Onko ihmiset niin tyhmiä vai ajateleko ne asioita yksinkertaisesti..
Miksi nainen ei lähde jos joutuu henkisen tai fyysisen väkvallan uhriksi..
Kohta 1) Pelko on niin suuri ei uskalla
2) Häpeä keroa että on uhri
3) Mies pitää vallassa kiristämällä henkisesti tai fyysisesti.
4)On voimaton kukaan ei usko..
5)Mihin nainen menee jos ei ole paikkaa turvakoti tarjoo paikka mutta väliaikaisesti.
Syitä on tiedän että sillon kun on uhri on heikko ja voimaton..Virkavalta ei ota vakavasti asioita ennen kun jotain vakavaa sattuu..
Kerron kokemuksesta,tiedän pelon ja tuskan sekä ahdistuksen mitä se on.Miksi perheväkivallasta vaietaan ja miks sitä ei puhuta..Suomessa sitä tapahtuu ainakin 50% perheissä ellei enemmän.
Sama kun alkoholistista,tiedämmekö mitä se on ..Puhumme mutta ei hajua asiasta..Kuten väkivalta..Ne tietää jotka ovat kokeneet sen mitä se oikeesti on ja mitä taphtuu uhrille..Autetaanko väkivallan tekijää koskaan ..ei,miksi se ihmienen tekee niin..Siihen on syy,mikä ?Mielenvikanen,itsetunto heikko,tuntee naisen rinnalla itsensä heikoksi, sanat ei riitä,lapsuus..Syitä löytyy..Ehkä kannataa mietiä miksi näin tapahtuu..
Miksi nainen ei lähde jos joutuu henkisen tai fyysisen väkvallan uhriksi..
Kohta 1) Pelko on niin suuri ei uskalla
2) Häpeä keroa että on uhri
3) Mies pitää vallassa kiristämällä henkisesti tai fyysisesti.
4)On voimaton kukaan ei usko..
5)Mihin nainen menee jos ei ole paikkaa turvakoti tarjoo paikka mutta väliaikaisesti.
Syitä on tiedän että sillon kun on uhri on heikko ja voimaton..Virkavalta ei ota vakavasti asioita ennen kun jotain vakavaa sattuu..
Kerron kokemuksesta,tiedän pelon ja tuskan sekä ahdistuksen mitä se on.Miksi perheväkivallasta vaietaan ja miks sitä ei puhuta..Suomessa sitä tapahtuu ainakin 50% perheissä ellei enemmän.
Sama kun alkoholistista,tiedämmekö mitä se on ..Puhumme mutta ei hajua asiasta..Kuten väkivalta..Ne tietää jotka ovat kokeneet sen mitä se oikeesti on ja mitä taphtuu uhrille..Autetaanko väkivallan tekijää koskaan ..ei,miksi se ihmienen tekee niin..Siihen on syy,mikä ?Mielenvikanen,itsetunto heikko,tuntee naisen rinnalla itsensä heikoksi, sanat ei riitä,lapsuus..Syitä löytyy..Ehkä kannataa mietiä miksi näin tapahtuu..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä turhaan syytä ihmisiä tyhmiksi. Asioita joista kyselet, on tälläkin palstalla selvitetty vuodesta toiseen. Tiivistelmiä löytyy.
Syyt miksi on vaikea irrottautua (s. 19 alkaen) ks. esim.
www.naistenlinja.com/paanavausSUOMI.pdf
Väkivallan tekijän auttaminen
ks. esimerkiksi
http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/kuukauden_kysymys/?x32944=20374
Virkavallalla (tarkoittanet poliisia ja lastensuojelua) on velvollisuus ottaa perheväkivalta vakavasti. JOnkun täytyy kertoa "virkavallalle" asiasta.
Anteeksi,ei ole tarkoitus syyttää ketään eikä haukkua,miksi vaijetaan asioista liikaa..
Sitä minä ihmetellen ja miks siitä ei puhuta..
Olen itse yksin sen asian kanssa ja olen joutunu uhriksi..
Tiedämme asiasta ja mutta emme puhu..
Olen käynny läpi melkoien myrskyn ja joutunu yksin sen läpi käymään.
Ketään ei kiinnosta ne tunteet mitä läpi käy eikä millaista on elää sen kanssa..
Sanotaan vaan miks olit sen kanssa,kuten kirjoitin aikaisemmin mitä uhri tuntee..Sori,vielä
mutta voi olla että kukaan muu kuin oma perheenne ei tiedä asiasta. Silloin voit ottaa asian puheeksi vaikka
- Lähimmässä turvakodissa
- Oman kunnan terveyskeskuksessa
- Perheasiainneuvottelukeskuksessa
- Perhe- ja avioliittoneuvolassa
- Oman kunnan sosiaalitoimistossa
- Yksityisellä ammattiauttajalla
- Mielenterveystoimistossa
- Vapaaehtoistyötä tekeviltä järjestöjen puhelinpalveluissa
- Poliisin kanssa
- Sukulaisten tai ystävien kanssa (jolloin asiaan ehkä suhtaudutaan epäuskoisesti..riippuu henkilöistä)
Ei perheväkivallasta sen jälkeen vaieta, kun joku tekee omalla kohdallaan päänavauksen ja kertoo siitä. Kertominen on hyväksi jo oman mielenterveyden kannaltakin (vaikka väkivalta olisi tapahtunut esim. lapsuudessa), vaikka sillä ei oikeudellisia seuraamuksia tekijälle hakisikaan.
Perheväkivalta ei ehkä ole suosituin kahvipöytäkeskustelunaihe työpaikalla, mutta en koe niin, että siitä nykyisin vaiettaisiin.
Katselin tuota LOVERYn seminaari-ohjelmaa (alempana). Siellä voisi olla kuultavaa sinullekin.
Kerran apua hakiessa, niin ei sitä vähissä voimissa jaksa. Tarkoitan nyt tässä ammattitahoja. Kokemusta on roppakaupalla. En nyt tiedä viimeaikoina, mutta -90 lopulla meni kyllä usko auttaviin tahoihin. Sitkeästi yritin, mutta kipeiden tunteiden kohtaamiseen ei ne tahot kyennneet. Jotkut virallisen tason auttavat yksilöt pahensivat vain oleellisesti tilannetta. Tuntuu, että väkivallan auttavalla sektorilla noita narsististiseja löytyy auttamistehtävissä. Olen kohdannut heitä apua hakiessani useamman kuin yhden.
Ja sitten tutuista ja sukulaisista on todella harvemmin apua, ei ihmiset halua kuulla voi tulla heille itselleen ikäviä muistoja pintaa.
Sekin vähä yhteydenpito mikä on ollut ennenkuin on kertonut vakivallasta loppuu kokonaan. Tai sitten yhteyttä otetaan kun on pakko hoitaa jotain asioita. Todellisuus on paljon karmeampaa kuin halutaan myöntääkään!
Yksin olen jäänyt ja kipuilen vieläkin. Välillä kun haluaa tehdä jotain, josta olisi itselle todellista hyötyä niin möröt nousee estämään ja lamaantuu eikä uskalla. Niin se vaan on.
Enemmän pitäisi todella julkisesti puhua niistä tunnevaurioista, mitä minkä tahansa väkivallan kohteeksi joutuminen aiheuttaa. Vuosikausia ne tuolla sisällä vaikuttaa, vaikka ulkopuolisesta näyttäisikin siltä, että ihminen on eheytynyt niistä hirvittävistä kokemuksista.
Kirjoittaisin nyt mielelläni enemmän, mutta nyt en kertakaikkiaan ehdi enempää käyttää aikaa tähän meidän yhteiskuntaamme vaurioitaavaan kysymykseen.