Miten erottua 200 hakemuksen joukosta??

Ensivaikutelma on tärkeintä. Jatkoon, eli tarkempaan tutkiskeluun pääsevät ne hakemukset, jotka näyttivät hyviltä heti alkuunsa. Loput menevät "otamme yhteyttä jos myöhemmin tarvitsemme"-mappiin, eli silppuriin.

Ensivaikutelman tyyli riippuu siitä, minne ollaan hakemassa. Ministeriö kuulostaa pilkuntarkalta pukupaikalta, joten hakemus ja CV pitää rustata viimeisen päälle virallisen näköiseksi ja kaikkia muotosääntöjä kunnioittaen. Muuallakin paikan profiilin mukaisesti, eli vertailun vuoksi nakkikioski ei viitsi lukea pilkuntarkasti muotoiltua hakemusta.

Joka tapauksessa pitää muistaa että lyhyt on kaunista. Kun asian pystyy sanomaan puolikkaalla arkilla, siihen ei kannata käyttää kahta täyttä. Kun heti alkuun lyödään valttikortit, mistä on ehdottomasti apua paikan saamiseksi, hakemusta luetaan pidemmälle ja tarkemmin. Jos taas ensiksi laitat "olin 18-vuotiaana ruohoa leikkaamassa", ei onnista yhtä hyvin.

Kerronpa, miten itse olen aikanaan lukenut niitä hakemuksia kun olen "shortlistannut" niitä eli valinnut haasteltavat.

Ihan ensin tarkastetaan kaksi kohtaa: silmäilen hakukirjeen läpi, tarkastan CV:stä koulutuksen & työhistorian. Vapaamuotoisesta hakemuksesta irtoaa yllättävän paljon henkilöstä ja jonkin virallisen kaavan mukaan kirjoitetut sammuttavat mielenkiinnon nopeasti. Kerro *itse* itsestäsi, lyö heti pöytään valttikorttisi, millä tavalla sinä olet mitä sopivin hakemaasi tehtävään.
CV:stä katson, että tausta on edes sinnepäin.

Tämä tsekkaus kestää 15 - 30 sek ja siinä vaiheessa erottuu jo ne paperit, jotka kannattaa lukea läpi. Ja kun saman tsekkauksen teki kaksi erilaista ihmistä, päästiin kohtuullisen yksimieliseen tulokseen.
Vanha äidinkielen open oppi siitä, että kappaleen eka virke kertoo asian ja loput kappaleesta vain täydentää, tarkentaa ja selittää sitä, pitää loistavasti paikkansa. Käytä hyväksesi!

Luettavaksi päässeistä papereista sitten katsotaan muutkin kohdat, kuten osaaminen, harrastuneisuus ja muut henkilöstä kertovat asiat.

Minulle on jäänyt hyvin mieleen hakija, jolla oli aivan toisen alan koulutus ja vähän katkonainen työhistoria mutta viimeiset pari vuotta oli tehnyt samankaltaisia töitä. Muista hän erottui sillä, miten hän esitteli itsensä webbihakemuslomakkeen vapaamuotoisissa tekstikentissä - hän selvästi tunsi itsensä, historiansa ja toiveensa.
Siinä haussa kaikista 200+ hakemuksesta vain kaksi esitteli kunnolla myös itsensä ja molemmat olivat ehdolla palkattavaksi (toinen palkattiinkin ja osoittautui hyvä valinnaksi).

Haastatteluun käy kutsu noin neljälle, about 2 - 6 hakijaa on lisäksi varalla (yleensä oikeasti sopivan oloisia hakijoita on max 10). Sen jälkeen on 10 - 30 henkilön "B-ryhmä", joka tutkitaan uudestaan, jos haastatelluista ei löydykään sopivaa. Ja loput ovat enemmän tai vähemmän epäsopivia (ei osaamista, ali-/ylikoulutettuja, eivät motivoituisi & viihtyisi tehtävissä, henkilö jää epäselväksi, jne).

Ja kyllä, ne hakemukset toki käydään kaikki läpi mutta vain selvästi potentiaaliset myös *luetaan* läpi. Laske 220 * 30 sek + joka väliin vaikka 15 sek merkinnän tekoon ja uuden paperin esiin ottamiseen = 165 min eli vajaa 3 t. Sen jälkeen voidaakin käyttää useampi minuutti jäljelle jäävän 10% tai 20% tutkimiseen...

Kyllä etenkin naisten kohdalla on se valokuva hyvä pointti. Itse yleensä valitsen pelkästään hyvät kuvat, joiden joukosta valitsen haastateltavat.