moi.. haluaisin kertoa tämän hetkisen tilanteeni, jotta ehkä saisin täältä neuvoja miten toimisin.
Kun olin nuori tyttö, tapasin ihanan miehen joka oli mua n.4v vanhempi. Hän oli kaikkea sitä mitä olin toivonut miehestä, mut suhteesta ei ikinä tullut mitään kunnol ku oli kesälomat (molemmat oli n. 2kk ulkomail) ja tää mies lähti sit intii viel. Yritin unohtaa tämän miehen, sillä hän oli löytänyt jo toisen naisen. Suru oli valtava...
Yhteydenpito kuitenki säilytettii.. Petin aina silloista poikaystävää tämän miehen kans..
Elämä muuttui kuitenki parisen vuotta sit ku tapasin ihanan miehen, mua 6,5v vanhempi. Ollaan nyt seurusteltu siis 2v, ja asutaan yhdes. meil menee tosi hyvin, ei mitä suuria riitoja tms. molemmat hyväksytään toinen sellaisenaan.
eilen tapasin tämän nuoruuden ihastuksen.. puhuttii tosi paljo, niinku ennen vanhaa. no, eiköhän se jutustelu johtanut suutelemiseen! se oli jotain niin ihanaa... meinas siin mennä jalat alta!
jälkeenpäin kysyin et miten meidän aina käy näin? niin hän vastasi et kohtalo on syy siihen. (tiedoksi lukijoille se että tämä mies on seurustellut tyttöystävänsä kanssa 4v).
kysyn nyt teiltä et olenko täys idiootti? ja et mitä te tekisitte mun tilantees...?
(anteeks kirjoutusvirheet ym. olen vaan niin sekasin et täs painelee mitä sattuu vähä :D)
Kun olin nuori tyttö, tapasin ihanan miehen joka oli mua n.4v vanhempi. Hän oli kaikkea sitä mitä olin toivonut miehestä, mut suhteesta ei ikinä tullut mitään kunnol ku oli kesälomat (molemmat oli n. 2kk ulkomail) ja tää mies lähti sit intii viel. Yritin unohtaa tämän miehen, sillä hän oli löytänyt jo toisen naisen. Suru oli valtava...
Yhteydenpito kuitenki säilytettii.. Petin aina silloista poikaystävää tämän miehen kans..
Elämä muuttui kuitenki parisen vuotta sit ku tapasin ihanan miehen, mua 6,5v vanhempi. Ollaan nyt seurusteltu siis 2v, ja asutaan yhdes. meil menee tosi hyvin, ei mitä suuria riitoja tms. molemmat hyväksytään toinen sellaisenaan.
eilen tapasin tämän nuoruuden ihastuksen.. puhuttii tosi paljo, niinku ennen vanhaa. no, eiköhän se jutustelu johtanut suutelemiseen! se oli jotain niin ihanaa... meinas siin mennä jalat alta!
jälkeenpäin kysyin et miten meidän aina käy näin? niin hän vastasi et kohtalo on syy siihen. (tiedoksi lukijoille se että tämä mies on seurustellut tyttöystävänsä kanssa 4v).
kysyn nyt teiltä et olenko täys idiootti? ja et mitä te tekisitte mun tilantees...?
(anteeks kirjoutusvirheet ym. olen vaan niin sekasin et täs painelee mitä sattuu vähä :D)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysy itseltäsi, mitä etsit suhteelta. Onko sinulle tärkeää kokea jatkuvasti rakastumisen tunne? Ja jos on, miksi olet nyt vakituisessa suhteessa?
Tunnut menevän välittömien tunnekokemustesi johdattamina. Tilanteessa, jossa tunnet vetoa toiseen mieheen, et pysty sanomaan itsellesi, että olet varattu ja voit tuntea mitä tunnet, mutta tilanteen ei tarvitse edetä mihinkään. Miksi et siis pysty vetämään rajaa tunteen ja todellisuuden välille? Mitä oikeastaan haluat?
kiitos vastauksestasi.. siitä riittää minulle pohtimista. itse luulin viikko sit et tiesin mitä halusin, nyt on mieli muuttunut. onko se hormoonejen vaikutus, en tiedä. kunpa tietäis mitä haluaa..