ollaan oltu yhdessä reilusti yli 13v,alussa seksielämä oli vilkasta.Ehkä hiljainen kausi sattui toisen lapsen syntymän kohtaan. Ilman ei ole kuitenkaan tarvinnut olla. Yksi pettämisepisodi miehellä silloin.Nyt mä kiinnostuneempi seksistä kuin mieheni.Lähes aina joudun tekemään aloitteen. Netin kautta mieheni hakee kyllä seksikontakteja,menisikö halut siihen?
itsetuntoani ei todellakaan hivele se, että mies istuu netissä illat.
kaikki rekvisiitta muuten käytössä ja olen yrittänyt piristää omaa seksielämäämme.
Miehet ja naiset kommentoikaa! eroa en halua.
itsetuntoani ei todellakaan hivele se, että mies istuu netissä illat.
kaikki rekvisiitta muuten käytössä ja olen yrittänyt piristää omaa seksielämäämme.
Miehet ja naiset kommentoikaa! eroa en halua.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ota puheeksi se miehesi kanssa. Sano, että olet kyllästyny tekemään aloitteen ja miksi hän ei halua. On siihen nyt joku vastaus oltava. Jos ei ole ja hän ei kommentoi, mieti itse haluatko elää lopun elämääsi tuollaisessa kylmässä suhteessa missä valheet ja nettisuhteet näyttelevät pääosaa. Jos et niin eroa, voit löytää uuden onnen. Miehet on vaan niin pirun itsekkäitä, ne ajattelevat vain OMAA napaansa viime kädessä, johan sen sanelee tuo käyttäytyminen. Sit ne on vielä niin tyhmiä, että luulevat naisten olevan idiootteja ja hyväksyvän kaiken paskan vain siksi kun on lapsia. Toivon, että saatte asianne järjestykseen.
hyvässä hengessä rakkaudella sanottu kuvailtu olotila miltä mikin tuntuu on tärkeää kummallekkin osapuolelle kaikissa muissakin asioissa kuin vain parisuhteessa..uhkailu ei johda kuin ojasta allikkoon eikä ole lopullinen ratkaisu missään asiassa eikä kenellekkään..on hieno tunne kun myöhemmin huomaa onnistuneensa parantamaan yhteiselämää kaikin puolin ja kokonaisvaltaisesti..ei vain keinotekoisesti seksi leluilla ja muulla teennäisellä pelillä ja uhkailulla...Ilo Totuus Rakkaus on ne kolme tärkeintä jotka mielessä pitäen ja niillä hoitaen asia järjestyy varmasti
Parisuhdeviikonloppu / parisuhdeleiri / parisuhdeterapia.
Siinä vaihtoehdot erolle.
Miehesi tekee todella väärin sua kohtaan, tyydyttää pelkästään omat tarpeensa. Kysy mitä mieltä hän olisi, jos ottaisitte nettivuorot, jotta voit käydä itsekin sitten vieraitten miesten kanssa tyydyttäytymässä, kun ei oma mies ole kiinnostunut. No, tämä pieni kärjistys. Riitely tuskin auttaa. Seksiterapia voisi olla paras sytyttäjä.
Oon ollut jo jonkin aikaa sitä mieltä että netti pilaa ihmisten elämän pitkän päällä. Noin helposti sitä löytää seksikumppanin jos haluaa, pari hiiren klikkausta. Aina löytyy kumminkin joku joka suostuu tai sitten puhutaan hirveetä paskaa että on sinkku jne...Ei tarvi yrittää panostaa suhteeseen ollenkaan .
Pitäisi lailla kieltää kaikenmaailman nettideitit ja chatit.
"Netin kautta mieheni hakee kyllä seksikontakteja,menisikö halut siihen?"
Avaa silmäsi, nainen! Jos tuo ei ole syy jättää mies, niin se on vähintäänkin erittäin vakavan keskustelun paikka. Itse en missään nimessä antaisi kohdella itseäni noin.
Ukkosi pelehtii nettiseksi ympärillä. Tajuatko että sillä on varmaan profiili suomi24 palstalla jossa se kertoo olevansa varattu ja hakee varatuilta naisilta seksiä. Siinä syy haluttomuuteen.Se tapaa niita akkoja ihan oikeasti ja livenä. Saa siis pillua ja sä et enää kelpaa. Ota selvää ja seuraa menoja hieman tarkemmin.
kiitos vastauksista, tosin kaikki nämä tiedossa.
kun on perhettä ja pari ihanaa lasta yht. vuosia melko paljon, niin ei ole enää niin ehdoton kaikille asioille.
Käyn salilla 4-5 krt viikossa näytän reilusti nuoremmalta ( muiden miesten kommentit), seksiä saa aina kun haluttaa.
MUTTA tämä netti-virtuaalimaailma on täysin p_stä!
Siinä kusetetaan muitakin.No olkoon,toki minäkin pidän silmäni auki muita katsellessani.
Mutta jos hyväksyt tuon yms. niin mies voi ottaa kokoajan lisää vapauksia? Mutta ilmeisesti se ei haittaa.
No kukin tyylillään...
naisilla tapahtuu hormonaalisia mielialavaihteluita ja he pitävät sitä normaalina, jopa oikeutuksena sille että saavat välillä nalkuttaa tai käyttäytyä hyvinkin ilkeästi miestään kohtaan. Jonkun ajan päästä nainen voi olla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Miehen luonttenlaatu on pysyvämpää. Jos kunnia/miehuus/ihmisarvo/luottamus on kerran viety, sitä ei saa takaisin kuukiertoon vedoten. Miehillä seksi ei ole vain hormonimekaniikkaa kuten naisilla, vaan liittyy enemmän hyvään itsetuntoon. Tästä on olemassa tutkimustietoa, jonka mukaan seksi korreloituu muun pätevyyden -eli perheen toimeetulosta huolehtimisen kyvyn -kanssa. Jos työ menetetään tai palkka muuttuu pienemmäksi, niin käy aina myös seksille. Toki sellaisessa tilanteessa myös naisen käyttäytyminen miestään kohtaan yleensä muuttuu.
Jos nainen on loukannut miestä, mies menettää itsetuntonsa ja tämän mukana seksihalun kyseistä naista kohtaan pitkäksi aikaa. Periaatteessa pysyvästi. Toki mies voi teeskennellä että unohtaa, mutta psyykessä vauriot ovat pysyviä.
Tällöin seksi kyseisen naisen kanssa onnistuu lähinnä kännissä. Tässä selitys keski-ikäisetn suomalaisten miesten - siis niiden, joiden vaimot jo nalkuttavat - alkoholikäyttäytymiselle.
Alkoholi ei nalkuta. Alkoholi ei ansaitse suurempa palkkaa. Alkoholi ei pakota jatkuvasti kilpaileman muiden miesten kanssa. Alkoholi ei vie terävyyksillään miehen ihmisarvoa jälkikasvunsa silmissä.
Samoin internet. Ja internet on fiksumpip kuin alkoholi.
Rakkaudesta iloon
Voimme kuluttaa koko elämämme yrittäen ymmärtää rakkauden prosessia etsimällä ihmistä rakastamaan itseämme. Kuten laulussa, voimme etsiä sitä "kaikista vääristä paikoista", koska etsimme sitä ulkopuolisesta maailmastamme. Tämä etsintä voi johtaa pettymykseen toisensa jälkeen, kunnes oivallamme, että etsimämme rakkauden on oltava sisällämme, ennen kuin se voi ilmentyä ulkoiseen todellisuuteen. Mutta etsimmekö kuitenkaan rakkautta vai etsimmekö sitä rauhaa, hyväksyntää ja onnellisuutta, minkä rakastettuna ja rakastuneena oleminen voi tuoda meille? Etsimmekö todellisuudessa iloa emmekä rakkautta?
Samaan aikaan kun meillä on taipumusta yhdistää rakkaus romanssiin, se rakkaus, jota opimme kulkiessamme rakkauden prosessin läpi, ei ole ollenkaan romanttista. Se on ehdotonta rakkautta, ja kun yhdistymme siihen, olemme aina arvostettuja, hyväksyttyjä ja kunnioitettuja kaikesta, mitä olemme. Kun meillä on niitä asioita, joita usein tunnemme ollessamme rakastuneita toiseen ihmiseen, elämämme on ihanaa ja tunnemme yhteyttä. Mutta taas kerran toimimme ulkoisesta todellisuudesta, minkä vuoksi romanttisen kumppanuuden epäonnistuttua, tunnemme välittömästi irrallisuutta, ilottomuutta ja rakkaudettomuutta.
Jonkun rakastaminen tekee meidät onnelliseksi ja luo iloa elämäämme. Valitettavasti se voi kestää vain niin kauan, kuin tuo suhde kestää, koska etsimme rakkautta itsemme ulkopuolelta. Rakkauden prosessi alkaa sisältämme, ja kun toimimme ehdottomassa rakkaudessa, kykymme olla rakastuneita tai tuntea rakkautta ei riipu siitä, rakastaako joku toinen meitä. Tuo ilon tunne, jota tunnemme ollessamme rakastettuja ja rakastuneita, on aina läsnä. Voimmeko kuvitella olotilaa, jossa olemme aina rakastuneita ja iloisia?
Rakkauden prosessi on oleellinen osa henkistä matkaamme. Kun voimme oppia vastaanottamaan sen ehdottoman rakkauden, jota saamme Luojalta, voimme myös oppia rakastamaan itseämme. Silloin olemme rakkauden virrassa ja samassa energiassa, joka sallii meidän saada äärettömästi runsautta, rajattomasti varallisuutta, rajattomasti iloa ja rauhaa. Ja kaikkea muunlaista rakkautta, mukaan luettuna tyydyttävä romanttinen suhde. Tässä taivas kohtaa maan, jolloin henkinen ja aineellinen maailma yhtyvät. Silloin verho nousee ja näemme itsemme samalla rakkaudella ja hyväksynnällä kuin Luojamme, ja olemme oppineet tärkeimmän oppitunnin, mitä tulimme tänne oppimaan, ja levitämme tuota energiaa kaikille ihmisille.
Rakkaudesta iloon
Voimme kuluttaa koko elämämme yrittäen ymmärtää rakkauden prosessia etsimällä ihmistä rakastamaan itseämme. Kuten laulussa, voimme etsiä sitä "kaikista vääristä paikoista", koska etsimme sitä ulkopuolisesta maailmastamme. Tämä etsintä voi johtaa pettymykseen toisensa jälkeen, kunnes oivallamme, että etsimämme rakkauden on oltava sisällämme, ennen kuin se voi ilmentyä ulkoiseen todellisuuteen. Mutta etsimmekö kuitenkaan rakkautta vai etsimmekö sitä rauhaa, hyväksyntää ja onnellisuutta, minkä rakastettuna ja rakastuneena oleminen voi tuoda meille? Etsimmekö todellisuudessa iloa emmekä rakkautta?
Samaan aikaan kun meillä on taipumusta yhdistää rakkaus romanssiin, se rakkaus, jota opimme kulkiessamme rakkauden prosessin läpi, ei ole ollenkaan romanttista. Se on ehdotonta rakkautta, ja kun yhdistymme siihen, olemme aina arvostettuja, hyväksyttyjä ja kunnioitettuja kaikesta, mitä olemme. Kun meillä on niitä asioita, joita usein tunnemme ollessamme rakastuneita toiseen ihmiseen, elämämme on ihanaa ja tunnemme yhteyttä. Mutta taas kerran toimimme ulkoisesta todellisuudesta, minkä vuoksi romanttisen kumppanuuden epäonnistuttua, tunnemme välittömästi irrallisuutta, ilottomuutta ja rakkaudettomuutta.
Jonkun rakastaminen tekee meidät onnelliseksi ja luo iloa elämäämme. Valitettavasti se voi kestää vain niin kauan, kuin tuo suhde kestää, koska etsimme rakkautta itsemme ulkopuolelta. Rakkauden prosessi alkaa sisältämme, ja kun toimimme ehdottomassa rakkaudessa, kykymme olla rakastuneita tai tuntea rakkautta ei riipu siitä, rakastaako joku toinen meitä. Tuo ilon tunne, jota tunnemme ollessamme rakastettuja ja rakastuneita, on aina läsnä. Voimmeko kuvitella olotilaa, jossa olemme aina rakastuneita ja iloisia?
Rakkauden prosessi on oleellinen osa henkistä matkaamme. Kun voimme oppia vastaanottamaan sen ehdottoman rakkauden, jota saamme Luojalta, voimme myös oppia rakastamaan itseämme. Silloin olemme rakkauden virrassa ja samassa energiassa, joka sallii meidän saada äärettömästi runsautta, rajattomasti varallisuutta, rajattomasti iloa ja rauhaa. Ja kaikkea muunlaista rakkautta, mukaan luettuna tyydyttävä romanttinen suhde. Tässä taivas kohtaa maan, jolloin henkinen ja aineellinen maailma yhtyvät. Silloin verho nousee ja näemme itsemme samalla rakkaudella ja hyväksynnällä kuin Luojamme, ja olemme oppineet tärkeimmän oppitunnin, mitä tulimme tänne oppimaan, ja levitämme tuota energiaa kaikille ihmisille.
Kummastelen näitä kirjoituksia missä joko kirjoittaja itse tai puoliso hakee seksi tms. kontakteja netistä. Hyväksytkö/hyväksyttekö todella sellaisen? (tämäkin kirjoittaja pelkästään tokaisee, että meneekö halut siihen ja että ei se itsetuntoa hivele...)Minä en kyllä hyväksyisi! Ja mielestäni se on sen verran kummallista, että en ymmärrä, että joku mies avoimesti sellaista tekisi. Siis suhteessa oleva. Mutta kai se sitten on nykyään normaalia ja olen poikkeus. Onneksi mieskin on kuitenkin samoilla linjoilla kuin minä...
Vai hyväksytäänkö toiselta kaikki käytös ettei vaan tule eroa?