Omat kokemukseni miehenä ovat pääsääntöisesti olleet sellaisia, että kun naiselle tarjoaa tasaiseen tahtiin niin siitä muodostuu suhde. Jos naiselle ei tarjoa mitään kuukauteen niin suhde alkaa oireilemaan ja loppuu siihen.
T-Foxille tiedoksi, että tämä ei ole provo vaan tekemiäni huomioita ajan virrassa.
Eräällä kaverilla oli töissä ollessaan koko ajan naisia mutta kun jäi tyttömäksi niin seuran saanti on ollut todella tahmeaa. Salassa asia huvittaa mua mutta oikeastikin vituttaa kaverin puolesta ja ennekaikkea kun tajuaa miten rahakeskeistä ihmissuhteet ja niiden syntyminen on naisten puolelta.
Olenko ainoa mies, joka havainnut tämän asian vai onko muita?
Otetaan vielä esimerkki. Tutustuin 21 wee naiseen herttoniemestä. Tutustuttiin, tarjosin kallista viiniä, käytiin ajelemassa ja niin pois päin. Jossain vaiheessa päätin testata muuttuuko mikään jos en enää tarjoakaan mitään vaan laitan tarjoiluhanat täysin sulkuun.
Seuraus oli että nainen alkoi välttelemään mua ja 2 kuukauden päästä emme enää olleet tekemisissä. Nainen lähetti tekstarin: " Lopetetaan tapailu tähän. Jotain puuttuu suhteestamme.
Ei ole ihan sanasta sanaan mutta tuo oli se idea.
T-Foxille tiedoksi, että tämä ei ole provo vaan tekemiäni huomioita ajan virrassa.
Eräällä kaverilla oli töissä ollessaan koko ajan naisia mutta kun jäi tyttömäksi niin seuran saanti on ollut todella tahmeaa. Salassa asia huvittaa mua mutta oikeastikin vituttaa kaverin puolesta ja ennekaikkea kun tajuaa miten rahakeskeistä ihmissuhteet ja niiden syntyminen on naisten puolelta.
Olenko ainoa mies, joka havainnut tämän asian vai onko muita?
Otetaan vielä esimerkki. Tutustuin 21 wee naiseen herttoniemestä. Tutustuttiin, tarjosin kallista viiniä, käytiin ajelemassa ja niin pois päin. Jossain vaiheessa päätin testata muuttuuko mikään jos en enää tarjoakaan mitään vaan laitan tarjoiluhanat täysin sulkuun.
Seuraus oli että nainen alkoi välttelemään mua ja 2 kuukauden päästä emme enää olleet tekemisissä. Nainen lähetti tekstarin: " Lopetetaan tapailu tähän. Jotain puuttuu suhteestamme.
Ei ole ihan sanasta sanaan mutta tuo oli se idea.
Vastaukset 22
Vanhimmat
mä oon ehkä 18-vuotiaana osannut nauttia siitä jos joku jotain tarjoaa, mutta ei se nyt enää mitenkään niin vaikuta. Loogisinta on, et se kummalla on enemmän rahaa, niin se tarjoaa jos haluaa, mutta ei ole pakko.
Kyllä naisen kiinnostus pidetään yllä ihan muilla tavoin kuin ostelemalla kaikkia juttuja. En mä ainakaan ole tottunut saamaan mitään, vaan muhun mies tekee vaikutuksen ihan omana huumorintajuisena ja lämpimänä itsenään. Lähinnä tulis vaivautunut olo, jos liikaa mua koittais "lahjoa" jollain tavaroilla tai ostamisilla.
Jos se mies haluaa keittää mulle kahvit kun menen käymään, niin toki saa keittää, mutta en odota lisukkeeksi mitään kermaleivoksia.
Ehkä naiset eivät halua työttömiä siksi, että joutuisivat pian itse tarjoamaan miehelle ja yksipuolisesti.
Mitä, eikö pelimiesten käsikirjassa nimenomaan kehoteta olemaan tarjoamatta naisille. Naisethan rakastavat vaikeita ja vittumaisia miehiä. :)
seksiä on aika toivotonta vongata, ellei naista ole ensin voidellut mitenkään. Kyllähän joku on voinut saada työvoitonkin, mutta on raskasta ja vie aikaa. Sinänsä ihan ymmärrettävää, ettei ilmaisia lounaita ole. ja hyvästä työstä pitääkin maksaa.
Suurin osa naisista tuntuu laskelmoivan, tiedostaen tai alitajuisesti, että pihi mies on pihi rakkaudessakin.
Hienosti sanottu. Juuri noin, ilmeet naisten kasvoilla ovat paljonpuhuvia plus muu elehtiminen...
miehen ihastumisen suuruudesta josko tarjoaa tai ei tarjoa. Ja mitä tarjoaa. Jos ei nainen ole edes kahvikupin ja leivoksen hintainen niin eipä ole ihastuminenkaan kovin suuri. Eipä tarvitse sängyn lämpöönkään odottaa pääsevänsä. Eihän se yksin siitä tarjoamisesta ole kiinni, vaikuttaahan siihen muukin käytös. Mutta jos on liian saita niin ei varmasti voi odottaa kukkakimppujakaan yllätys yllätyksenä suhteen vanhetessa. Ehkäpä ei edes merkkipäivinä. En halua miestä joka vain laskee ja pihtaa rahojaan ja muulla ei ole mitään väliä. En haluaisi elää sellaisen kiturin kanssa yhteistä elämää.
Ja mä en halua elää pummin kanssa. Mun kanssa sun ei kannata ainakaan alkaa elämään sillä multa et saisi kuin nyrkkiä tauluus pummaaja. Oletko kuullut koskaan omien laskujen hoitamisesta?
Ei rahalla mitata naisesta pitämistä. Otathan tutustumistilanteessa käsityksesi esille niin mieskin tietää millainen olet niin hänkin voi sitten alkuun todeta maksaako susta vai ei.
enemmän kun sinä koskaan tulet saamaan. Maksan laskuni ja hoidan asiani omin voimin. En pummaa keneltäkään yhtään mitään. Minusta nyt vain on tiettyjä tapoja ihmisten käytöksissä joita täytyy noudattaa. En mene teatteriinkaan farkut ja T-paita päällä. Tarjoan puolestani ja vähän enemmänkin, mutta se ensimmäinen tarjous on miehen ilman itaruuden kyyneleitä. Muuten ei ole minun mieheni. Tämä palstan "duunareitten" saituus on jo suorastaan sairasta.
Sulla ei ole tietoa omaisuuteni määrästä. Omaisuutta on mullakin mutta se ei ole olennaista vaan se kuka pummaa. Alkeellisiin käytöstapoihin ei kuulu pummiminen.
Sitäpaitsi sulla ei ole omaisuutta. Ainakaan itsesi tekemää. Isukilta saatua jos jotain on.
Lisäksi sulla ei ole heittää faktoja mun omaisuudestani tai sun omaisuudestasikaan et ole mitään todistettavaa esittänut. On vain tyhjät uhoavat lauseesi.
Millä muuten perustelet käytöstapoja sillä, että miehen tulee maksaa ensitapaamisella aiheuttamasi kulut?
ei käytä sellaisia sanoja kuin sinä käytät. Eikä käytöksesikään ja asenteesi osoita isompaa sivistystasoa. Siispä suljen keskustelun kanssasi tähän koska elämme vähän liian erilaisissa maailmoissa ymmrtääksemme toisiamme.
Olet tyypillinen esimerkki sivistymättömästä ihmisestä. Toisen yläpuolelle asettautuminen ilman järkeviä perusteluita on sivistymätöntä. Se, mitä sanoja käytän ei ei ole sivistymättömyydestä kieliviä sanoja. Sinähän olet loinen kun odotat, että sinulle tarjotaan.
Sun odotusasenteesi on sivistymätön jos sua ja mua on tarvis vertailla keskenään.
Ihan samassa maailmassa me elämme kuvitelmistasi huolimatta.
Kun järkevää perustelua ei ole esittää niin on asiallista ja sivistynyttä mollata toista sivistymättömäksi kun en hyväksy loisimista. Naismaista herkkähipiäisyyttä ja kaksinaamaisuutta olet täynnä.
Yksinkertainen itseään täynnä suomalaisnainen, eikös teitä olekin liikenteessä aika paljon, toinen toisiaan nirppanokkaisempia ja sivistyneempiä....teitähän riittää....palvon maata allasi...älysi ja sivistyneisyytesi on mykistyttävää....
"Hyvä käytös", "sivistys" ja "suomalainen nainen" eivät sovi samaan lauseeseen :D
Tulee mieleeni exäni, jonka kanssa tarjosimme toisillemme ensimmäisinä vuosina - hän kyllä useammin kun tienasi enemmän.
Sitten jotenkin heppu alkoi aivan skitsoksi rahoistaan ja esim. tullessaan bensikseltä kiikuttaen kahta jätskiä (jota en ollut edes pyytänyt) oli käsi ojossa että maksa omasi.
En todellakaan elänyt siivellä, yhteiselle tilille molemmat laittoi saman summan kuussa rahaa ja sieltä maksettiin ruuat ja bensat ja yhtiövastikkeet.
Pysyin hemmon kanssa kuitenkin vuosia koska moni muu juttu meni niin hyvin, kunnes homma sitten alkoi rakoilla liikaa ja totesin että on kivempaa olla vaikka yksin kuin yhdessä kurjassa suhteessa.
Ja mitä tästä opimme: hyvä suhde perustuu monelle asialle, tarjoaminen on vain yksi niistä mutta toki kohtelias käyttäytyminen ja toisen ihmisen huomioonottaminen ovat avaintekijöitä, ja toisen hemmottelu on tietty ihanaa - joskus se voi maksaa lounaan mutta luultavasti "maksaa" itsensä takaisin monin verroin.
ainoastaan se, että miks yleistät tän pätemään ainoastaan naisiin? Eiköhän se pummiminen ole enemmänkin luonnekysymys kuin sukupuolikysymys? Onhan niitä pummilla eläviä miehiäkin ollut kautta maailmansivun. Erityisesti alkkisäijät vie tuhkatkin pesästä viinanhimoissaan.
Tapasin mukavanoloisen miehen ja käytiin yhdessä baareissa iltaa viettämässä, mutta oli ihan itsestäänselvää että molemmat maksoivat itse omat juomansa ja ruokansa. Siinä muutama kuukausi tapailtiin ja yritettiin suhdetta rakentaa, mutta homma jotenkin kuivui kokoon. Ei vain yhteistä säveltä löytynyt eikä mies enää ottanut yhteyttä, ei edes vastannut viimeiseen tekstiviestiini. Sitten kului muutama vuosi, jonka aikana tapasin elämäni miehen ja menin naimisiin, mutta ero tuli. Tämä edellinen mies otti yhteyttä muutama kuukausi eroni jälkeen ja halusi tavata. Sanoin suoraan etten halua tavata, en halua suhdetta, mutta kavereita voidaan olla ja kirjoitella kuulumisia sähköpostitse. Myös hän oli toipumassa omasta erostaan. Mies jankutti koko ajan melkein jokaisessa viestissään miten rikas hän on ja miten hyvin hänellä taloudellisesti menee. Se ei minua kiinnostanut ja viimeinen pisara oli puhelinsoitto neljältä aamulla kun hän baarireissun jälkeen ei jaksanut kävellä kotiinsa ja halusi tulla viereeni nukkumaan. En suostunut koska taksilla hän olisi kotiinsa päässyt. Seuraavana päivänä tuli syyllistävä viesti että hän oli nukkunut puiston penkillä. Aloin välttelemään häntä enkä enää vastannut viesteihin, joissa hän kinusi minua luokseen ja viekkuun "nukkumaan". Nyt tuli viesti, jossa hän toivotti minulle köyhää tulevaisuutta ja että hänellä sentään on rahaa!
Kaikki naiset eivät siis ole rahan perässä. Mietipä itseäsi ja "testejäsi". Kirjoituksesi osoittaa sen ettei kunnon nainen halua olla kanssasi tekemisissä koska rahalla ei saa muita kuin rahan perässä juoksijoita eli samanlaisia kuin sinä olet.
loppui siihen kun lopetit tarjoamisen, niin siinä täytyi olla jostakin muustakin kyse.
Omalla kohdallani voin sanoa, että hauskinta on sellainen kaverimainen meininki. Mies tarjoaa jotakin, seuraavalla kerralla minä tarjoan ja niin edelleen.
Tuo tarjoilu menee niin kaavamaiseen olomuotoon, että minua ihan hämmästyttää.
Ja tuskin on niin rahakeskeistä naisten osalta nämä suhteet. Ja jos mies saa potkut töistä ja jää työttömäksi niin kai se on ihan normaalia, että nainen haluaa miehenkin käyvän töissä. Onko liikaa vaadittu?
"Ja jos mies saa potkut töistä ja jää työttömäksi niin kai se on ihan normaalia, että nainen haluaa miehenkin käyvän töissä. Onko liikaa vaadittu?"
Nykypäivänä on ihan osaajiakin työttömänä joten joissain tapauksissa vaatimus miehen töissäkäynnistä voi olla liikaa.
Varmaankin tuossa tarkoitettiin että pitää olla halu päästä töihin. Joskus pitää myös ymmärtää nöyrtyä ja ottaa jotakin muuta työtä kuin sitä mihin on aiemmin tottunut.
Puhun kokemuksesta, ei ole helppoa pudota korkealta ja voi siinä hetkeksi masentuakin mutta sinnikäs yrittäminen usein kuitenkin lopulta palkitaan.
En pystyisi katsomaan vierelläni miestä, joka ei edes yrittäisi etsiä töitä tai jotakin muuta ulospääsyä työttömyydestä, esim. jatkokoulutusta tai yrittäjyyttä.
Ja lopuksi, taitaa olla temperamenttikysymys, miten ihminen kohtaa rankat muutokset.
Orja tekee työtä, vapaa on taloudellisesti rikas.
Terveisin lottovoittaja 90-luvulta.
En ole koskaan olettanut miehen jatkuvalla syötöllä tarjoavan minulle kaikkea, tarjoan mielelläni itsekin. Usein miehet vain ovat halunneet tarjota enkä ala väittelemään miehen kanssa tästä, ihan kaunis elehän se kuitenkin on ja jollei mies edes suhteen alkuaikoina tarjoa mitään niin täytyy tunnustaa että sekin tuntuu hiukan omituiselta.
Eihän mikään suhde kuitenkaan voi perustua sille että toinen "tarjoaa" jatkuvasti, varsinkin suhteen edetessä tällainen yleensä tasaantuu. En haluaisi muutenkaan koskaan olla miehen elätettävänä, haluan pitää oman taloudellisen itsenäisyyden siitä huolimatta onko minulla miestä vai ei. Mielestäni suhteessa kulut jaetaan tasan lukuunottamatta poikkeustilanteita (esim äitiysloma)
Pääsääntöisesti rahalla tai tarjoamisilla ei siis ole minulle väliä, en todellakaan ole rahan perässä enkä vaadi nähdä miehen tiliotetta viikon tapailun jälkeen. Kuitenkin se kertoo miehestä jotakin jollei hänellä ole talous kunnossa. En tarkoita tällä sitä että mies on hetkellisesti työttömänä. Normaali terve mies kykenee kuitenkin työntekoon enkä osaa arvostaa miestä joka ei töitä tee vaan koska ei huvita. En myöskään arvosta sitä jos juo tai pelaa tai muuten vain törsää kaikki rahat. Minulle kyse on siis siitä että vastuullinen mies hoitaa myös taloutensa vastuullisesti.
Miksi sinulle on tärkeää, että mies tekee töitä?
Minut on kasvatettu niin että ihmisen on tehtävä töitä elääkseen, muiden siivellä ei eletä. Arvostan tätä piirrettä myös miehessä. Tämä ei kai ole mikään sen kummempi "vaatimus", suurin osahan tekee työtä.
Toki joskus voi elämässä tulla tilanteita että joutuu työttömäksi tms mutta nämä ovat poikkeustilanteita. Puhun nyt siis asenteesta, en arvosta sitä että joku vapaaehtoisesti viettää päivänsä sohvan pohjalla.