Ihan mielenkiinnosta esitän molemmille ryhmille kysymyksen:
Kristityille:
Kuvitellaan tilanne, että uskontonne tosiaan on totta ja sinä muiden kristittyjen mukana päädyt taivaaseen, kun taas kaikki muut joutuvat helvettiin ikuiseen kärsimykseen. Jos voisit, ottaisitko helvettiin joutuneet mukaan taivaaseen vai antaisitko heidän kärsiä ikuisesti ja miksi?
Ateisteille:
Kuvitellaan tilanne, että ateistit päätyisivät jonkinlaiseen taivaaseen ja kaikki muut joutuisivat helvettiin kärsimään ikuisesti. Jos voisit, ottaisitko helvettiin joutuneet mukaan taivaaseen vai antaisitko heidän kärsiä ikuisesti ja miksi?
Mielenkiinnolla odottelen vastauksia.
Kristityille:
Kuvitellaan tilanne, että uskontonne tosiaan on totta ja sinä muiden kristittyjen mukana päädyt taivaaseen, kun taas kaikki muut joutuvat helvettiin ikuiseen kärsimykseen. Jos voisit, ottaisitko helvettiin joutuneet mukaan taivaaseen vai antaisitko heidän kärsiä ikuisesti ja miksi?
Ateisteille:
Kuvitellaan tilanne, että ateistit päätyisivät jonkinlaiseen taivaaseen ja kaikki muut joutuisivat helvettiin kärsimään ikuisesti. Jos voisit, ottaisitko helvettiin joutuneet mukaan taivaaseen vai antaisitko heidän kärsiä ikuisesti ja miksi?
Mielenkiinnolla odottelen vastauksia.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...vastaan jälkimmäiseen: kyllä pelastaisin myös ei-ateistit, koska en kestäisi ajatusta, että kaikki muut kärsisivät.
Mä ehkä antaisin krisseleiden kärsiä helwetissä ehkä päivän tai pari niin oppisivat olemaan.
Tämä on sitten todenmukaisin vastaus mitä musta saatte... oon nimittäin pienessä n_n
Ottasin tietty krisset heti messii taivaasee kuuntelee hevimetallii... öhmhm joo ;)
Joo, vähän lämpöä krisseleille, mutta ei mitään tulikuumilla hiilihangoilla tökkimistä eikä ikuista tulijärveä, niinkuin meille oli varattuna. Vähän pelottelua, niin eiköhän ne olisi kypsiä. Jos vaikka vähän oppisivat nöyryyttä ja sitä, että armoa löytyy myös ateisteilta. ;)
Atheist Disclaimer: Ei tietenkään mitään Helvettiä ole, ei meille ateisteille, eikä teille uskovaisille, jotka olette sattuneet syntymään tai liittymään johonkin väärään kulttiin, joka sitten olikin Jumalan silmissä satanistinen. Kunhan juksasin.
Ikuisuus on, On, aikamuoto, eikä siellä mitata ajan kulumista.
Toiseksi, tahdon jo tässä ja nyt, kaikki mukaan Taivaaseen. Miksi odottaisin niin kauan, että se on myöhäistä.
että mitä eroa on kärsimyksellä helvetissä vs. ikuisella elämällä taivaassa?
Hyvä kysymys. En tiedä tarkalleen kun en taivaaseen enkä helvettiin usko.
Mutta tässä tehtävässä "taivas" olkoon jotakin tosi upeaa ja "helvetin kärsimys" vaikka sitä tulimeressä kärvenemistä tai jotain yhtä hirvittävää. Kukin muodostakoon oman käsityksensä.
Aika helvetilliseksi se täydellisessä taivaassa nysvääminenkin kävisi ennemmin tai myöhemmin :/
*kele mä tykkään tosta nassen ajattelutavasta :S
"Jos voisit, ottaisitko helvettiin joutuneet mukaan taivaaseen vai antaisitko heidän kärsiä ikuisesti ja miksi?"
Ilman muuta ottaisin ne ihmiset ja muut elämänmuodot välittömästi Taivaaseen. Yksikään tunteva elämänmuoto ei ansaitse ikuisuutta kestävää kidutusta. Ei pelkästään, että kyseessä on äärettömän julma ja kostonhimoon perustuva rangaistus, se myös estää yksilöllisen kehityksen.
"Ei pelkästään, että kyseessä on äärettömän julma ja kostonhimoon perustuva rangaistus, se myös estää yksilöllisen kehityksen. "
Ihmisellähän on aikaa koko elinikä siihen yksilölliseen kehitykseen. Miten kuvittelet tekojaan katumattoman suostuvan sen enempää katumaan helvetissä ja suostumaan yksilölliseen kehitysohjelmaan? Jos nimittäin ei suostu muutokseen, niin päästäisit Taivaaseen myös kaikkein pahimmat ja paatuneimmatkin rikolliset ja pahuuden tekijät. Vai koskisiko heidänkin päästämisensä laupeudentekoasi?
Päästäsitkö, jos joku näistä kylmäverisesti murhaisi rakkaan poikaystävsi silmiesi edessä ja nauraisi päälle, eikä edes vankilatuomion saadessaan katuisi asiaa pätkääkään? Taivaaseen vaan?
Apostoli, etkä näe mitä sinä olet tekemässä? Sinä yrität vakuuttaa minulle, että kidutus on ihan hyvä asia.
Jos murhaaja tappaisi minun läheiseni raa'asti eikä osoittaisi katumuksen merkkejä, en vaatisi hänen tappamistaan saati edes kiduttamista. Jos tämä henkilö oikeasti näkisi omien tekojensa seuraukset, niin tämä henkilö on avoin muutokselle.
Uskon sokea. Jeesusfriikki joka näkee vain oman "totuutensa"
Minä en vielä toistaiseksi ole pystynyt selvittämään itselleni kuulunko kumpaisenkaan ryhmään (ikinä).
Hihhulien versio on kyllä pikkaisen kyseenalainen; ensin palvotaan täällä elävänä Jumalaa päästäkseen taivaiseen palvomaan Jumalaa... What's the point? Toisaalta ateistin versio - sitten vaan elämä loppui tuntuu aika tylsältä. En oikein sulata sitäkään, että pitäisi elää tässä ja nyt vain itselleen.
Muutamia vuosia sitten jouduin käymään (liian) monissa hautajaisissa. Jotenkin uskon sellaiseen, että kyllä nämä liian aikaisin lähteneet kaikin puolin säädyllisen elämän eläneet ihmiset "kuuluvat" johonkin kerhoon. Mikä lie? Onkohan edes tarpeellista tietää?
Lisäksi mm. herrat Hitler & Stalin ystävineen... hmm... Olisiko reinkarnaatio ameebana sopiva kohtalo heille?
No sittenpä se nähdään. Itse en pelkää yhtään - kukin saanee ansaitsemansa.