Olemme ilmeisesti mieheni kanssa päätymässä avioeroon aj askarruttaa muutama seikka:
Talo on puoliksi kummankin nimissä, lainaa jäljellä rutkasti. Miehelläni on huippuhyvät tulot, itselläni pieni palkka ja pelkkää velkaa. Miehen mielestä en ole oikeutettu saamaan erossa mitään, koska hän on maksanut asuntolainat yksin. Muut laskut on jaettu tasan ja ruoat ostettu vuorotellen. Yhteisiä lapsia on kaksi.
Onko nyt niin, että todellakin jään erossa puille paljaille, koska mies on lyhentänyt asuntolainaa yksin? Lisäksi kiinnostaa se, että saanko esim sossusta apua huonekalujen ostoon? kaikki huonekalut kotonamme on miehen ostamia. Lapset lähtevät asumaan minun kanssani.
Talo on puoliksi kummankin nimissä, lainaa jäljellä rutkasti. Miehelläni on huippuhyvät tulot, itselläni pieni palkka ja pelkkää velkaa. Miehen mielestä en ole oikeutettu saamaan erossa mitään, koska hän on maksanut asuntolainat yksin. Muut laskut on jaettu tasan ja ruoat ostettu vuorotellen. Yhteisiä lapsia on kaksi.
Onko nyt niin, että todellakin jään erossa puille paljaille, koska mies on lyhentänyt asuntolainaa yksin? Lisäksi kiinnostaa se, että saanko esim sossusta apua huonekalujen ostoon? kaikki huonekalut kotonamme on miehen ostamia. Lapset lähtevät asumaan minun kanssani.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos ei teillä ole avioehtosopimusta tehtynä ja rekisteröitynä, tehdään ositus noudattamalla tasajaon periaatetta. Se puoliso, jonka netto-omaisuus on suurempi, maksaa vähävaraisemmalle puolisolle tasinkoa niin paljon, että kummallakin on yhtä paljon omaisuutta osituksen jälkeen. Tähän ei vaikuta se, kumpi on maksanut asuntolainan koron ja lyhennyksen, koska katsotaan, että kumpikin puoliso osallistuu mahdollisuuksiensa mukaan perheen elatukseen, toinen voi maksaa rahalla enemmän, toinen on ehkä ollut kotona hoitamassa lapsia vailla ansiotuloja.
Edellinen vastaus on ok.Avioehdottomassa avioliitossa nettovarallisuutenne jaetaan 50/50.
Eli älä sinä nyt vaan mene allekirjoittamaan mitään papereita mitä miehesi ehkä eteesi kantaa vaan mene kipin kapin oikeusaputoimistoon ja ota sieltä se apu mitä todennäköisimmin osituksessanne ja erossa tarvitset, kun miehesi on ottanut tuon asenteen
Eli itsellä erossa sama tilanne, miehen mielestä oli maksanut kaiken...
Palkkani kuitenkin kannoin aina kotiin, lasten ollessa pieniä olin muutaman vuoden kotona, jolloin miehen rahallinen panos oli tietysti suurempi. Vaan nämähän unohtuu, oli vain kova uho ja uhkailu päällä ilmoitettuaan häipyvänsä.
Oikeusaputoimistosta sain neuvoa, ja lopulta teetin osituspaperit tuomarilla, ei jäänyt mitään epäselvää tilanteesta.
Eli kannattaa pitää oikeuksistaan kiinni, sehän on lastenkin edun mukaista kun sinulle jäävät.
Sisuahan se vaatii kun muutenkin on vaikeaa, mutta kaikki helpottaa aikanaan. Tsemppiä!
Käytännössä avio-oikeus toisen omaisuuteen tarkoittaa sitä, että avioliiton aikana saatu omaisuus puolitetaan. Laskelmat tehdään erikseen teidän molempien osalta ja sen jälkeen lasketaan avio-omaisuuden säästöt ja näitä vertaillaan. Se, kumpi omistaa enemmän, on velvollinen maksamaan ns. tasinkoa vähemmän omistavalle.
Omistussuhteista käydään joskus kädenvääntöä ja maksajalla voi olla merkitystä, jos kyseessä on avoliiton purkautuminen. Avioliitossa, jossa ei ole allekirjoitettu avioehtoa, ei käytännössä ole merkitystä sillä, kuka faktisesti omistaa jonkun tavaran.
Puolet kaikesta omaisuudesta, talosta, autosta, huonekaluista yms. kuuluu siis sinulle, tietenkin sen jälkeen kun on otettu velkatilanne huomioon. Miehesi voi halutessaan suorittaa osuutesi rahana ja näin usein tehdäänkin. Riitaisassa erossa kannattaa ottaa yhteyttä juristiin tai oikeusaputoimistoon, jotta ei tule jymäytetyksi.