolema. Mieluummin nielen tunteeni ja nautin maisemista kuin sanon soromnoo.
jatkaa, että jos nyt ajatellaan, että tämä tunnemyrsky kestää vuoden pari niin meidän harrastuksemme kestää pitempään. Voi olla hyväkin, ettei tästä tule suhdetta. Jos tulisi ja se menisi solmuun olisi silloin kaikki tekeminen vaikeaa enkä enää näkisi koskaan tätä ihanaa enkeliä ja sydämeni kuningatarta. Vaikka kuinka hulluna ja sokeana olisi rakkaudesta niin joku järki pitää edes pitää, kai...
Mä en osaa auttaa ketään. Itse olen ollut rakkaudettomassa liitossa ja liitto kesti koska sain parilta rakkaalta ihmiseltä liittoni ulkopuolelta rakkautta jota mieheni ei kyennyt antamaan. Liitto olisi loppunut nopeammin, jos en olisi saanut voimaa muiden rakkaudesta. Erosin lopulta, kun elämästäni poistuivat nuo muut rakkauden lähteet. Olo rakkaudettomuudessa tuntui sietämättömältä, ja totesin, että eronneena olen vapaa rakkauteen koska en liitossani sitä voi saada. Vaikeita asioita. Ihmiset ovat niin monista syistä naimisissa, avioliitolla ei ole mitään tekemistä todellisen rakkauden kanssa. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Parasta kai olisi, jos avioliitto oli pelkkä muodollinen side ja järjestely perheen lasten takia, ja molemmat puolisot saisivat hakea sen tunnepuolen muualta?! En tiedä, mikä malli sekin olisi lapsille? Ja mikä malli se lapsille on, että perheessä elää kaksi aikuista rakkaudettomina vain koska ollaan naimisissa. Ei hyvä. Miksi meille on iskostettu päähän, että LASTEN takia jatkamme, kun ne lapset tajuavat että ei noi aikuiset toisiaan rakasta. Ja lapset tällaisen mallin saaneena itse menevät rakkaudettomaan avioliittoon kun se on se "normaali" malli joka on kotoa opittu.
Vähän meinaa itselläkin pää hajota aiheeseen liittyen.
En ole tuntenu tällästä ennen ja hajottaa aivan järjettömästi, että kyseinen nainen on ollut poikaystävänsä kanssa jonkun puolisentoista vuotta ja suhde vaikuttaa olevan vakava.
Mitään saumoja juuri tämän takia minulla tuskin on ja vaikka olisikin, niin en tiedä veisinkö toisen naista. Aika unelmahan tämä tyttö olisi, erittäin sosiaalinen, hauska, fiksu ja todella kaunis. Häntäkin näkee päivittäin, niin sekään ei oikein auta asiaa.
Saumat on niin pienet, että ei kehtaa aloitetta tehdä. Pilaisi vain ystävyyden melko todennäköisesti.
Yli on vaan jotenkin päästävä. Onnea niille, joilla samanlainen tilanne. Pärjäilkää!