parisuhteessani.Olen perheellinen mies, mutta satuin kuitenkin rakastumaan toiseen naiseen korviani myöten.Hän ei aluksi vastannut yrityksiini mitenkään, hymyili vain "minä tiedän" hymyään. Lopulta kuitenkin päädyimme sänkyyn. Seksi hänen kanssaan oli ihanaa, mutta ei silti sitä mitä kuvittelin.Koko suhde jotenkin lopahti tähän yhteen iltapäivään. Nykyisin aina kun näen hänet, ei sydän enää hyppää kurkkuun, vaan olen oikeastaan kiusaantunut. Mutta eikö olisi silti parasta että vaimoni ei saisi tietää vaan yrittäisin unohtaisin koko jutun?
Olen suhteellisen onnellinen
huono omatunto
12955
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
joku muu sen tekee.
kyllä olikin, mutta en pystynyt tekemään sitä silmästä silmään. Täytyy tunnustaa, että pelkäsin jotakin kuolevan lopullisesti meidän suhteessa jos olisin sen tehnyt.
sinun kyrpäsi kaipaa jännitystä minä jätän sinut nyt"!
varsinkin jos olet "nainen". Ei senpuoleen miehellekkään sovi noin härski kielenkäyttö.
Hävetkää..luulis et aikuisilla olis edes vähän sivistyneempiä sanoja esim. just kyr... tilalle.
Se on kuule sillain, että mitä ei tiedä, niin se ei satuta.
Sun täytyy nyt vaan itse kärsiä sotkuistas, eikä yrittää päästä syyllisyydentunteista kertomalla vaimolle.
Kun/jos vaimo saa tietää suhteestasi, niin jotain kuolee aivan varmasti, eikä sitä vaan saa takaisin vaikka kuinka paljon haluais ja yrittäis.
Mun neuvo on, että älä kerro.
Oletko muuten varma että se oli rakkautta, eikä vaan ihastusta ja hullaannusta?
Mutta ÄLÄ MISSÄÄN NIMESSÄ KERRO VÄIMOLLESI ETTÄ OLIT RAKASTUNUT!!!! jos nyt edes olit.
Se olis kyllä viimeinen niitti vaimollesi.
ENÄÄ saa.
juoppo, mutta heikko ihminen kylläkin, kuten tekoni osoittaa. Mutta joidenkin ihmisten ,kuten allekirjoittanut, pitää ilmeisesti oppia kantapään kautta mikä on maailmassa kaikkein rakkainta.miksi rakkaimmat asiat huomataan joskus vasta sitten, kun ne ollaan menettämässä????????
"Seksi hänen kanssaan oli ihanaa, mutta ei silti sitä mitä kuvittelin.Koko suhde jotenkin lopahti tähän yhteen iltapäivään. Nykyisin aina kun näen hänet, ei sydän enää hyppää kurkkuun, vaan olen oikeastaan kiusaantunut."
Hohhoijaa.. voiko tavallisempaa tarinaa olla.. ja jatko varman menee niin, että vaimo tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin saa tietää..
Tavallisin tarinan jatko on hirvee haloo ja ero tai hirvee haloo, "yritetään vielä" ja ero ajan kanssa "yrittämisen" jälkeen..
> Tavallisin tarinan jatko on hirvee haloo ja ero tai hirvee haloo, "yritetään vielä" ja ero ajan kanssa
>"yrittämisen" jälkeen..
...mikä herättääkin kysymyksen: onkohan länsimaisessa parisuhdemallissa HIEMAN epärealistisen tiukat normit? Missä on suhteellisuudentaju? Eikö omistushalulla ole rajaa? Voiko aikuinen ihminen todellakin loukkaantua niin pahasti toisen yksittäisestä erheestä (ja erheitä sattuu meille kaikille harva se päivä), että on valmis pistämään parisuhteensa jakoon? Kylläpä on silloin pinnallisella ja lapsellisella pohjalla aikuisten suhteet.
Voi miten yksinkertaisina te miehet naisia pidättekään...!
Olit rakastunut - mutta ei se vielä oikeaa rakkautta ollut vain hullaantumista ja ihastusta, tunne hiipui pois, kun saavuttamaton tuli saavutetuksi. Mitä sinulle sanoisin - on vaikea ennustaa tulevaa.
Jos suhteesi tulee vaimosi tietoon rikot lopullisesti sen oikean, luottavan rakkauden, jota vaimosi sinua kohtaan tuntee. Kärsit itsekin helvetin tuskia katsoessasi sitä tuskaa, jonka vaimollesi aiheutat. Mikäli hänen rakkautensa on riittävän vahva, selviätte yhdessä ja vuosien työn jälkeen suhteenne on erilainen, mutta aivan hyvä.
Mikäli haluat jatkaa vaimosi kanssa, sinun tulee itse kertoa tapahtumasta hänelle. Jos joku muu sen hänelle kertoo, luottamus sinuun katoaa kokonaan.
Niin, voit pelata upporikasta ja rutiköyhää - voihan olla, että pettämisesi pysyy aina salaisuutena, tai sitten ei...