Hei
Teen lukion yhteiskuntaopin kurssin yhteydessä projektityötä työttömyyteen liittyen. Kerään projektiin liittyen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten tapa ymmärtää työttömyyttä/työttömiä on mielestäsi muuttunut vuosien varrella?
2. Miten työttömyyttä voitaisiin mielestäsi ehkäistä?
Kiitos kaikille, jotka jaksavat vastata ja kertoa mielipiteensä!
Teen lukion yhteiskuntaopin kurssin yhteydessä projektityötä työttömyyteen liittyen. Kerään projektiin liittyen vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten tapa ymmärtää työttömyyttä/työttömiä on mielestäsi muuttunut vuosien varrella?
2. Miten työttömyyttä voitaisiin mielestäsi ehkäistä?
Kiitos kaikille, jotka jaksavat vastata ja kertoa mielipiteensä!
Vastaukset 15
Vanhimmat
kysymykseen 2 voin vastata työttömyyttä ehkäistään palkanALENNUKSILLA.tolkuttomat liksat varmistavat sen ettei tässä maassa kohta kannata valmistaa mitään.
ole tolkuttomat liksat, ostovoima Länsi-Euroopan heikoimmasta päästä. Kiinalaisten kanssa ei tietenkään pystytä palkoilla kilpailemaan, maan hintataso on sen verran korkea.
1. Nykyään syytetään työttömiä, että kaikki vika on työttömässä itsessään.... ei suinkaan voi olla mitään vikaa yhteiskunnassa, poliitikassa jne. Kaikki on vaan työttömän oma syy... vaikka työpaikat siirtyy ulkomaille, valtion koulutuspolitiikka kusee, kunnat säästää kaikessa missä voi jne....
2. Lopetettaisiin kaikki ilmaistyövoiman välitys (muka työharjoittelua jne.) yrityksille ja kunnille, koska ei ne mitään todellista työllistymistä edistä, kun yhden ilmaisharjoittelijan harjoittelu loppuu, niin uusi otetaan vaan tilalle. Siitä seuraa, että kuka nyt palkkaa viittis maksaa, kun ilmaiseksikin voi töitä teettää.
Lisäksi uusia työpaikkoja pitäisi lisätä kasvualoille. Palkkojen korostukset, niin että työteko olisi oikeasti kannattavaa, jotta sillä eläisikin. Kun ihmisillä on enemmän rahaa kuluttaa, niin kyllä ne sitä laittaa kiertämäänkin.
Vähennetään yliopistojen aloituskiintiöitä. Ei ole mitään järkeä suoltaa tähän maahan tuutin täydeltä työttömiä maistereita, kun tarvitaan perustyömiehiä ja naisia.
1) Työttömiä on alettu kohdella yhä heikommin työvoimaviranomaisten taholta. Työttömyysturvalainsäädäntöä on rukattu niin, että sekä työttömän taloudellinen että oikeudellinen asema on heikentynyt rajusti 1990-luvun jälkipuoliskolta lähtien, erityisesti näin on tapahtunut 2000-luvulla.
Varsinaisen välineen työttömien nöyryyttämiseen ja kyykyttämiseen tarjoaa vuoden 2006 alusta voimaan tullut laki julkisesta työvoimapalvelusta, joka laajensi rajusti mahdollisuuksia pakottaa työtön työskentelemään ilman palkkaa ja muita työsuhteeseen liittyviä etuja, mitä muut työntekijät saavat.
Mediassa on vuosikausia näkynyt pääasiassa työttömiä leimaavia ja syyllistäviä kirjoituksia, mikä sitten on muokannut muunkin väestön asenteita.
Työtön leimataan helposti luuseriksi, joka on omasta syystään työtön, mikä ei useimmiten pidä paikkaansa. Työttömien joukossa on paljon hyvin koulutettuja ja pitkän työkokemuksen omaavia, jotka eivät vain saa töitä siksi, että ovat joutuneet työttömiksi esim. siksi, että työantajayritys on siirtynyt Kiinaan tai muualle.
Koska työttömät ovat niin leimautuneita, heidän työhakemuksensa joutuvat useimmiten mappiin ö. Ja vain siksi, että he ovat työttömiä.
2. Työttömyyttä voidaan jossain määrin ehkäistä sillä, että lopetetaan kaikenlaiset ilmaisharjoittelut tms. Mutta suurelta osin sitä ei voida ehkäistä, ellei Suomesta tehdä pakkovaltiota tai sitten sellaista valtiota, josta työntekijältä lähtisivät kaikki oikeudet: työntekijöitä voisi kohdella niin mielivaltaisesti kuin työnantajalla mieleen tulee: ei vuosilomia, ei äitiyslomia, ei sairauslomia, ei minkäänlaista irtisanomissuojaa, palkkataso kiinalaiselle tasolle jne. Ts. yritykset voisivat mellastaa työmarkkinoilla niin kuin mielivät.
Toisaalta sekään ei takaisi Suomelle välttämättä täystyöllisyyttä, sillä Suomi on kylmä ja syrjäinen maa, joten kuljetuskustannukset tulisivat joka tapauksessa kalliiksi.
Luettelen seuraavassa toimenpiteitä, jotka voisivat vähentää työttömyyttä:
Lopetetaaan kaikki ilmaistyöt ja työnantajien tukeminen. Samoin luovutaan työttömien humpuukikouluttamisesta, mitä työvoimatoimistot harrastavat ja mikä koulutus ei useimiten johda mihinkään. Säästyneet varat käytetään sitten työpaikkojen luomiseen.
Nostetaan työttömyyskorvaukset sille tasolle, että niillä tulee oikeasti kohtuullisesti toimeen. Näin työttömän energiaa ei kulu kohtuuttomista taloudellisista ongelmista selviämiseen, vaan sen voi kohdistaa oman tilanteensa kohentamiseen. On myös niin, että jos on varaa pukeutua asiallisesti, niin työantajakin voi suhtautua työttömään toisin.
Myös oikeudenmukaisuus vaatisi työttömien kohtelun ja korvaustason nostamista. Työttömät maksavat työttömyydellään siitä, että muilla menee paremmin. On myös niin, että kun joku joutuu työttömäksi, niin joku toinen saa pitää työpaikkansa.
Sallitaan työttömän omaehtoinen kouluttautuminen. Nythän työttömältä on pääsääntöisesti estetty opiskelu, vain työvoimatoimistojen tarjoamat pääasiassa humpuukia olevat kurssit ovat sallittuja.
Mahdollistetaan työttömän työssäkäynti siten, etteivät korvaukset heti pienene tai lakkaa vähäisestä työssäkäynnistä ja työttömän taloudellisen tilanne mene sekaisin, kun työssäolon vuoksi työttömyyskorvausten maksu viivästyy hamaan tulevaisuuteen.
Työttömyyttä ei täysin voida saada loppumaan, sillä se kuuluu olennaisena osana liberaaliin markkinatalouteen. Ilman työttömyyttä markkinatalous ei voi toimia.
"Sallitaan työttömän omaehtoinen kouluttautuminen. Nythän työttömältä on pääsääntöisesti estetty opiskelu, vain työvoimatoimistojen tarjoamat pääasiassa humpuukia olevat kurssit ovat sallittuja. "
Itsekkin olen ihmettellyt, että miksi työttömältä kielletään omaehtoinen opiskelu työvoimatoimikunnan päätöksellä. Useinhan on iltakoulutusta tarjolla, mutta tämä koulutusmuoto ei vain käy työvoimatoimikunnille. Varat koulutukseen on myönnetty, eikä koulutukseen osallistuvien taustoja ole korvamerkitty mitenkään, että onko kouluttautuja työtön vaiko työssä käyvä, taikka muun statuksen omaava.
Hallitusohjelmiinkin on kirjattu "ikuisen oppimisen kohta", että on aika irvokasta, kun työvoimatoimikunta kieltää opiskelun sellaiselta, joka nyt juuri tällä hetkellä on työtön.
Sitten kuitenkin tarjotaan työttömille "puuhastelua" opiskelun nimissä työkkärin kurseilla, joilla voi pyyhkiä persuustaan, koska kurssien opetuksen taso on lähinnä lasten tasoisille opiskelijoille tarkoitettu.
Minä olen jo monta vuotta kärttänyt maamme viranomaisilta sitä, että mikä on se syy, että oikea kouluttautuminen jo varoja omaavalle kurssille on pääsääntöisesti kielletty työttömältä. Koulutuksen järjestäjätkin kertovat, että he eivät valitse opiskelijoita ilmaiseen koulutukseen opiskelijan kannalta sen perusteella, että onko hän työtön vaiko työssä käyvä.
Tuossa ennen 2000-vuotta työvoimatoimikunta ei sallinut minun osallistua eräälle ammatiani edistävlle iltakursille sen perusteella, että matka kouluun plus luento aika olisi yhdessä ylittänyt tietyn rajan. Eli kun matka-aika luettiin luentoaikaan, opiskelu olisi mennyt päätoimiseksi. Minä vaan kysyn, että mitä tuolla matka-ajalla (45min) on tekemistä luentoajan kanssa.
Toisessa tapauksessa työvoimatoimikunta kielsi osasllistumasta ammattiani edistävään iltaopiskeluun, kun heidän mielestään opiskelun aikana en enää muista hakea työhön. Että opiskelu vie kaiken ajan eikä työnhaku ole enää mielessäni.
Kaiken näköistä pakkopulla-ajattelua olen nähnyt näissä työkkärin lausunnoissa, että alkaakin tuntumaan siltä, että kuka ja mikä taho oikeasti on sitä vastaan, että työtön ei pääse kouluttamaan itseänsä esim. AMK-tasoisessa iltaopiskelussa.
...Itsekkin olen ihmettellyt, että miksi työttömältä kielletään omaehtoinen opiskelu työvoimatoimikunnan päätöksellä...
Tuotahan perustellaan sillä, että työtön valitsee mieluummin opiskelun kuin työhön menon.
Yleisesti ottaen tuo tuskin pitää paikkansa, mutta joidenkin kohdalla näinkin. Sen ei luulisi kuitenkaan olevan ongelma, sillä työhönmenohalukkuuden voi aina testata sillä, että työkkäri lähettää työhönosoituksen ja jos työtön ei työtä hae, niin sanktiojärjestelmän avulla hänet saadaan oitis ulkopuolelle työttömyysturvan. Jos työtä taas ei ole tarjolla, niin parempihan on sitten, että työtön hankkii itselleen lisäkoulutusta ja näin parantaa työmarkkinakelpoisuuttaan. Jos nimittäin halutaan, että työtön työllistyy. Mutta sitähän ei oikeasti halutakaan, sillä Suomi tarvitsee työttömänsä. Sehän livahti Filatovilta suorassa tv-ohjelmassa muutama vuosi sitten. Hänen mukaansa Suomi tarvitsee työttömiä palkkatason kurissapitämiseksi.
Tuo omaehtoisen opiskelun estäminen tuntuu kummalta senkin vuoksi, että jos työtön menee omaehtoiseen koulutukseen, niin hän maksaa koulutuskustannukset itse. Jos työtön sen sijaan pakotetaan työkkärin humpuukikoulutukseen, niin kustannukset siitä koituvat yhteiskunnalle sen lisäksi, että yhteiskunta myös maksaa humpuukikouluttajalle koulutuksesta mittavan summan.
...Tuossa ennen 2000-vuotta työvoimatoimikunta ei sallinut minun osallistua eräälle ammatiani edistävlle iltakursille sen perusteella, että matka kouluun plus luento aika olisi yhdessä ylittänyt tietyn rajan. Eli kun matka-aika luettiin luentoaikaan, opiskelu olisi mennyt päätoimiseksi. Minä vaan kysyn, että mitä tuolla matka-ajalla (45min) on tekemistä luentoajan kanssa...
Ei uutta auringon alla. Ne hylkyperusteet keksitään vaikka mistä. Tuontapaisiin juttuihin olen törmännyt paljonkin alalla työskennellessäni.
...alkaakin tuntumaan siltä, että kuka ja mikä taho oikeasti on sitä vastaan, että työtön ei pääse kouluttamaan itseänsä esim. AMK-tasoisessa iltaopiskelussa...
Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Työttömien ympärille on rakentunut niin mittava humpuukikouluttajayrittäjien verkosto lieveilmiöineen, että sillä taitaa olla aika paljon merkitystä myös työttömien suuntaan. Mielenkiintoista olisi tietää, missä määrin esim. päättäjät ovat mukana näissä koulutusyritysjutuissa...
Ok, olen käynyt itsekin lukion aikoinani, joten vastataanpa sitten... Toivottavasti luet vielä tätä thredia.
1) Väitän, että nykyisellä suhtautumisella työttömiin on vankka historiallinen tausta, joka juontaa juurensa jo 1800-luvulle saakka. Suhtautuminen on ollut aina negatiivista ja työttömyyttä on pidetty työttömän omana syynä jo ennen mitään amerikkalaista "jokainen on oman onnensa seppä" -ideologiaa. Tässä on muutamia linkkejä siihen, miten Suomessa on perinteisesti ratkaistu hallinnollisella tasolla "työttömyysongelmaa":
1800-luvun lopulla maaseudun "ylijäämäväestö" pakotettiin myymään vaikka puoleenhintaan oma työpanoksensa talollisille. Kyseistä toimenpidettä kutsuttiin nimellä palveluspakko. Valtiovalta pelkäsi jo tuolloin levottomuuksia työttömien taholta.
http://www.vhkk.fi/julkaisut/irtolaisuus_suomen_lain_mukaan.html
Suomi ratkaisi eurooppalaisittain mielenkiintoisella tavalla köyhien, varattomien ja vanhojen ongelman 1900-luvun alkupuolella: lapset, vanhukset, köyhät, sairaat (ja työttömät siinä sivussa) kaupattiin "markkinoilla" parhaiten tarjoaville talollisille. Myytyjä kutsuttiin huutolaisiksi.
http://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/2004/g_nurmi.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huutolainen
30-luvulla työttömät rinnastettiin nk. irtolaislaissa rikoksentekijöiden ja prostituoitujen kanssa samaan luokkaan ja heihin voitiin kohdistaa erilaisia toimenpiteitä kuten pakkotyölaitokseen sijoittaminen. Irtolaislaki oli muodollisesti voimassa Suomessa vielä niinkin myöhään kuin 1986, jolloin siitä luovuttiin, koska sitä pidettiin "muinaisjäänteenä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Irtolaislaki
Suomessa teetettiin aina 70-luvun alkupuolelle työttömillä tuottamatonta työtä kuten erilaisia tietyötöitä, joita kutsuttiin yleisesti nimellä lapiolinja. Kaivinkoneitakin olisi ollut tuolloin jo tarjolla, mutta töitä oli siitä huolimatta tehtävä lapiolla ja hevosella. Seurauksena syntyi iso joukko huonokuntoisia teitä, joiden kunnossapidosta koituu ja on koitunut suuria tappioita Suomen taloudelle. Muissa maissa oli jo tuolloin olemassa työttömyyskorvaus ja Suomen malli herätti lähinnä hilpeyttä naapurimaassa Ruotsissa, missä lehdet irvailivat yleisesti Suomelle tyyliin - "Suomi perustaa työttömille mustalaisleirejä".
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapiolinja
Ei liene vaikea huomata, että näissä kaikissa tapauksissa työttömyys nähtiin työttömän omana syynä ja siitä tuli rangaista teettämällä töitä, mikä kuulostaa lievästi sanoen omituiselta. On myös huomattavissa sellainen seikka, että talouden ja taloudellisen päätöksenteon roolia työttömyyden hoidossa ei ole huomioitu mitenkään. Kannattaa myös huomioida, että suomalaisia ja heidän jälkeläisiään asuu Ruotsissa lähes 500 000. Suomalaiset "pakenivat" Suomesta sankoin Ruotsiin, eivät pelkästään paremman palkkatason toivossa, vann myös siksi, että täällä oli oikeasti mahdotonta elää esim. yksinelävä nainen ei olisi välttämättä tullu toimeen normaalilla palkkatyöllä.
2) Suhtautuminen työttömyyteen riippuu täysin puhujan omista käsityksistä siitä, miten talous toimii. Puhtaasti taloustieteelliseltä kannalta työttömyys voidaan nähdä häiriötilana taloudessa, missä iso joukko ihmisiä ei kuluta, eikä tuota, ja on muodostaa siten esteen taloudelliselle kasvulle. Syitä tähän häiriötilaan voidaan nähdä useita, jotka on jaettavissa keynesläiseen (sosiaalidemokraattiseen) talousteoriaan sekä nk. monetaristiseen talousteoriaan. Jälkimmäinen "jyllää" tällä hetkellä lujaa Suomessa.
Ensimmäiseksi mainittu pitäisi työttömyyden syynä kysyntää ja pyrkisi vaikuttamaan siihen. New Deal lienee varsin kuvaava esimerkki siitä, mitä voitaisiin tehdä; Suomi voisi "investoida" julkiselle sektorille, josta on erinnäisten laskelmien mukaan poistunut lähes 200 000 työpaikkaa. Myös taloudellisella lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa siihen, miten työpaikkoja syntyy. Silloin kun Suomella oli vielä oma valuutta, sen arvoa olisi voitu keinotekoisesti muunnella valtion taholta (deflaatio, revalvaatio) ja siten vaikuttaa suomalaisten tuotteiden menekkiin ulkomailla. Tällä hetkellä Suomi on täysin riippuvainen EU:n markkinoista ja Keskuspankin toimenpiteistä, joten osa päätöksistä saattaa olla Suomen kannalta hyvinkin negatiivisia. Tällaista ei kuitenkaan uusliberalismissa hyväksytä, koska valtion puuttumista talouteen pidetään negatiivisena asiana.
Toinen näkisi syyksi liian korkeat palkat, korkean sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden "joustamattomuuden". Näitä tuskin voi kuitenkaan pitää Suomen kohdalla vakavastiotettavina syinä, koska suomalaisten palkkojen ostovoima on EU:n pohjasakkaa, sosiaaliturva täyttää tuskin keskieurooppalaista tasoa, pohjoismaisesta nyt puhumattakaan ja työmarkkinoilla on jo voimassa (lähes) paikallinen sopiminen palkoista ja irtisanominen on erittäin helppoa. Nämä nk. "uudistukset" on toteutettu kuluneen vuosikymmenen aikana ja niiden vaikutus työttömyyteen on ollut minimaalinen.
Olisi myös aika kyseenalaistaa talousteoriassa vallitseva käsitys työttömyydestä taloudellisena häiriötilana, sillä Suomessa ja Ruotsissa on jo pitempään vallinnut noususuhdanne, joka on vaikuttanut vähän tai ollenkaan työttömyyteen. Uusi taloudellinen kasvu 2000-luvulla ei enää näy työllisyydessä samaan tapaan kuten vaikkapa 60- ja 70-luvuilla. Syitä voi vain arvailla, mutta automaatio ja huimasti kasvanut työn tuottavuus ei liene niistä pienin - kaikkia ei välttämättä enää tarvita. Jos näin on, olisi hyvä ottaa käyttöön nk. perustulo tai kansalaispalkka.
Tuotapa oli hieno lukea.
Väitän silti edelleen, että sitten 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alkupuolen jälkeen suhtautuminen työttömiin on koventunut ja vihamielinen suhtautuminen väestön taholta muuttunut avoimemmaksi.
Väitteen perustan paitsi yleiseen kirjoitteluun, niin myös siihen, että 1990-luvun puolivälistä lähtien on jatkuvasti työttömien tilannetta heikennetty: pääsyä työttömyysturvan piiriin vaikeutettu, sen piiristä poispotkimista helpotettu, työttömien tulotasoa heikennetty, työttömien rangaistusjärjestelmää kovennettu aika rankasti, luotu ilmaistyömarkkinat, viranomaisten pakkovaltaa on lisätty jne.
Liekö sillä mitään tekemistä asian kanssa, että työttömyyden ympärille on siinnyt monenmoista yritystoimintaa, moni niistä hyvinkin kyseenalaista, ja yrittäjille on alettu suunnata yhä laajemmassa määrin tukea työttömien kustannuksella???
Tässä sinulle käytännön tietoa
(( -ei siis virallista "propagandaa" jota on lehdet ja uutiset täynnä)).
--suomessa on edelleen joukkotyöttömyys. Ihmille ei järjestetä töitä.
--ei ole palkanmaksuhalua !!
--ei ole halua vakinaisten työpaikkojen järjestämiseen.
Työttömät Ihmiset ovat "harjoittelemassa ja opiskelemassa ja kurseilla.. (- siis pois tilastoista. )
--työvoimapula on vain viestintää ja politiikkaa.
Tarve on halvasta työvoimasta , hitsareista ja rakennusmiehistä ja halvoista hoitajista.
--ei ole pulaa työvoimasta, jolle pitöäisi maksaa kunnon palkkaa !!!
---suomessa on huutava pula orjista !
Markkinataloudessa ja voitot syntyvät aina riistolla... siis tarvitaan hyödynnettäviä ....
Sutenöörit rikastuu, huorat menettää terveytensä... näin se aina menee....
---mutta miksi on näin ???
--miksi esim papit elää levästi ja siunaa tän systeemin ?
pappien ja kirkkojen leipä ja rikkaudet ovat aina tulleet rikkaiden nuoleskelusta.
Kirkon verotus-oikeuskaan,,, ihme juttu !!!
Ei ole tehnyt kirkosta itsenäistä! Kirkko edeleen hännystelee valtaa ja rahaa.
Köyhät ovat ulkopuolisia yhteiskunnassa tai sellaisia maskotteja ja pelinappuloita tässä pelissä.
Erilaislla keräyksillä yms rahansiirroilla kansalta voidaan uskontojen ja politikkojen kilpeä kirkastaa. Todellista halua muutokseen , siis tulon ja työn jakoon, ei ole !
Rikas ei luovu mistään !
Kiitos vastauksista! :-)
Seuraan keskustelua edelleen mikäli joku vielä innostuu vastaamaan.
Työttömyyden ehkäisy on vaikeaa - aina on yrityksiä, jotka kaatuvat tai siirtävät toimintaansa halpatyömaihin.
Työttömyyden vähentämiseksi on kuitenkin mielestäni muutama aivan helppo keino:
- poistetaan yrityksille myönnettävät työllistämistuet
- lasketaan eläkeikää
- palautetaan vuorotteluvapaalaki entiseen malliinsa, ts. vapaata voi pitää kerran viidessä vuodessa
- evätään vastedes työluvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilta
Tuohon viimeiseen kohtaan vielä kommentointia: Juuri eilen uutisoitiin, että Filippiineiltä ruvetaan tuomaan hoitajia paikkaamaan täällä olevaa vajetta. Samaan hengenvetoon kerrottiin, kuinka tärkeätä hoitoalalla on osata suomea ja, että filippiniläisille opetettaisiin ensin kieltä. USKOMATONTA. Samassa ajassa kuin heille opetetaan hoitotyön vaatima suomenkielen taso, koulutettaisiin omista työttömistä perushoitajia.
Ihme, ettei Tehy älähdä.
Toi orjien rahtaaminen halpoihin töihin on vanha juttu.
jo kauan sitten amerikaan vietiin afrikasta väkeä puuvillapelloille...
kun ihmiset on bisneksen ja huijauksen välineinä,,, niin ei ole morraalia,,,, ei.
Tuodaanpa esille vielä muutama aspekti:
1) Työttömyyden ja työttömien asettamiseen negatiiviseen valoon on mielestäni tietentahtoen pyritty disinformaation keinoin. Täten saadaan luotua oikeutuspohjaa erilaisille toimenpiteille: koska työttömyys johtuu henkilön omasta saamattomuudesta, kyvyttömyydestä tai laiskuudesta, on paikallaan häntä "kannustaa".
Tässä yhdistyvät sekä elinkeinoelämän että valtionhallinnon intressit. Nämä "kannustavat toimenpiteet" ovat sellaisia, jotka edesauttavat palkkamaltin säilyttämistä ja ohjaavat halpaa - tai jopa ilmaista - työvoimaa työnantajille. Hallitus ja eduskunta taas voivat kiillottaa kilpiään esittelemällä virallisen totuuden, joka saadaan näyttämään mairittelevia lukuja.
Sana "kannustus" onkin kokenut aikamoisen käsiteinflaation työttömien parissa.
Tällainen leimaaminen olisi tietysti mahdotonta, jos tunnustettaisiin maassa vallitsevan suurtyöttömyyden - tällöinhän kyse olisi rakenteellisista, ei henkilöiden ominaispiirteistä johtuvista ongelmista.
Sekä virallinen työttömyys että työllisyys saadaan näyttämään elinkeinoelämän ja hallinnon eduille suotuisilta monin tavoin, joista tälläkin palstalla on paljon juttua.
Mikä on sitten aito totuus? Sitä on hyvä lähteä tutkimaan hakemalla oikeat työvälineet.
1980-luvun loppupuolella vallitsi aito täystyöllisyys. Sieltä saamme siis ainakin jonkinlaisen mittarilukeman.
Huippuvuonna 1989 tehtiin varsin tasan 4,5 miljardia vuotuista työtuntia. Viimeisin annettu luku vuodelta 2006 on 4 055 000 000. Tämän vuosituhannen (2000-2006) keskiarvo on varsin tasan neljä miljardia. Tehtyjen työtuntien eli tilastoidun palkkatyön lasku aidon täystyöllisyyden ajoista on siis puolen miljardin luokkaa.
Tilastokeskus kertoo keskimääräisen työajan olevan noin 1600 tuntia/vuosi/työntekijä. Voimme siis laskea, että palkkatyötä on kadonnut noin 280 000:n kokoaikapaikan verran, vaikka käytettäisiin vuosituhannen parasta eli vuoden 2006 lukua.
Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, sillä työvoima on kasvanut täystyöllisyyden ajoista yli 60 000:lla. Näin ollen päädymme siihen, että palkkatyön hävikki on ollut vähintään 340 000 henkilötyövuotta vajaassa parissakymmenessä vuodessa. Tämä kehitys ei ole pysähtynyt: teknologian siivittämän työn tuottavuuden kasvun arvioidaan vähentävän ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä ihmistyötä noin 170 000 - 250 000 kokoaikapaikan verran (mm. McKinseyn kansainvälinen tutkimuslaitos).
2) Periaatteessa työttömyys voitaisiin jo nyt ehkäistä luopumalla koko työttömyyden käsitteestä. Tämä tarkoittaisi täydellistä remonttia työn, tuotannon ja tuoton kollektiivisessa jaossa sekä merkittävää muutosta ajattelussa. Tämä on kuitenkin sen mittaluokan kysymys, että tässä yhteydessä on mahdotonta juuri edes sen pintaa raaputtaa.