eli siinä se kysymys tulikin. nykypäivänä kun tuntuu että laihuusihanne on mennyt ihan yli. tuntuu ettei töitäkään saa jos ei ole missin mitoissa. kaikista huvittavinta on työkkärin sivuilla usein eteen tullut työhakemus kuvie kera kiitos. varsinkin lidl.. pitääkö ison kauppaketjun houkutella asiakkaita kassojen misuilla? ja yksityiselämän puolella aivan sama asia. olen aina ollut ylipainoinen, ja tuntuu että joitakin vuosia sitten sillä ei ollut mitään merkitystä, mutta nykyään... no voisihan sitä tietysti ottaa itseään niskasta kiinni lähteä lenkkeilemään, eikä täällä ruikuttaa, mutta jos olisi se joku, niin tuntuu että se olisi helpompaa, kun liikuntaharrastuksenkin voisi jakaa. muiden asioita, ja huomioita kyseisestä aiheesta.
kelpaako enää kenellekkään
pullea tyttönen
91092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä monet miehetkin miettivät " epätäydellisyyttään "
Lihavuus,laihuus,nenä vinossa,akne...
Syitä ja selityksiä löytyy vaikka kuinka.Ja kun niitä pitkään miettii,asiat vaan pahenee.
Kirjoitit, kelpaanko kenellekkään ?
Odotatko sitä unelmien prinssiä, vain kelpaako se tavallinen, omien virheidensä kanssa ?
ulkonäöllä ei ole niin hirveätä merkitystä, jos ihminen on muuten ok. olen kokeillut suhdetta muutaman aivan erityyppisen ihmisen kanssa, mutta ne on kaatuneet muutamassa vuodessa. ehkei minulle oikeaa sitten vaan ole vielä kävellyt vastaan...
Tai sitten sitä oikeaa ei olekaan olemassa. On vain joku sitten keräämässä muiden jämät. Ylipainosta ei pääse eroon ennenkuin pääsee eroon katkeruudesta. Eli ei koskaan voin sanoa. Mutta muuta ei silti voi neuvoa kuin uskomaan vielä, arvonnassakin voi joskus voittaa. Sanoo toinen samanlainen.
ja tää ei ole loukkauksena tarkotettu. mut siis homma on et jos sä haluat naisena valinnanvaraa miesten suhteen ja muutenkin kun voivottelet miten hankalaa elämä ylipainoiselle on, ainoa järkevä ratkaisu on hoitaa se terveys kuntoon. sä tiedät tän itsekin. ei se ole todellakaan helppoa, varsinkin jos oot koko ikäs ollut ylipainoinen, mut sen on monet ihmiset kyllä tehnyt ennen sua ja tulee tekemään sun jälkeen.
tosta sun viestistä näkee et se syö sun itsetuntoas, siks sun on PAKKO tehdä asialle jotain. aloita terveellinen ruokavalio ja mene lenkille. harrasta PALJON liikuntaa. useita kertoja viikossa. rakenna kunnon aikataulu ja suunnitelma milloin teet mitäkin ja pidä siitä kiinni. niin kauan että siitä joka aamuisesta lenkistä (jep!) tulee tapa ja osa elämää.
kun haet motivaatiota älä mieti sitä lopputulosta, pidä vaan ne tavat ja koita nauttia ihan vaan siitä tekemisestä. aina jos tekee mieli luovuttaa ja mennä sen hetken tunteen mukaan ja "jättää tää kerta väliin kun ei jaksa", mieti kaikkia niitä syitä MIKSI teet tätä - ei vain "koska haluan olla laiha" - mieti miten paljon energisempi ja vahvempi olet, miten voit tehdä paljon enemmän ja asioita joita et ennen pystynyt jne - ja miten tämä parantaa elämääsi pidemmällä aikavälillä. kannattaa oikeastaan tehdä ihan lista niistä syistä ja iskeä vaikka jääkaapin oveen. kun pitäää vain ne tavat ja luottaa niihin sokeasti, ennenpitkää tuloksia tulee.
lopulta oikeastaan nimenomaan se koko elämäntapojen muuttaminen on ainoa asia joka oikeasti tuo tuloksia. monet ihmiset
jotka laihduttavat pääsevät ehkä siihen ihannepainoonsa mutta parin vuoden päästä ovat takaisin siellä mistä aloittivat. "laihduttaminen" on muutenkin vähän sellainen asia mitä ei edes pitaisi ajatella. syö terveellisesti ja liiku
paljon ja tee nämä kaksi asiaa osaksi elämääsi. se on se mikä on tärkeää ja mikä lopulta tuo tulosta.
älä keskity lopputulokseen vaan nauti tekemisestä,
se kun vaan on sattuu olemaan hauskaa kun siihen pääsee sisään.
vedota tähän, muttei ole kolmen pienen muksun yh.na niin helppoa vaan lähteä lenkille kun siltä tuntuu. mulla olis hirveä into kliikkua kyllä, mutta kun menee vituiksi muutamaan kertaan peräkkäin, esim muksu kipeä, niin se vaan leviää koko homma. ja toki tätä jauheliha/makkararuokavaliotakin vois muuttaa, mutta kun ei ole kukkarossa varaa tehdä monia eri ruokia ja esim kokolihaa nuorin ei syö. jos olisinkin yksinelelijä, ja voisin tehdä asioita vain itselleni ja omin ehdoin olisi se suunnattoman paljon yksinkertaisempaa. toisaalta musta tuntuu että tarvin sen persukkeelle potkijan ja kaverin jonka kanssa lenkkeillä, niin voisi onnistuakkin.
kelpaanko kenellekään, vaikka olen hyvännäköinen, sopusuhtainen, liikun säännöllisesti, olen elämässäni menestynyt, mutta silti sinkkuna olen edelleen. Tosin en ole montaa tyyppiä elämäni aikana nähnytkään, jotka olisivat ns. "sieluani koskettaneet". Mutta yritän kuitenkin nauttia tästä hetkestä vaikka kumppania ei olekaan, sillä onhan hyviä ystäviä ja lähimmäisiä. Mutta kaikesta huolimatta suosittelen sinulle säänöllisen liikunnan aloittamista, sillä se piristää henkisestikin ja pitää muutenkin fysiikan hyvässä kunnossa. Joskus kuitenkin voi itselleen antaa herkuttelutuokion, kunhan ei jatkuvasti.
Ne ovat vain Lidlissä tuomassa konsernin yrityskulttuuria Suomeen. Katsos kun Janakkalan keskusvaraston varastomiehiä hakiessaankin ovat vaatineet hakijalta valokuvaa.
Ehkä haluavat karsia tummaihoiset pois? Tai jos niillä on käytössä joku "tieteellinen" menetelmä, jonka avulla näkee kasvonpiirteistä taipumuksia epärehellisyyteen?
niin, ja onhan työhaastattelu "kokeita" tehty että sama ihminen soittaa ulkomaalaisena ja suomalaisena, ja suomalaisena saanut paikan, muttei ulkomaalaisena paremmilla papereilla. tosin hyvä että suomalaiset työnantajat työllistävät ennemmin suomalaisia, mutta kyllä melkein nyky-yhteiskunnassa pitäisi kaikkien olla tasavertaisia.
kysymykseen voisi vastata niin kuin jo tiedätkin pulluka yh:hon kelpuuttaa jokseenkin harva sinkku ukkeli ja montako sinä sitten näistä hyväksyisit,, muutaman pintaliitäjän..
mutta mutta onhan täällä paljon muutakin kuin se rakkaus,, sinulla esim lapsesi nauti elämän suomista pienistä iloista