Isänmaamme suurmiehen Jean Sibeliuksen kuolemasta puolivuosisataa
(Kansallista uusheräämistä tavoitteleva dokumentti Sibeliuksesta esitettiin koko kansan YLE Teema kanavalta 18. syyskuuta 2007)
[ ... 50 vuotta sitten suomalaisuuden säveliä mestarillisesti tuottanut Jean Sibelius kuoli jättäen jälkeensä perinnön verrattoman - kansallinen herääminen synnytti mm. kaikkien tunteman Finlandian esikuvaksi koko kansalle, kuinka se yhtenäisenä läheni kohti itsenäisyyttään ... ]
Kansakunta on aina yhtä voimakas henkisyydessään, yhtenäisyydessään ja ylpeydestään historiaansa, kuinka hyvin se tuntee menneisyyttään, pohjaksi omille tavoitteille ja osallisuudelle nykyisyyteensä. Suomen kansan historia sävelien takaa on väkevä ja herättävä, tuoden irtiottoa tänäänkin meitä hallitsevan markkinatalouden paatoksista.
Hämeenlinnassa 1865 syntynyt Sibelius tapaili nuoresta pitäen säveliä, halusi soittaa, halusi tulla joksikin suureksi. Hänelle piirtyi tehtävä jostain merkittävästä, joka kietoi suomalaisia muitakin aikansa ajattelijoita ja taiteilijoita, siis kaikkea sellaista, jota ei aina rahassa mitattu, vaan tehtävinä, joilla oli sanomaa koko kansalle.
Aikaisia edusti Akseli Gallen-Kallela, aiemmin sanallisten sivallusten Aleksis Kivi, ... monia muitakin. Kaikilla oli vääjäämätön tahto tulla suomalaisuuden airuiksi kukin tavallansa herättämään kansakuntaa omaan itsenäisyyteensä. Aikojen koittaessa innoissaan oltiin valitsemassa itsenäisyyden lähetessä saksalaista kuningastakin. Ei kuitenkaan sentään, jäänteeksi jäi kuitenkin saksalaisen säveltajän Maamme- laulu, jota on aika-ajoin koetettu vaihtaa Finlandiaan.
Maamme-laulu soi Virossa ja meillä. 1960-luvulla pieni itsenäisyyttä tavoitellut, ensimmäisen televisio-sodan maineen saanut Biafran sota isompaansa kohtaan valitutti heiveröiselle pyrkimykselle Finlandian kansallissävelekseen. Sibeliuksen väkevä ja itsenäisyyteen tähdännyt juhlallinen ja myrskyävä teos sai tunnustuksen syvältä mustasta Afrikasta - saavuttamatta sitä, minkä esikuvana se meillä oli.
Tämän päivän Suomessa etusijalle ovat nousseet talous, taseet, voitto ja kulutuksen kasvu. Taakse ovat jääneet itsenäisyytemme suurmiehet ihanteineen - suomalaisuuden identiteettien luojat, joilta pohjilta itse omin voimin on ponnisteltu ilman liitoksia suurempiinsa. Suomen kansa on aina luottanut vaikeina aikoina itseensä, kuten sen tulisi nytkin huomiseensa luottaa.
Päivä tänään on aina pohjaumaa menneisyydestä ja niistä kokemuksista, joista on luotu vahvuudet kansalliselle tunteelle, josta huomisen ongelmatkin saavat yhteisesti toimien ratkaisunsa. Itseensä luottava kansa pystyy hoitamaan omat ja ulkoakin tulevat haasteet. Kansallinen identiteetin luonti oli tulosta päämäärän kirkastumisesta mitä tekemän piti. Päämäärät toteutuivat - joulukuun 6.:na tulee 90 vuotta täyteen. Mitkä ovat nyt kansalliset päämäärämme?
Säveltäjämestari on vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista suomalaisista. Sibelius on esikuva edelleen sävelille, joilla uuden ajan yhteenkuuluvuutta synnytetään voimaksi kohdata huomisen vaikeudet, mihin talouskasvun ihanteet ovat koko maapalloa ajamassa. Paluu henkisyyden juurille on aktiivinen tie kohdata yhteinen osaaminen kansakunnan eduksi. Kansallisen tahdon myötä luodaan ratkaisut - itse omassa maassa, omin suomalaisin voimin - kansakuntaa hajaannuttaviin uhkakuviin.
Karjalan laulumailta inspiraatioita hakenut taloudellisesti niukkaakin elämää kokenut kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä 20. syyskuuta 1957.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen-
(kuvia saa käyttää vain tämän kirjoituksen yhteydessä - kuvauksiin saatu lupa - 2005)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4744515 ---
Teksti
Hämeenlinnassa sanan mukaisesti Hämeen linnassa esitettiin v. 2005 dokumenttipätkää Itsenäisyyspäivän juhlista Presidentin linnasta vuodelta 1957. Tuona vuonna syyskuussa kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä kotonaan Ainolassa. Sibelius jätti väkevän perinnön Suomelle ja suomalaisille.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4744529 ---
Teksti
Kerrotaan pikku Jeanin leikkineen tämän klaviatuurin? alla tapaillen säveliä projisoiden niitä maton raitoihin (YLE Teema 18.9.2007). Lieneekö soitin kuitenkaan aito ja alkuperäinen? Suurmiehen elämä ei liiaksi maallista rikkautta tuottanut, olipa joskus flyygelikin joutua vasaran alle. Taitelijat eivat aina ole parhaita markkinatalouden edusmiehiä, ...ainakaan itselleen.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4744551 ---
Teksti
Hämeenlinna kaupunki on vaalinut suuren säveltäjänsä muistoa osallistumalla säveltäjämestarin synnyinkodin ylläpitoon. Kaupungissa on myös syntynyt toinen kansallinen musiikkivaikuttaja - nimittäin kansanrallien oiva ja väkevä esittäjä, liian nuorena nukkunut - Irwin Goodman eli Antti Hammerberg. Niin eri suunnista, mutta niin samankaltaisia erilaisuudessaan!
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4744566 ---
Teksti
Jean Sibelius kolmeen kertaan varmuudeksi itsenäisen isänmaamme kansallissäveltäjänä. Finlandia osaltansa väkevöitti kansakunnan itsenäisyyden tielle yksin, liittoutumattomana ja itseensä luottaen, tosin Saksan avulla ja tuella. Suomen kansa on kolmeen kertaan sanonut itse ei vihollisten, uhkien ja haasteiden edessä säilyttäen silti itsenäisyytensä.
(Kansallista uusheräämistä tavoitteleva dokumentti Sibeliuksesta esitettiin koko kansan YLE Teema kanavalta 18. syyskuuta 2007)
[ ... 50 vuotta sitten suomalaisuuden säveliä mestarillisesti tuottanut Jean Sibelius kuoli jättäen jälkeensä perinnön verrattoman - kansallinen herääminen synnytti mm. kaikkien tunteman Finlandian esikuvaksi koko kansalle, kuinka se yhtenäisenä läheni kohti itsenäisyyttään ... ]
Kansakunta on aina yhtä voimakas henkisyydessään, yhtenäisyydessään ja ylpeydestään historiaansa, kuinka hyvin se tuntee menneisyyttään, pohjaksi omille tavoitteille ja osallisuudelle nykyisyyteensä. Suomen kansan historia sävelien takaa on väkevä ja herättävä, tuoden irtiottoa tänäänkin meitä hallitsevan markkinatalouden paatoksista.
Hämeenlinnassa 1865 syntynyt Sibelius tapaili nuoresta pitäen säveliä, halusi soittaa, halusi tulla joksikin suureksi. Hänelle piirtyi tehtävä jostain merkittävästä, joka kietoi suomalaisia muitakin aikansa ajattelijoita ja taiteilijoita, siis kaikkea sellaista, jota ei aina rahassa mitattu, vaan tehtävinä, joilla oli sanomaa koko kansalle.
Aikaisia edusti Akseli Gallen-Kallela, aiemmin sanallisten sivallusten Aleksis Kivi, ... monia muitakin. Kaikilla oli vääjäämätön tahto tulla suomalaisuuden airuiksi kukin tavallansa herättämään kansakuntaa omaan itsenäisyyteensä. Aikojen koittaessa innoissaan oltiin valitsemassa itsenäisyyden lähetessä saksalaista kuningastakin. Ei kuitenkaan sentään, jäänteeksi jäi kuitenkin saksalaisen säveltajän Maamme- laulu, jota on aika-ajoin koetettu vaihtaa Finlandiaan.
Maamme-laulu soi Virossa ja meillä. 1960-luvulla pieni itsenäisyyttä tavoitellut, ensimmäisen televisio-sodan maineen saanut Biafran sota isompaansa kohtaan valitutti heiveröiselle pyrkimykselle Finlandian kansallissävelekseen. Sibeliuksen väkevä ja itsenäisyyteen tähdännyt juhlallinen ja myrskyävä teos sai tunnustuksen syvältä mustasta Afrikasta - saavuttamatta sitä, minkä esikuvana se meillä oli.
Tämän päivän Suomessa etusijalle ovat nousseet talous, taseet, voitto ja kulutuksen kasvu. Taakse ovat jääneet itsenäisyytemme suurmiehet ihanteineen - suomalaisuuden identiteettien luojat, joilta pohjilta itse omin voimin on ponnisteltu ilman liitoksia suurempiinsa. Suomen kansa on aina luottanut vaikeina aikoina itseensä, kuten sen tulisi nytkin huomiseensa luottaa.
Päivä tänään on aina pohjaumaa menneisyydestä ja niistä kokemuksista, joista on luotu vahvuudet kansalliselle tunteelle, josta huomisen ongelmatkin saavat yhteisesti toimien ratkaisunsa. Itseensä luottava kansa pystyy hoitamaan omat ja ulkoakin tulevat haasteet. Kansallinen identiteetin luonti oli tulosta päämäärän kirkastumisesta mitä tekemän piti. Päämäärät toteutuivat - joulukuun 6.:na tulee 90 vuotta täyteen. Mitkä ovat nyt kansalliset päämäärämme?
Säveltäjämestari on vielä tänäänkin yksi tunnetuimmista suomalaisista. Sibelius on esikuva edelleen sävelille, joilla uuden ajan yhteenkuuluvuutta synnytetään voimaksi kohdata huomisen vaikeudet, mihin talouskasvun ihanteet ovat koko maapalloa ajamassa. Paluu henkisyyden juurille on aktiivinen tie kohdata yhteinen osaaminen kansakunnan eduksi. Kansallisen tahdon myötä luodaan ratkaisut - itse omassa maassa, omin suomalaisin voimin - kansakuntaa hajaannuttaviin uhkakuviin.
Karjalan laulumailta inspiraatioita hakenut taloudellisesti niukkaakin elämää kokenut kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä 20. syyskuuta 1957.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Linkki:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_Sibelius
Kuvakertomus ylläolevaan aiheeseen-
(kuvia saa käyttää vain tämän kirjoituksen yhteydessä - kuvauksiin saatu lupa - 2005)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4744515 ---
Teksti
Hämeenlinnassa sanan mukaisesti Hämeen linnassa esitettiin v. 2005 dokumenttipätkää Itsenäisyyspäivän juhlista Presidentin linnasta vuodelta 1957. Tuona vuonna syyskuussa kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli Järvenpäässä kotonaan Ainolassa. Sibelius jätti väkevän perinnön Suomelle ja suomalaisille.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4744529 ---
Teksti
Kerrotaan pikku Jeanin leikkineen tämän klaviatuurin? alla tapaillen säveliä projisoiden niitä maton raitoihin (YLE Teema 18.9.2007). Lieneekö soitin kuitenkaan aito ja alkuperäinen? Suurmiehen elämä ei liiaksi maallista rikkautta tuottanut, olipa joskus flyygelikin joutua vasaran alle. Taitelijat eivat aina ole parhaita markkinatalouden edusmiehiä, ...ainakaan itselleen.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4744551 ---
Teksti
Hämeenlinna kaupunki on vaalinut suuren säveltäjänsä muistoa osallistumalla säveltäjämestarin synnyinkodin ylläpitoon. Kaupungissa on myös syntynyt toinen kansallinen musiikkivaikuttaja - nimittäin kansanrallien oiva ja väkevä esittäjä, liian nuorena nukkunut - Irwin Goodman eli Antti Hammerberg. Niin eri suunnista, mutta niin samankaltaisia erilaisuudessaan!
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4744566 ---
Teksti
Jean Sibelius kolmeen kertaan varmuudeksi itsenäisen isänmaamme kansallissäveltäjänä. Finlandia osaltansa väkevöitti kansakunnan itsenäisyyden tielle yksin, liittoutumattomana ja itseensä luottaen, tosin Saksan avulla ja tuella. Suomen kansa on kolmeen kertaan sanonut itse ei vihollisten, uhkien ja haasteiden edessä säilyttäen silti itsenäisyytensä.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sibeliuksen kuolemaa siis juhlitaan (aika outoa, mutta näin tosiaan on) kaikkialla maailmassa.
Hyvä kun laitoit muistutuksen tänne asiasta.
Mutta sitten laitoit tuollaista virallisen doktriinin mukaista pakkopullaa "yhtenäisestä Suomen kansasta" ja siitä miten koko kansa olisi yhteen höökään Sibeliuksen johdolla lipunut itsenäisyyteen.
En allekirjoita: kannattaisi vähän mennä itseensä. Suomen kansa ei tuossa mielessä ole koskaan ollut yhtenäinen. Suomi ei marssinut koskaan jonkun taidemusiikin tai gallenkallelan johtotähdittämänä rintamana. Se on vain vanhanaikaisen isänmaallisen historiankirjoituksen palopuhetta ja raakaa yksinkertaistusta.
Se nyt vaan on niin että Sibelius ei silloin eikä nytkään merkitse koko Suomen kansalle samaa - suurelle osalle jopa ei yhtään mitään. Oskar Merikanto oli paljon Sibeliusta suositumpi mökinrahvaan keskuudessa - ja niille jotka eivät jaksaneet edes Merikantoa, oli omat pasijääskeläiset ja muut.
Eli tuo sinun isänmaallisen hehkutuksesi on kyllä aika jälkijättöistä paatosta.
Mutta siis hyvä viesti.
Viimeeksi Suomi oli yhtenäinen talvisodassa, ja kesällä 1944. Sibelius antoi aikoinaan sävelet itsenäisyydelle tsaarien aikana, siitä alkoi kehitys, jota juhlitaan 90 kerran 6.12.2007.
Sibelius on Suomen eturivin kansallisihmisiä viestien nytkin kansan yhtenäisyyttä sävelissään.
Kaksisataa vuotta sitten Beethoven sävelsi viidennen sinfoniansa, graniittipaaden, jonka alle hän murskasi, kätki ja hautasi länsimaisen musiikin hengen.
Mitä tulee Sibeliukseen, hämeenlinnalaiseen viulistiin, on hänen "musiikkinsa" on surullinen esimerkki siitä, millaista satoa Beethovenin myrkynkylvö on myöhempien "säveltäjien" joukossa niittänyt. Beethovenin jälkeen musiikista ei ole enää voinut puhua ilman lainausmerkkejä!
Ja eivätkö Mozart ja Haydn sitten kuitenkaan "onnistuneet pilaamaan" musiikkia, kun B:n niskaan kaiken vierität? Etkös sinä ole se sama tyyppi, joka fanittaa modernia sekasortoa? Tietääkseni sekin on B:n perintöä. Yhhyh, häpeä.
Beethovenin jälkeinen musiikki on joko rahvaanomaista (Meyerbeer, Sibelius, Philip Glass) tai dekadenttia (Wagner, Mahler, Boulez). Minkäänlaista rakenteen ja substanssin, älyn ja tunteen, keinojen ja päämäärien tasapainoa on turha odottaa Beethovenin synkän varjon alla työskenneiltä onnettomilta, joiden kohtalona oli syntyä musiikin kuoleman jälkeen.
Kukas toinen suuruus delas myös 18.9
tunnetuimmista ja suosituimmista säveltäjistä. Kunnia ja arvokas muisto hänelle!