Pienoinen

Jo tovin aikaa olen suorastaan odottanut töihin pääsemistä osittain sen takia että näkisin erään työkaverini.

Kun tämä nainen tuli työpaikallemme harjoittelemaan, jossain vaiheessa minä sitten kokeneempana jouduin hänelle eräänlaiseksi "kädestäpitäjäksi". Neuvoin niksejä ja auttelin, alussa hän tietysti ravasikin vähän väliä kyselemässä neuvoa eri asioissa.

En alkuun tuntenut häneen juurikaan viehätystä, mutta nyt kun olen tutustunut häneen paremmin, olen huomannut että persoonamme ja tapamme ovat lähes kuin yks yhteen. Olen siksi alkanut kiinnostua hänestä "enemmän". Meistä on tullut vähintäänkin hyvät työkaverit ja olen ollut huomaavinani että hän hakeutuu minun seuraani ennemmin kuin muiden. Senkin olen peräti saanut selville, että hän on sinkku.

Mutta ongelmiahan piisaa. Ensinnäkään en tiedä, mitä nainen ajattelee minusta - olenko hänelle vain mukava kaveri, vaiko jotain muuta. Toisena, en ole onnistunut keksimään hyvää veruketta saadakseni hänen puhelinnumeroansa. Suoraan numeron kysyminen tuntuu mielestäni turhan ilmeiseltä ja... "törkeältä", en keksinyt muutakaan sanaa.

Sitten vielä ne fyysiset seikat, nainen on hivenen minua pidempi ja muutaman vuoden vanhempi. Sen ainakin tiedän, että valtaosa naisista haluaa ns. vakavassa mielessä miehen olevan itseään isompi ja vanhempi.

Piru vie, mitä tässä nyt keksisi. Tuskaillako vaan ja jatkaa samalla työkaverimeiningillä eteenpäin...
51245
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Miten ihmeessä aiot uskaltaa soittaa hänelle jos pelkkä puhelinnumeron pyytäminen tuntuisi törkeältä? Ja se että kaikki naiset haluavat miehensä olevan itseään pidempiä ja vanhempia on kyllä puppua.

Äänestä
  • pätkäkäänn saa olla. Ei mikään 160.

    Äänestä

  • ihan mikään kirjoitti:

    pätkäkäänn saa olla. Ei mikään 160.

    olisi vaikkapa pyytää hänet mukaan lounaalle. Kysyt ihan kuin se olisi maailman luonnollisin asia että "ajattelin mennä syömään lounasta, kiinnostaako tulla mukaan" ja jos suostuu niin silloinhan juttua luistaa ihan luonnostaan ja ellei muuta keksi niin puhukaa vaikkapa ruuasta ensi alkun.

    Äänestä

  • No olisihan se edistysaskel jos sen numeron saisi, ei ainakaan tarvitsisi olla tuskassa odottelemassa seuraavaa työpäivää (viikonlopun yli). Vaikka siinä nyt vähän aikaa puhelinta puristelisikin tuskissaan, mut onhan ne tekstiviestitkin keksitty... Olisi sellainen "jatkuva yhteys" kuitenkin käsillä.

    Äänestä

  • ihan mikään kirjoitti:

    pätkäkäänn saa olla. Ei mikään 160.

    Olen noin 175cm. Naisen pituudesta en tiedä, olisiko joku puoli päätä ehkä pidempi. Toivottavasti pienemmät miehet ei ole hänelle turn-off... Tässä kun tutustuttu entisestään niin yhtäläisyyksiä paljastuu kokoajan lisää ja kiinnostun vain enemmän.

    Piruvie kun olen itse niin avuton enkä tiedä mitä hän tuumii minusta. Ja sen "liikkeen" teko on niin vaikeaa. Tuntuisi ainakin, että hän on pyytämässä aina apua ensisijaisesti minulta (vaikka muitakin olisi lähistöllä), mutta saattaahan sekin olla vaan hyväksikäyttöä kun olen aina niin aulis auttelemaan ihastuksissani...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Dilemmma kirjoitti:

Jo tovin aikaa olen suorastaan odottanut töihin pääsemistä osittain sen takia että näkisin erään työkaverini.

Kun tämä nainen tuli työpaikallemme harjoittelemaan, jossain vaiheessa minä sitten kokeneempana jouduin hänelle eräänlaiseksi "kädestäpitäjäksi". Neuvoin niksejä ja auttelin, alussa hän tietysti ravasikin vähän väliä kyselemässä neuvoa eri asioissa.

En alkuun tuntenut häneen juurikaan viehätystä, mutta nyt kun olen tutustunut häneen paremmin, olen huomannut että persoonamme ja tapamme ovat lähes kuin yks yhteen. Olen siksi alkanut kiinnostua hänestä "enemmän". Meistä on tullut vähintäänkin hyvät työkaverit ja olen ollut huomaavinani että hän hakeutuu minun seuraani ennemmin kuin muiden. Senkin olen peräti saanut selville, että hän on sinkku.

Mutta ongelmiahan piisaa. Ensinnäkään en tiedä, mitä nainen ajattelee minusta - olenko hänelle vain mukava kaveri, vaiko jotain muuta. Toisena, en ole onnistunut keksimään hyvää veruketta saadakseni hänen puhelinnumeroansa. Suoraan numeron kysyminen tuntuu mielestäni turhan ilmeiseltä ja... "törkeältä", en keksinyt muutakaan sanaa.

Sitten vielä ne fyysiset seikat, nainen on hivenen minua pidempi ja muutaman vuoden vanhempi. Sen ainakin tiedän, että valtaosa naisista haluaa ns. vakavassa mielessä miehen olevan itseään isompi ja vanhempi.

Piru vie, mitä tässä nyt keksisi. Tuskaillako vaan ja jatkaa samalla työkaverimeiningillä eteenpäin...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu