Kertokaapas hyvät ystävät, että mitä kun olen itse reilu parikymppinen ja aivan korviani myöten rakastunut itseäni 15 vuotta vanhempaan mieheen. Tuleeko se ikinä onnistumaan, onko kokemuksia? Miten selvitä sukulaisten ihmettelyistä... tuntuis että vanhempien olis vaikea hyväksyä.. Olen uskotellut itselleni, että kyllä tosi rakkaus kestää mitä vaan, ja esteethän on hidasteita, mutta epäilys silti kalvaa mieltä.. ja tiedän että toinen osapuoli miettii samaa...toivoisin niin, että jonain päivänä voisin kävellä rohkeasti rakkaani vierellä välittämättä muiden ajatuksista.
ikäero vaivaa
menninki
91341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Anteeksi mutta pakko sanoa että kyllä tuo ikäero on sellainen joka vaikuttaa negatiivisesti. itse erosin juuri 13 vuotta vanhemmasta juuri tuon ikäeron vuoksi . mutta voihan poikkeuksiakin olla mutta sinuna miettisin tarkkaan ja pitkällä tähtäimellä jaksatko elää 15 vanhemman kanssa. tsemppiä sinulle.
sittenhän sen näkee. Muuten keljuttaa jälkeenpäin.
ääntä. kyllä 15 vuotta on liian iso ikäero. Olet liian nuori hänelle. Kannattaa jättää tuommoinen mies joka tyttöjä jahtaa, eikä oman ikäiset kelpaa. Etsit hänestä vain isähahmoa. Olette eri sukupolvea. Löydät vielä paremman, mutta hän tulee olemaan lähellä oma ikääsi..Tsemppiä!
Kyllä se voipi onnistua.Minulla ja edesmenneellä miehelläni oli ikä eroa 14 vuotta ja oltiin yhessä 25 vuotta ja rakastettiin toisiamme paljon. Ite olin 17 vuotias kun tavattiin.
isähahmoa. Ei saa kannustaa toisia tekemään samalla tavalla. Kylläse pitää omanikäisiä etsiä..
Siinäpä se absoluuttinen totuus julistettiin. "Olet etsinyt isähahmoa." Ja että oikein pitää oman ikäistä etsiä.
Voi teitä tuomareita ja ja sen oman mielipiteen ainoana oikeana julistajia...
Alkuperäiselle kirjoittajalle: Tee niin kuin sydämesi sanoo mutta muista että mitään ei koskaan saa jos ei mitään uskalla.
"Ikäeroa 14v" ;)
No itse olen reilu 20 ja kihlattuni on minua 11 vuotta vanhempi. Eikä meillä ole tullut ikäerosta mitään hankaluuksia. En edes osannut ajatella että joku voisi (esim sukulaiset) jotenkin arvostella asiaa, enkä olisi kyllä siitä välittänytkään. :D
Ainahan se on tietysti ihmisistä itsestään kiinni, miten tulee onnistumaan, meillä oli ehkä etua siitä että molemmilla oli jo lapsia ja samanlainen elämäntilanne tavatessamme..
Mutta jos tuntuu oikealta molempien mielestä ja kummallakin on hyvä olla, niin mikä estää kokeilemasta. Jos niinkin hyvin käy että suhteesta tulee vakava ja menee hyvin, niin eiköhän siinä silloin epäilevät sukulaisetkin lämpene, kuitenkinhan se on tärkeintä että läheiset ihmiset ovat onnellisia, kuka kenenkin kanssa.
jos oma tyttäresi seurustelisi vanhemman miehen kanssa, niinkuin annat ymmärtää omalla profiili sivullasi...hmmm. mitäs mieltä oikeen oletkaan?
Mutta onnea sinulle, nuori tyttönen vielä olet silti..
Juu, eihän sitä voi koskaan tietää varmaksi miten itse reagoisi tapauksessa jossa oma tytär alkaisi seurustelemaan huomattavasti vanhemman miehen kanssa, vaikka mitä mieltä loppujen lopuksi olisi.
Kuitenkin, kun on kyse ihan täysi-ikäisen elämänvalinnoista, niin onhan se niin että ei siinä silloin määräysvaltaa ole vanhemmalla, kuitenkin nyt puhutaan ihan (käsittääkseni) ns normaalitilanteesta, eli ainoa joka saattaa häiritä miehessä on ikä.
Eli; mielipiteeni on edelleen sama. Alkuperäinenhän kyseli kokemuksia ikäerosta ja oma kokemus on edelleenkin sama.:)