Olemme seurustelleet 3 vuotta, ja alussa halusin viettää joka hetken kumppanini kanssa. (Olen nainen, hän mies).
Nyt haluan aina kun meillä on vapaa-aikaa lähteä esim. illanviettoon, niin haluan paljon enemmän kavereiden kanssa kuin mieheni.
Suuri intohimo on ollut jo vuoden kateissa, ja seksipuuhat harventuneet olemattomiin. Oma mies alkaa kyllästyttää, ja mieluummin kävisin kavereideni kanssa kuin mieheni, koska omaa miestä näkee tarpeeksi kotonakin.
Onko tämä tällainen normaalia? Voiko suhde onnistua jos vaan enemmän ja enemmän käyn vain omien kavereideni kanssa? Vai pitäisikö vain yrittää käydä siellä ulkonakin oman miehen kanssa,vaikka ei niin paljoa kiinnosta...?
Kyllä kai intohimo aina loppuu joka suhteessa. Tarvitseeko sitä nyt alkuhuuman jälkeen käydä yhdessä niin usein (joskus toki syömässä yms. elokuvissa käymme!). Kai suhde voi toimia, vaikka haluaisi päästä viihteelle mieluummin ilman miestä, kuin hänen kanssaan?
Käyttekö muut parit yhdessä vai erikseen? Ja mieluummin yli 2 vuotta seurustelleet parit joiden huuma on jo haihtunut :)
Nyt haluan aina kun meillä on vapaa-aikaa lähteä esim. illanviettoon, niin haluan paljon enemmän kavereiden kanssa kuin mieheni.
Suuri intohimo on ollut jo vuoden kateissa, ja seksipuuhat harventuneet olemattomiin. Oma mies alkaa kyllästyttää, ja mieluummin kävisin kavereideni kanssa kuin mieheni, koska omaa miestä näkee tarpeeksi kotonakin.
Onko tämä tällainen normaalia? Voiko suhde onnistua jos vaan enemmän ja enemmän käyn vain omien kavereideni kanssa? Vai pitäisikö vain yrittää käydä siellä ulkonakin oman miehen kanssa,vaikka ei niin paljoa kiinnosta...?
Kyllä kai intohimo aina loppuu joka suhteessa. Tarvitseeko sitä nyt alkuhuuman jälkeen käydä yhdessä niin usein (joskus toki syömässä yms. elokuvissa käymme!). Kai suhde voi toimia, vaikka haluaisi päästä viihteelle mieluummin ilman miestä, kuin hänen kanssaan?
Käyttekö muut parit yhdessä vai erikseen? Ja mieluummin yli 2 vuotta seurustelleet parit joiden huuma on jo haihtunut :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kohta 8v oltu yhessä, kyllästyttää ja kaikki hellyys poissa, lapsen takia yhdessä. Ulkona käyn kavereitten kanssa pitämässä hauskaa ja nauttimassa vieraitten miesten huomiosta..
"Oma mies alkaa kyllästyttää, ja mieluummin kävisin kavereideni kanssa kuin mieheni, koska omaa miestä näkee tarpeeksi kotonakin. "
Lopun alkua. Ei kannata lähteä tuohon, ihan kuin toivoisit tulevasi jossain vaiheessa isketyksi.
Ystävyys lienee kestävän parisuhteen pohjalla. Kolme vuotta on mukavan pitkä aika yhdessä, joten luulisi että parisuhteenne maku vain paranisi entisestään. Tunnettehan sentään jo toisenne HYVIN :). Ei sopivaan kumppaniin noin vain kyllästy, vaikka suhteen kiihkeä alkukausi olisi jo ohi. Jos kemiat pelaavat, ei tule tosissaan harkinneeksi, kannattaako olla enää yhdessä. Niin se menee, niin se menee... Kituuttelulla menevät ne parisuhteet, joissa ei ole tehty aivan täsmällistä kumppaninvalintaa.
Asuttu yhdessä melkein 8 vuotta ja vanhempi lapsista on jo 4 vuotta, joten varmaankin alkuhuumamme on haihtunut (tai ainakin pitäisi olla ;-)
Olin jokin aika sitten firman bileissä perjantai-iltana. Juttelin siellä loppuillasta erään naispuolisen työtoverin kanssa. Kävi ilmi, että hän oli suunnilleen ikäiseni ja melkein samanikäiset lapset kotona kuin minulla. Ja molemmat tietysti hieman "päiviteltiin" kuinka harvoin sitä pääsee tätä nykyä "viihteelle". Siinä kuitenkin "tunnustin", että kaikkein mieluiten kävisin viettämässä iltaa puolison kanssa. Tähän nainen vastasi yllättävän varmasti: "Niin kuule mäkin!" Tämä siis siitä huolimatta, että mies oli kuulemma reissanut paljon työmatkoilla lasten ollessa pieniä ja nainen myönsi hieman turhautuneensa joskus tilanteeseen.
Edellä kerrotun oli tarkoitus alustaa sitä, että minusta kyllä yksi parisuhteen perusta on, että vapaa-aikaa halutaan viettää ennen kaikkea yhdessä. Totta kai sitä voi olla harrastuksia, joista toinen ei niin välitä ja aina ei välttämättä tule juttuun puolison kavereiden kanssa jne. mutta tuntuu hieman oudolta, että pitäisi usein päästä vain viettämään aikaa erillään puolisosta.
Itse pikemminkin ajattelen niin päin, että pidän sitä huonona puolena, jos joudun olemaan jossain ilman puolisoani. Tietenkään aina ei voi olla yhdessä.