Tälläinen on paha ihminen!

Näinhän lahkolainen tuon asian helposti tulkitsee. Uskonnoton, jopa väärällä tavalla uskova on yleensä automaattisesti paha. Uskova on taas aina hyvä. Ja mikäli tällainen "hyvä" uskova sitten hairahtuu pahasti kaidalta tieltä asia kuitataan toteamalla, ettei hän mikään oikea uskova ollutkaan. Varsinkin jos asia saa julkisuutta. Näin käy vaikka ko. henkilö olisi ollut hetkeä aikaisemmin uskovien yhteisön tai lahkon arvostettu jäsen.

Uskonnoton ei muutu hyväksi vaikka olisi kuinka omistautunut pyyteettömälle lähimmäisten auttamiselle tms. mutta tällainen uskova ei enää ole vain hyvä vaan lähes pyhimys. Arvon nousua siis tapahtuu.

Raamattuhan kertoo, että uskovakin voi langeta. Helluntailaisuudessa taas tätä pidetään ilmeisesti mahdottomana?

Raamattu kertoo myös, kuinka "pakanat" tuomittiin omatuntonsa mukaan. Eikö tämä kerro, että "pakanankin" omatunto voi olla niin kehittynyt, että hän on "hyvä" ihminen? Eli missä ovat Raamatulliset perusteet noille yleisille käsityksille?

Toisaalta myös sanojen "hyvä ihminen" merkitys on helluntailaisuudessa erilainen, kuin normaalissa kielenkäytössä. "Hyvä ihminen" merkitsee helluntailaisuudessa uudestisyntynyttä, kastettua uskovaa, ei siis ollenkaan sitä samaa mitä yleinen käsitys on.

jeps... kirjoitti:

Näinhän lahkolainen tuon asian helposti tulkitsee. Uskonnoton, jopa väärällä tavalla uskova on yleensä automaattisesti paha. Uskova on taas aina hyvä. Ja mikäli tällainen "hyvä" uskova sitten hairahtuu pahasti kaidalta tieltä asia kuitataan toteamalla, ettei hän mikään oikea uskova ollutkaan. Varsinkin jos asia saa julkisuutta. Näin käy vaikka ko. henkilö olisi ollut hetkeä aikaisemmin uskovien yhteisön tai lahkon arvostettu jäsen.

Uskonnoton ei muutu hyväksi vaikka olisi kuinka omistautunut pyyteettömälle lähimmäisten auttamiselle tms. mutta tällainen uskova ei enää ole vain hyvä vaan lähes pyhimys. Arvon nousua siis tapahtuu.

Raamattuhan kertoo, että uskovakin voi langeta. Helluntailaisuudessa taas tätä pidetään ilmeisesti mahdottomana?

Raamattu kertoo myös, kuinka "pakanat" tuomittiin omatuntonsa mukaan. Eikö tämä kerro, että "pakanankin" omatunto voi olla niin kehittynyt, että hän on "hyvä" ihminen? Eli missä ovat Raamatulliset perusteet noille yleisille käsityksille?

Toisaalta myös sanojen "hyvä ihminen" merkitys on helluntailaisuudessa erilainen, kuin normaalissa kielenkäytössä. "Hyvä ihminen" merkitsee helluntailaisuudessa uudestisyntynyttä, kastettua uskovaa, ei siis ollenkaan sitä samaa mitä yleinen käsitys on.

Lue lisää

tavannut paljon ei tunnustavia hyviä ihmisiä. Rakkaudellisuus, hyvyys, iloisuus ja tiusesta välittäminen heijatuu heistä kauas. Heidän kanssaan on hyvä ja kiva olla, sitä vastoin nuivat uskoa tunnustavat riitelijät ovat kuin myrkky, se tappaa hitaaasti! Mieluummin olen ihanan ei uskovan kanssa kuin varsinaisen kiukkuisen riitapukari uskovaisen kanssa!

jeps... kirjoitti:

Näinhän lahkolainen tuon asian helposti tulkitsee. Uskonnoton, jopa väärällä tavalla uskova on yleensä automaattisesti paha. Uskova on taas aina hyvä. Ja mikäli tällainen "hyvä" uskova sitten hairahtuu pahasti kaidalta tieltä asia kuitataan toteamalla, ettei hän mikään oikea uskova ollutkaan. Varsinkin jos asia saa julkisuutta. Näin käy vaikka ko. henkilö olisi ollut hetkeä aikaisemmin uskovien yhteisön tai lahkon arvostettu jäsen.

Uskonnoton ei muutu hyväksi vaikka olisi kuinka omistautunut pyyteettömälle lähimmäisten auttamiselle tms. mutta tällainen uskova ei enää ole vain hyvä vaan lähes pyhimys. Arvon nousua siis tapahtuu.

Raamattuhan kertoo, että uskovakin voi langeta. Helluntailaisuudessa taas tätä pidetään ilmeisesti mahdottomana?

Raamattu kertoo myös, kuinka "pakanat" tuomittiin omatuntonsa mukaan. Eikö tämä kerro, että "pakanankin" omatunto voi olla niin kehittynyt, että hän on "hyvä" ihminen? Eli missä ovat Raamatulliset perusteet noille yleisille käsityksille?

Toisaalta myös sanojen "hyvä ihminen" merkitys on helluntailaisuudessa erilainen, kuin normaalissa kielenkäytössä. "Hyvä ihminen" merkitsee helluntailaisuudessa uudestisyntynyttä, kastettua uskovaa, ei siis ollenkaan sitä samaa mitä yleinen käsitys on.

Lue lisää

kuitenkin korostavat syntisyyttään. He ovat siis toisaalta syntisiä ja toisaalta ainoita hyviksiä.

Pointti on siinä, että helluntailaiset saavat syntinsä jumalalta anteeksi. Ja jos ei olisi syntiä, niin mitä sitten pyytäisi anteeksi.
Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen (jumalalta) on helluntailaisuuden kulmakiviä.

kun helluntailaiset kovasti kirjoitti:

kuitenkin korostavat syntisyyttään. He ovat siis toisaalta syntisiä ja toisaalta ainoita hyviksiä.

Pointti on siinä, että helluntailaiset saavat syntinsä jumalalta anteeksi. Ja jos ei olisi syntiä, niin mitä sitten pyytäisi anteeksi.
Anteeksipyytäminen ja anteeksiantaminen (jumalalta) on helluntailaisuuden kulmakiviä.

Lue lisää

Pikkurikkeitä, pikkurikkeitä... helluntailaiset vain tekevät suuren numeron näistä pikkurikkeistä. Näitä pikkurikkeitä sitten tunnustellaan toisillekin, kuin lestat ikään. Suuret synnit kätketään visusti, koska helluntailaisuudessa jos missä toinen synti on toista suurempi.

Pikkusynnit herättävät syvää "katumusta" ja osoittamalla joskus itsekin syyllistyvänsä näihin he täyttävät juuri mainitsemasi syntisyyden käsitteen. Toisaalta esimerkiksi toisen aliarvioiminen, uskon vähättely tai suoranainen henkinen väkivalta ei ole aina syntiä vaan se voidaan katsoa myös "ojentamiseksi", johon helluntailaisella on jopa velvollisuus uskon sisariaan ja veljiään kohtaan.

Esiaviolliset seksisuhteet, alkoholinkäyttö ja ravintolassa käymiset jne. ovat sitten niitä suuria syntejä, joista ei hiiskuta sanan puolikastakaan. Kyllä helluntailaisuudessakin ihmisetjaetaan vielä uudestaan: hyviin uskoviin ja huonoihin uskoviin. Ja kukapa haluaisi olla huono uskova: silmätikku ja toisten paremmuuden mittari.

Avioerokin on vielä joissakin lakihenkisissä seurakunnissa asia, jossa vaaditaan syyllisen päätä vadille. Toinen osapuoli siis "vapautetaan" synnistä ja toinen "sidotaan" siihen srk:n toimesta.

tunnustetaan... kirjoitti:

Pikkurikkeitä, pikkurikkeitä... helluntailaiset vain tekevät suuren numeron näistä pikkurikkeistä. Näitä pikkurikkeitä sitten tunnustellaan toisillekin, kuin lestat ikään. Suuret synnit kätketään visusti, koska helluntailaisuudessa jos missä toinen synti on toista suurempi.

Pikkusynnit herättävät syvää "katumusta" ja osoittamalla joskus itsekin syyllistyvänsä näihin he täyttävät juuri mainitsemasi syntisyyden käsitteen. Toisaalta esimerkiksi toisen aliarvioiminen, uskon vähättely tai suoranainen henkinen väkivalta ei ole aina syntiä vaan se voidaan katsoa myös "ojentamiseksi", johon helluntailaisella on jopa velvollisuus uskon sisariaan ja veljiään kohtaan.

Esiaviolliset seksisuhteet, alkoholinkäyttö ja ravintolassa käymiset jne. ovat sitten niitä suuria syntejä, joista ei hiiskuta sanan puolikastakaan. Kyllä helluntailaisuudessakin ihmisetjaetaan vielä uudestaan: hyviin uskoviin ja huonoihin uskoviin. Ja kukapa haluaisi olla huono uskova: silmätikku ja toisten paremmuuden mittari.

Avioerokin on vielä joissakin lakihenkisissä seurakunnissa asia, jossa vaaditaan syyllisen päätä vadille. Toinen osapuoli siis "vapautetaan" synnistä ja toinen "sidotaan" siihen srk:n toimesta.

Lue lisää

...

Onneksi sinun ei tarvitse tehdä mistään parannusta.

Ps. Se on tunnustusta sinulle, käytät rekisteröityä nicciä.

16 "Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken".

Menepäs kiireestti Herran eteen ja tutkaile sydämesi tilaa! Tee parannus ja akla julistaa Jeesuken rakkautta ja armahtavaisuutta, kiuuttelusi ja riitelysi sijaan!