Vanhemmiten se viisaus tulee...
Andy Rooney sanoo:
"Kun ikää tulee lisää, arvostan eniten yli nelikymppisiä naisia".
Tässä vain pari syytä miksi (tämä on siis MIEHEN näkökulma nelikymppisistä
naisista) :
Yli nelikymppinen nainen ei ikinä herätä sinua yöllä kysyäkseen "Mitä mietit?", sillä häntä ei todellakaan kiinnosta mitä mietit.
Jos yli nelikymppinen nainen ei halua katsoa matsia, hän ei istu perseellään valittamassa siitä.
Hän tekee jotain, mitä haluaa tehdä.
Ja se on yleensä jotain paljon kiinnostavampaa.
Yli nelikymppinen nainen tuntee itsensä tarpeeksi hyvin ollakseen varma siitä, kuka hän on, mitä hän haluaa ja keneltä sen haluaa.
Harvat yli nelikymppiset naiset vähät välittävät siitä, mitä sinä mahdat ajatella siitä, mitä he tekevät.
Yli nelikymppiset naiset ovat arvokkaita.
He harvoin aloittavat huutotappelua kanssasi oopperassa tai ravintolassa.
Tietenkin, jos aihetta on, he eivät epäröi ampua sinua, jos heillä vain on mahdollisuus selvitä siitä seuraamuksitta.
Naiset eivät kitsastele kiitoksissaan, jopa ansaitsemattomissa sellaisissa.
He tietävät millaista on olla aliarvostettu.
Yli nelikymppisellä naisella on pokkaa esitellä sinut ystävättärilleen.
Nuorempi nainen, jolla on mies, usein jättää parhaan ystävänsäkin huomiotta, koska ei luota mieheensä muiden naisten seurassa.
Yli nelikymppistä naista ei voisi vähempää kiinnostaa, jos olet ihastunut hänen ystäväänsä, koska hän tietää, etteivät hänen ystävänsä petä häntä.
Naisista tulee selvännäkijöitä, kun he ikääntyvät.
Sinun ei koskaan tarvitse tunnustaa syntejäsi yli nelikymppiselle naiselle.
He tietävät ne jo.
Yli nelikymppinen nainen näyttää hyvältä kirkkaanpunaisessa huulipunassa.
Kun hän pääsee henkisesti yli muutamasta rypystä, on yli nelikymppinen nainen rutkasti seksikkäämpi kuin hänen nuorempi vastineensa.
Yli nelikymppiset naiset ovat suorasukaisia ja rehellisiä.
He kyllä kertovat suoraan, että olet nuija, jos käyttäydyt kuin nuija.
Sinun ei koskaan tarvitse miettiä, mitä mieltä he sinusta ovat.
Kyllä, me ylistämme yli nelikymppisiä naisia hyvin monista syistä.
Valitettavasti se ei ole molemminpuolista.
Jokaista tyrmäävää, fiksua, pärjäävää, seksikästä yli nelikymppistä naista kohti on kalju, pönäkkä, epäsiisti, muinaisjäännemiekkonen verkkaripöksyissään tekemässä itsestään idioottia jonkun parikymppisen
tarjoilijattaren kanssa...
Laita tämä kiertämään kaikille tuntemillesi 40 ja 50 naisille sekä miehille.
Miksei myös nuoremmillekin naisille, hekin vielä saapuvat tähän ikään!
Andy Rooney sanoo:
"Kun ikää tulee lisää, arvostan eniten yli nelikymppisiä naisia".
Tässä vain pari syytä miksi (tämä on siis MIEHEN näkökulma nelikymppisistä
naisista) :
Yli nelikymppinen nainen ei ikinä herätä sinua yöllä kysyäkseen "Mitä mietit?", sillä häntä ei todellakaan kiinnosta mitä mietit.
Jos yli nelikymppinen nainen ei halua katsoa matsia, hän ei istu perseellään valittamassa siitä.
Hän tekee jotain, mitä haluaa tehdä.
Ja se on yleensä jotain paljon kiinnostavampaa.
Yli nelikymppinen nainen tuntee itsensä tarpeeksi hyvin ollakseen varma siitä, kuka hän on, mitä hän haluaa ja keneltä sen haluaa.
Harvat yli nelikymppiset naiset vähät välittävät siitä, mitä sinä mahdat ajatella siitä, mitä he tekevät.
Yli nelikymppiset naiset ovat arvokkaita.
He harvoin aloittavat huutotappelua kanssasi oopperassa tai ravintolassa.
Tietenkin, jos aihetta on, he eivät epäröi ampua sinua, jos heillä vain on mahdollisuus selvitä siitä seuraamuksitta.
Naiset eivät kitsastele kiitoksissaan, jopa ansaitsemattomissa sellaisissa.
He tietävät millaista on olla aliarvostettu.
Yli nelikymppisellä naisella on pokkaa esitellä sinut ystävättärilleen.
Nuorempi nainen, jolla on mies, usein jättää parhaan ystävänsäkin huomiotta, koska ei luota mieheensä muiden naisten seurassa.
Yli nelikymppistä naista ei voisi vähempää kiinnostaa, jos olet ihastunut hänen ystäväänsä, koska hän tietää, etteivät hänen ystävänsä petä häntä.
Naisista tulee selvännäkijöitä, kun he ikääntyvät.
Sinun ei koskaan tarvitse tunnustaa syntejäsi yli nelikymppiselle naiselle.
He tietävät ne jo.
Yli nelikymppinen nainen näyttää hyvältä kirkkaanpunaisessa huulipunassa.
Kun hän pääsee henkisesti yli muutamasta rypystä, on yli nelikymppinen nainen rutkasti seksikkäämpi kuin hänen nuorempi vastineensa.
Yli nelikymppiset naiset ovat suorasukaisia ja rehellisiä.
He kyllä kertovat suoraan, että olet nuija, jos käyttäydyt kuin nuija.
Sinun ei koskaan tarvitse miettiä, mitä mieltä he sinusta ovat.
Kyllä, me ylistämme yli nelikymppisiä naisia hyvin monista syistä.
Valitettavasti se ei ole molemminpuolista.
Jokaista tyrmäävää, fiksua, pärjäävää, seksikästä yli nelikymppistä naista kohti on kalju, pönäkkä, epäsiisti, muinaisjäännemiekkonen verkkaripöksyissään tekemässä itsestään idioottia jonkun parikymppisen
tarjoilijattaren kanssa...
Laita tämä kiertämään kaikille tuntemillesi 40 ja 50 naisille sekä miehille.
Miksei myös nuoremmillekin naisille, hekin vielä saapuvat tähän ikään!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mulla 33v mies ja niin hyvin menee, kun ilmeistä eleistä puheistaan tiedän missä mennään milloinkin...
Annan omaa rauhaa ,kun siltä näyttää ja kun väsynyt töistä tai muusta annan nukkua niin pitkään ku haluaa aamulla. Hoidan lapsen menemme pihalle, ettemme häiritse aamulla. Kun hän herää, teen aamupalan pöydälle valmiiksi, kun käy suihkussa.
Tiedän mistä pitää kaikessa ja annan sen ihan ilolla. Kun näen haluis mennä kavereita tapaamaan, muttei uskalla sanoa, kun ollut meidän kanssa just niin vähän, ehdotan itse voisit mennä ,kun et ole hetkeen heitä nähnyt ja sanon on mullakin tekemistä, ainahan mä keksin jotain. joskus lähtee joskus ei. Mun mielestä on hyvä antaa mennä jos kerran menottaa...
On tosi onnellinen minusta ja sanoo usein ymmärrät niin hyvin aina mun tilanteen ja joskus hämmästyy, kun alan puhua siitä mitä hän ajattelee just vaikkei ole vielä mitään sanonut... Kyllä antaa sitten meillekin huomiota ja aikaa. Mikäs sen parempaa kuin tyytyväinen ja onnellinen mies kumppanina...Seksikin sit parempaa...
Olen skorpioni ja aika hirmuisen mustiskin, jos jotain on...mut sen takia olen sitten kilttikin ja villi ja vaikka mitä et mies tykkäis rakastaisi...
Olen nyt täysil matkas ja käsitän pahalla saa pahaa ja hyvällä hyvää....Olen kai nyt sit täysin rakastunut... mutta onneksi tuo mies ei tiedä et ajattelen välil kyl kauheitakin... mut Rakastan häntä.. ja jos hän joskus kyllästyy muhun ei mulla mitää vaaraa. Hetken olen piilos kiven alla murehtimassa täysin lyötynä ja kohta taas lennän kuin kotka! Niin ihmeellistä elämä on kun on alkanut tuntea itseään... Olenko oikeassa, kun käyttäydyn näin? vai näkeekö joku jotain mitä minä en...luotan kyl melkein 100% itseeni... laitoin kysym. koska tää kai tapana... Tsemppiä kaikille...
Mieheni muuten neitsyt... en mä ihan noihin horoskooppeihin usko, mut mulle ainakin sopii toi skorpparin luonnekuvaus täysin..
Minulla kanssa on kymmenen vuotta nuorempi mies. Mä en edes huomaa ikäeroa ja vähän niin kuin teilläkin en enää nipota niinkuin silloin nuorena. Meillä on molemmilla omaa tilaa ja omiakin juttuja.
Tykkään nyt itestäni tosi paljon ja oon onnellisempi kun nuorempana. Olen huomannut että nuutkin näkevät tämän - varsinkin miehet. Jos lähden ulos niin miehiä pörrää ympärillä - se vasta on mukavaa. Omaa kultaa en kyllä petä.
Tseppiä naiset! Ei täällä kukaan 50v. ukkokaan itke kuinka kurjaa on. Elämä on valintoja ja jokainen luo onnellisuutensa itse!
Voisi sanoa että tuossa iässä yli 40 v nainen voisi olla jo hyvä vaihtoehto, ehkä.
Onko heillä sitten enään mitään tekemistä tässä kauniitten ja nuorten maailmassa...??
Olen itse siis yli viiskyt ja mielestäni vielä aika seksikäskin ja iloinen pilke silmäkulmassa.
Minusta tuntuu vain siltä, että mies kiintiöni on täysi.
Erehdyin vain rakastumaan samanikäiseen mieheen ja hänkin rakastui, kunnes tuli se surullisen kuuluisa arki elämäämme ja myös muita vastoinkäymisiä.
Hän pakeni niitä ja alkoi se naisrumba jälleen...
Nyt olen päässyt asian yli jotenkuten...nyt hän soittelee, että oltaisiin edes ystäviä ja lässyn lässyn.
Tarvitaanko minua vanhaa akkaa enään missään????
mutta mä kerron mihin me kelvataan. Tosin, olen 46, mutta oivaltanut mihin ainakin minä kelpaan.
Olen ollut jo pitkään reilu viiskymppisen miehen hoitajatar. Ehei, ei hän ole ramu sänkyynsidottu potilas, vaan ihan vauhdikas ja menevä, ikäisekseen hyvinkin viriili mies.
Ihan samaa tarinaa.. rakastuimme, suhde oli hieno. Miehen kaveri pokasi parikymppisen neitokaisen, ja mieheni tämän ystävättären, ikää vähemmän kuin heidän ikäeronsa. Heidän suhteensa ensimmäinen vaihe oli nopea, lyhyt ja ytimekäs. He miehen sanojen mukaan olivat päättäneet lopettaa, mennä tahoillensa. Päästin miehen takaisin elämääni, koska hän oli sopinut siihen hienosti, koska minä r a k a s t i n häntä, koska en itsekään ole ollut erehtymätön ja niin edelleen.
Asia oli hyvin hetken aikaa. Pari kuukautisten väliä. Sitten ratkesi ja repesi. Neitokainen oli jostain ihme syystä (hah!) tullut raskaaksi viimesillä panoilla, ja koska takana oli jo yksi aiempi abortti, ei enää halunnu abortoida tätä sikiötä.
Mitäpä siihen voi sanoa, etenkin, kun tieto tulee eteen laillisen keskeytyksen takarajoilla. Kukaan lääkäri ei anna suostumustaan abortoida sikiötä, joka näyttää ensimmäisessä tarkastelussa hyvinvoivalta ja reippaalta, vain ja ainoastaan sen takia, että sen vanhemmat eivät haluaisi jatkaa enää yhdessä. Se on heidän ongelmansa, lääketiede keskittyy vaalimaan syntyvän lapsen hyvinvointia.
Ja koska sikiön mitä ilmeisin isä on kuitenkin ns. vanhan kansan miehiä, ottaa hän tekosestaan vastuun, ottaaa raskaanaolevan parikymppisen aviokseen. (tässä kohtaa minua vielä hyytää.)
Ja minä väistyn, ainakin osittain. Liitto on mitä on, näyttää ehkä ulkopuolisista hienolta, ja onpa niitäkin, kenestä moinen ikäero ei ole mitään, ja joitten mielestä mies saa lisää sulkia hattuunsa, kun on niin nuoren ja verevän vaimon saanut. Eli on niitä, ketkä ihailevat, ja pyrkivät tekemään samoin. Miehen kaveripiirissä on niitä, ketkä sittemmin ovat jättäneet ikäisensä kumppanit, ja jotka ovat saattaneet kättelyssä (no, ei se kättelemällä varmaan käynyt) tyttärensä ikäisen neidon raskaaksi, jotta voi hänkin näyttää omaa etevyyttään naismaailmassa.
Ja mihinkö minua, vanhaa eukkoa tarvitaan? Mies on koko ajan käynyt luonani "aikuisen naisen" seurassa. Hän on kokoajan käynyt nauttimassa siitä, että en ole mikään jalkaa polkeva prinsessa (niinkuin vaimo on)jota pitää miellyttää kaikin mahdollisin tavoin, vaan että hän on saanut varauksetonta huomiota, hellyyttä ja hoitoa. Hän on saanut olla sylissäni niinkuin kuningas, joka on siirtynyt kansan silmistä omaan privat sviittiinsä, jossa häntä on palvottu ja ihailtu.
Nyt vaan olen nähnyt oman osuuteni. Mitä enemmin pöyhin hänelle tyynyt ja peitot valmiiksi, valmistan itseni hyväntuoksuisin voitein ja yrtein, sitä paremmin hän jaksaa taas palvoa omaa vaimoaan.
Minulla ei ole varsinaista syytä olla hapan. Häpeissäni minun pitäisi varmaankin olla: näin vanha, ja näin tyhmä.
Mutta hyvät lukijani, suotakoon minulle hieman myötätuntoa.. Alkanee järjenvalo viimein tavoittaa.
Olen miettinyt, että jos ja kun mies ei tarvitse minua muuten kuin hätätapauksissa, silloin kun hänen oma jaksaminen ja itsetunto lähentelee pakkasrajaa, silloin kun hän on väsynyt palvomaan ja hoitamaan kiukuttelevaa prinsessaansa,niin vähänpä hän minua tarvitsee. Tosin, tehtävä on tärkeä, miehen mielestä, hän tavallaan rakastaa minua, kun olen niin järkevä (heh!), harkitseva, aikuinen. En riitele, vaikka hän onkin poissa, vaikka hän viipyy, ei soita, ei ota yhteyttä. Hän tietää, että viisaudessani olen vaatimatta mitään mitä vaimo vaatii, ja saa.
Se on tärkeä siksi, että mies saa itsetuntonsa ja voimansa takaisin jaksaa prinsessan kanssa.
Olen tässä mietiskellyt, että entä jos jättäisi tämänkin tehtävän. Jos olisi vaikka vailla mitään merkitystä, vaikka minulla ei olisi enää edes miehisen itsetunnon hoitajan roolia.. Jos antaisi miehen selvitä prinsessansa kanssa, ilman että olen tarjoamassa lohduttavaa hetkeä keitaallani. Ehkä hän jossain vaiheessa tajuaisi, että onkin jättänyt sen taakseen, sen mihin olisi voinut asettua.
Tarvitaanko minua enää missään jos suljen ovet häneltä? Tiedä häntä, mutta tiedä sitäkään, onko tässäkään mitään tolkkua.
Olin tai varmaan olen vieläkin tavallaan,,se,että en tiedä? johtuu varmaan siitä, että opein tuntemaan HÄNET.
Kuitenkin olin lukevinani Sinun kirjeestäsi, että tuska kuitenkin sinulla on kova.
Oletko varma, että sude oli tauolla??
Missäännimessä en halua loukata Sinua, mutta kun tuntuu,että ei ollut ja selkäsi takana juttu jatkui.
Toiseksi tulee mieleeni: kuinka paljon Suomessa on lapsia jotka luulevat isäänsä isäksi??
Asioilla on tapana järjestyä, vai mitä? Niin tulee käymään tässäkin tapauksessa.
Kun tämä ketale joskus ehkä tulee pyytämään asiaa anteeksi...olet jo kasvanut asian yli ja naurat "kuinka tyhmä oikeasti olin".
Olethan kuitenkin asian yläpuolella.
Toivon sydämestäni Sinulle antoisia vuosia tulevaisuudelle...mistä et vielä ole edes tietoinen.
Kiitos kirjeestäsi mikä oli erittäin antoisa ja tunsin, etten ole yksin näissä asioissa.