messengerissä saan huudella ja myöhemmin kuulen että olen ollut mykistettynä.
kadulla vastaan tullessa käännetään päätä tai katsellaan varpaita, puhelimessa sanotaan että nyt tulee juuri toinen puhelu...
miksi nainen ei malta luopua ei-toivotuista miehistä vaan pitää heitä löysässä hirressä kunnes he itse älyävät kiristää sen.
kadulla vastaan tullessa käännetään päätä tai katsellaan varpaita, puhelimessa sanotaan että nyt tulee juuri toinen puhelu...
miksi nainen ei malta luopua ei-toivotuista miehistä vaan pitää heitä löysässä hirressä kunnes he itse älyävät kiristää sen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"miksi nainen ei malta luopua ei-toivotuista miehistä..."
No mutta onhan hän luopunut, jos kerran käyttäytyy noin!
Käytöksessä kyse on kasvojen säilyttämisen kulttuurista, joka istuu syvällä suomalaisissa ja jota etenkin tytöille opetetaan pienestä asti: ei saa sanoa toiselle suoraan mitään sellaista, joka saisi toisen ikävään asemaan, vaan jyrkkä ei on annettava ymmärtää pienillä vihjeillä, jotta toinen älyää perääntyä menettämättä kasvojaan.
Mulle ainakin opetettiin olemaan suora, rehti ja rehellinen. Ja olen kyllä ihan suomalainen ja nainen.
..se on erittäin ikävä tapa ihmisten kesken, sitä osaavat miehetkin tehdä erinomaisesti-siinä kuin nähtävästi myös naiset.
Se on niin väärin, että joskus pitää jostakusta, eikä toinen tykkääkään siitä toisesta, mutta sitä on tosiaan valitettavan vaikea suoraan sanoa,
nimimerkillä kokemusta molemmista =(
olisi reiluuden ja kohteliaisuuden nimissä pystyttävä sanomaan. Antaa muuten tosi kylmän ja itsekkään kuvan itsestään, jos on vain hiljaa tai valehtelee ummet ja lammet jotain ihan muuta.
Kun hän tulee vastaan sylje päin naamaa. Julkisesti ja varoittamatta. Tee hänen käytöksestä näkyvä ja julkinen juttu. Ehkä silloin saa hieman oppituntia miltä sinusta tuntuu kun joutuu itse nöyryytetyksi ja häväistyksi!
En nyt väitä että tuo on hyvä tapa ilmoittaa ihmiselle ettei ole kiinnostunut seurasta, mutta kyllähän sinä selvästi olet sen huomannut. Miksi et siis itse jo lopeta yhteydenottoja vaan kärtät sitä suoraan sanomista?
Minullakin on se ongelma että koen suoraan sanomisen jotenkin toisen nolaamiseksi (en kyllä kuitenkaan noin tökerösti käyttäydy), koska en itsekään haluaisi sellaiseen tilanteeseen. Muutenkin ne tilanteet ovat niin kiusallisia, molemmille.
Itse yritän kuulostella tilannetta ilman että jonkun täytyy sanoa joko "aletaanko seurustelemaan" tai "en ole kiinnostunut sinusta". Jos sähköposteihini ei vastata tai vastaus tulee pitkällä viiveellä ja muodollisena, tiedän homman nimen, sama tekstiviestit. Keskusteluista pystyy päättelemään paljon, samaan seuraan hakeutumisesta, katseistakin jne.
Vai olenko ihan väärässä? Täytyykö aina olla tosiaan sanoa kaikki suoraan ennenkuin mies (nainenkin?) ymmärtää?
vieraasta ihmisestä kyse, niin tuo voi toimiakin mutta kuvittele et ootte samassa työpaikassa ja joudutte näkemään jatkuvasti tästä eteenpäin. Silloin se ainakin antaa tosi tökerön ja välinpitämättömän kuvan itsestään jos ei voi suoraan sanoa ettei kiinnosta. Ja kaikki kun ei muutenkaan ole niin sähköpostitse tai viestien välityksellä yhteydessä, niiin ei voi silloin niistäkään oikein mitään päätellä.
Järkevintä olisi ottaa se ihan huumorin kannalta sa sanoa ystävällisesti mutta suoraan, että nyt ei vaan kiinnosta.
Samalla voisi korostaa ettei sen tarvi vaikuttaa työtoveruuteen mitenkään, eikä siitä tarvi sen suurempaa numeroa tehdä.
Sille voi jopa yhdessä joskus aikojen kuluttua naureskella sille asialle.
johtaa usein kuvailemaasi ilkeään (tällä kertaa ainakin naisen osalta) käytökseen.