laiska.Asiallisia viestejä kiitos.Ei mitään saarnaavia ja haukkuvia. Ja sen yhen miniän, joka aina haukkuu heti kaikki anopit, ei tarvi ottaa kantaa tähän, koska hänen näkökantansa on tullut jo selväksi sata kertaa tällä palstalla.
Mitäs jos miniä
on ilkeä ja
271933
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
suositus olis melkein et jätät miniän rauhaan ja antaisit hänen ja hänen perheensä elää miten haluavat etkä puuttuisi ja sekaantuisi heidän elämään ja tekemisiin ! Elä sinä oma elämääsi !
jo vanha fraasi joten aivan turhaan tänne raapustit.Ja vielä arvailet sitä sun tätä. Ei tälläisia viestejä kiitos vaan asiallisia, taitaa olla taas se katkera miniä raapustamassa.
Onko sinun mielestäsi niin, että sinun mielipiteestäsi eriävät näkökannat eivät ole tervetulleita keskustelupalstalle? Täällä on myös uusia keskustelijoita, jotka eivät ehkä ole lukeneet kuin pari viestiketjua ja kaikki vanhat kannanotot eivät ole lukijan mielessä. Itse olen satunnainen kävijä enkä tunne alkuperäisen mainitsemaa ilkeilijää. Kaikki asiaan jotenkin sopivat kommentit voidaan esittää miten monta kertaa vain eikä sitä yksi yksittäinen "palstapoliisi" voi estää.
Voin kyllä ennustaa sinua tuntematta ongelmia miniäsuhteessasi. Jos vain sinun mielipiteesi on ainoa oikea, on vaikea luoda oikeaa ihmissuhdetta.
hieman suppeasti kuvailtu tilanne, kerropa lisää ilkeästä ja laiskasta miniästä ?
tunnistaa.Patalaiska ja huono ruuanlaittaja ennemmin roskaruokaa kioskilta kuin kotiruokaa.Koti mullin mallin ja kersat kulkee likasissa vaatteissa kun ei jaksa pyykkikonetta käyttää ja tätä riitäääää....
voisko olla mahdollista että miniä on masentunut..
Mainitsit, että on ilkeäkin? Olisiko ettei jaksa sinun arvostelua ja kommentteja kaiken homman keskellä? Entä jos vain sinulla on siivousstandardit erilaiset kuin miniällä? Mitä jos kerrankin auttaisit? Kiirettä varmasti miniällä riittää, kun on lapsiakin. Ja jotkut vain ovat huonoja ruoanlaittajia, minkäs sille voi. Mutta eiköhän miniä parhaansa yritä ja oppiikin varmasti. Helppo se on haukkua, mutta mitä jos menisitkin auttamaan?
jymy-uutisen laiskaminiä muuttaa muualle ja tosi kauas.Tosi ilouutinen.Muuttaa vielä yksinään joten ero tuli jes jes.Kiitos asiallisista viesteistä, ei tainnu montaa olla. nyt mulla tuskin on aihetta palailla näille sivuille, joten hyvää syksyn jatkoa kaikille tasapuolisesti:)
kerro sinusta ihan kaiken. Kukaan fiksu ihminen ei tuollaista kirjoittele. Taidat olla hieman yksinkertainen.
kirjoituksesi älyllä ole pilattu.Taidat olla juuri tuollainen em.miniä josta halutaan eroon, ehkä tunsit piston rinnassasi kun kolahti oikeaan.
ei haluta.Se kertoo kaiken.On vain osatava lukea teksti mutta se taitaa tuottaa sinulle paljonkin vaikeuksia ÄO:si kun on 0.
asiallinen kommentti sellainen, jossa sinua kehutaan ja miniää mollataan?
ethän voi tietää olenko anoppi vai miniä.Mietipä sitä ihan itse kaikessa rauhassa.
Mitä väliä sillä on, millainen miniä on, kunhan ei roiku nurkissa vaivoina. Aivan sama anopinkin suhteen. Aivan samantekevää, vaikka käsillään kävelisivät pitkin päivää - who cares.
Mikähän oli tämänkin aloituksen takana???????
on noin taukki ettei tajua mitään?
molemmista rooleista, eli miniänä olosta ja anoppina olosta sekä tyttären että pojan kumppaneista.
Itse olin mieheni perheen ensimmäinen ulkopuolinen, eli muut sisarukset eivät olleet silloin vielä naimisissa. Alku näytti mukavalta, appiukon kanssa tulin aina loistavasti toimeen, anoppi olikin vähän hankalampi tapaus.
Meillä oli sekä hyviä että huonoja kausia, johtuen anopin elämänfilosofiasta: sanon kaikki mielipiteeni ennemmin suoraan päin naamaa kuin puhun takana päin. Välillä oli todella vaikeaa olla vierailu loppuun asti, ja monesti lapset takapenkillä totesivat meidän auton kääntyessä anoppilan pihasta kotiin päin: että iskä kuulitko, mitä mamma taas sanoi äidille, jonka jälkeen purskahdin itkuun.
Olemme luonteiltamme todella erilaisia, anoppini arvostaa ulkonäköä ja vaatetusta, sekä yhteiskunnallista asemaa ja oppiarvoja ja varallisuutta, eikä näitä avuja minulla ollut mieheni rakastuessa minuun. Koska ulkonäköni ei ole anoppiani miellyttänyt, olen aina saanut kuulla hänen vakiolausahdustaan, kuinka jo päältä näkee, ketkä ovat laiskoja ihmisiä, siis todella laiskoja. En todella taloudenpidossa yltänyt puoliksikaan hänen ja hänen tyttäriensä tasolle, mutta muiden ulkopuolisten mielestä meillä on aina ollut siisti koti ja lapset ovat olleet hyvin hoidettuja.
Lisäksi anoppini oli alkujaan vakuuttunut, ettei ensimmäinen lapsemme ole hänen poikansa, mainitsi jopa ääneen kihlajaisissamme asiasta järkyttäen sekä minun vanhempani että kummivanhempani.
Niinä aikoina, kun olen ollut mahdollisimman vähän tekemisissä miehen äidin kanssa, ovat välit pysyneet kunnossa, vaikkakin vähän viileinä ja olen ollut iloinen, että jonkinlaiset välit ovat olleet olemassa.
Ajan kuluessa itsetuntoni on vahvistunut, ja enkä enää vaivautunut anopin huomautteluista. Totuttuani (miesvaltaisilla) työpaikoilla vastaamaan hurtilla huumorilla välillä ronskeihin kommentteihin, pääsi minulta välillä lipsahtamaan samalla laidalla takaisin. Anoppini nosti joka kerta hirveän äläkän, ja luonnollisesti harmistuin joka kerta, etten malttanut pitää suutani kiinni, koska kuitenkin halusin pitää jonkinlaiset kyläilyvälit yllä. Appiukko (hävytön mies :) ) nauraa hihitteli vielä, ja oli puolellani, joka pahensi tilannetta huomattavasti.
Nykyisin anoppini sairastaa Altzheimeria, enkä voi tavata enää häntä lainkaan, hän saa minut nähdessään "solvaus"kohtauksen, joten olemme päättäneet säästää meidän kaikkien tunteita, näin on paras.
Poikani avopuoliso oli juuri kysymäsi kaltainen "laiska" miniä. Taloudenhoidolliset asiat eivät häntä kiinnostaneet, mutta koska poikani häntä rakasti ja sotkussa viihtyi, en asiasta mitään huomautellut, käydessäni tiskasin ja koska wc oli niin hirveässä kunnossa, jouduin sen myös (jos wc-hätä yllätti) vierailun aikana siivoamaan.
Eipä avopuoliso kyllä meitä kylään kutsunutkaan, eikä hän suostunut montaa kertaa meilläkään käymään. Jos tuli, niin istui hiljaisena, eikä osallistunut keskusteluun, jotain kun häneltä kysyi, niin heräsi kuin unesta, koska ei häntä meidän keskustelumme kiinnostanut, ja näytti pelästyneeltä, kun huomasi, meidän ihmettelevät ilmeemme.
Raha kyllä aina kelpasi, ja huvitti kuunnella puhelimessa, kun taustalta kuului avopuolison ohjeet, miten rahaa piti äidiltä pyytää mahdollisimman paljon.
Kun tilanne pojan asunnolla meni todella hurjaksi, ilmeni,että avopuolisolla oli toinen suhde rinnakkain - he erosivat, ja poika otti hänet 6 kk:n eron jälkeen takaisin. Nyt vauhti oli vielä hurjempaa, ja lopuksi kävi ilmi, että avopuoliso käytti huumeita, ja oli rahapulassaan myynyt asunnosta lähes kaiken liikenevän.
Joten jos pidät miniääsi "laiskana", eikä se tosiaankaan johdu ulkonäöstä tai siitä, ettet pidä hänen luonteestaan, niin anna huushollin olla miniän tahdin mukainen. Mutta jos "laiskuus" ei johdu em. seikoista, on sinun syytä huolestua: taloudenhoidon rappiotila viittaa yleensä mielenterveyden häiriöihin tai masennukseen tai päihderiippuvuuteen, ja silloin poikasi ei ole hyvä olla siinä ympäristössä, jonka miniäsi tarjoaa.
Näin olen kokenut.
Miniä ei voi tarjota mitään. Ne ovat molemmat tasavertaisia huushollinsa siivoajia ja järjestyksenpitäjiä. Surullista on, jos joku kuvittelee puolison 'tarjoavan' jotain omalle lapselleen. Se miniäkin on jonkun lapsi. Kyllä lapset pitää ainakin yrittää kasvattaa aikuisiksi, niin etteivät tarvitse 'tarjoajia'.
Miten miniäsi laiskuus ilmenee? Itselläni on kaksi kouluikäistä lasta, teen vaativaa ja mielenkiintoista työtä. Vuorokauteni on saman mittainen kuin kotirouva-anopillani. Anoppi käyttää aikansa kotinsa puunaanmiseen ja kotitöihin ja poikiensa huushollien syynäämiseen, pyydettiin apua tai ei. Anoppini pitää minua laiskana, koska haluan pitää mielenkiintoisen ja hyvin palkatun työni sekä käyttää vapaa-aikani harrastuksiini ja lapsiini. Mieheni on yrittäjä, joten hänenkin aikansa on kortilla. Meillä käy siivooja ja syömme puolivalmisteista tehtyä ruokaa tai haemme paikallisen ammattikoulun keittiössä tehtyä ruokaa. Meillä on kaikki mahdolliset kodinkoneet helpottamassa arkea, koska siihen haluamme mahdollisimman vähän käyttää aikaa. Toki leivon lasten kanssa, jos huvittaa, mutten siksi, että vaimon kuuluu niin tehdä.
Itse pidän anoppiani laiskana. Hän ollut suurin piirtein koko elämänsä kotona, nauttinut joko miehensä tuloista tai yhteiskunnan maksamista pienistä eläkkeistä. Anopilla on viisi lasta, pitkillä ikäeroilla, joten enpä usko edes lasten lapsuuden olleen kovin rasittava. Anopin elämä on hänen valintansa eikä se minua haittaa. Anoppi on varmaan omasta mielestään erittäin ahkera, koska tekee kaiken itse ja vaikeimman kautta. Vaikka hänellä on astianpesukone, hän tiskaa käsin jne. Meilläkin hän haluaisi pestä alusvaatteemme käsin (yök, anoppi pesemässä rintaliivejäni), koska se säästää hänen mielestään vaatteita. Ei ole nähtävästi kuullut eri pesuohjelmista.
Vaikutat todella suppeakatseiselta ihmiseltä. Suosittelisin, että pidät suun supussa. Jos et siedä miniääsi, olkaa mahdollisimman vähän tekemisissä keskenänne. Lastenlasten kannalta on parempi laiha sopu kuin lihava riita.
ollenkaan. Tätä viestiketjua kun lukee huomaa kuinka anopit ja miniät sättivät toisiaan ja haukkuvat ja ylistävät itseään. Tosi naurettavaa ettehän te edes tunne ap.kirjoittajaa.Helppo vetää omia kummallisia johtopäätöksiä.
Eiköhän koko tämän nettikirjoittelun lähtökohta ole, etteivät kommentoijat tunne toisiaan? Jokainen kirjoittaa omiin kokemuksiinsa perustuen. Kummallista ajatella, että täällä pitäisi toisia vain tukea heidän ehkä omituisilta vaikuttavissa näkökulmissa. Jos pään silitystä kaipaa, kannattaa pysytellä näiltä avoimilta palstoilta poissa.
vastasitko minulle vai alkuperäiselle?
No, tosiaan oma anoppini oli kotiäiti-emäntä, jonka mielestä en pystynyt työpäivän ohessa pitämään talouttamme kunnossa.
Anoppini piti kyllä kotonaan kiinni siitä, että tiskivuorot toimivat myös lapsilla, sekä pojilla että tytöillä. Enkä todella pidä anoppiani laiskana, mutta hän ei vaan osannut asettua minun asemaani. Itse hän mm. kauhisteli, etten herää iltavuorosta tultuani klo 23 jälkeen keittämään aamuvuoroon klo 5.30 lähtevälle miehelleni aamupuuroa, vaan mieheni joutui lämmittämään puuron.
Itse olen ollut koko lähes 30 v avioliittomme ajan ulkopuolella töissä ja viimeiset 15 vetänyt omaa yritystä pitkin työpäivin. Meillä on aina lasten ollut pakko osallistua kotitöihin, on ollut jaetut vuorot.
Poikani talous oli miehekkään siisti ja kunnossa niin kauan kun hän asui yksin. Valitettavasti avopuolison astuttua kuvaan taloudenpito kaatui. Poikani kyllä valitteli, ettei hän jaksa yksinään siivota, koska avopuoliso ei kunnioita hänen siivoamistaan.
En ole mikään ylisiivoaja, joten tarkoittamani huono taloudenpito tarkoitti: viikon-kahden jätepusseja eteisessä, tiskejä eteisestä alkaen, likaisia vaatteita lattioilla niin paljon, ettei kulkemaan mahdu... eli siis jo epähygieenistä ja vaarallista asumista.
Siksi siis neuvoni oli:
1. jos "laiskuus" on vain antamasi arvio miniälle sen vuoksi, ettei kemiasi sovi hänen kanssaan yhteen, niin anna ihmeessä asian olla.
2. jos "laiskuus" taas tarkoittaa todellista taloudenpidon ja siivoamisen laiminlyöntiä, on sinun syytä huolestua, koska silloin poikasi ei enää ole turvallisessa seurassa oman terveytensä kannalta.
Mutta kukin tekee parhaaksi katsomallaan tavalla, eikö totta?
jos miniäsi on laiska ja ilkeä, MUTTA MINUN MINIÄ ON ROSVO JA KÄRÄJILLE JOUTUU - SAIRAS NARSKU !! ELI: OLE POISSA HÄNEN REVIIRILTÄÄN !!!!!!
No etpä se kovin terveeltä vaikuta sinäkään! ;)
Ei minusta huono ruoanlaittotaito kenestäkään laiskaa tee. Kaikista ei vain ole superkokeiksi eikä se välttämättä edes kiinnosta. Itse olen suhteellisen hyvä kokki, mutta inhoan ruoanlaittoa yli kaiken. Tottakai tilanne olisi toinen, jos asuisin poikaystäväni kanssa yhdessä tai jos meillä olisi lapsia. Silloinkin työt jaettaisiin. Tiedän myös valmiiksi, että tulevat appivanhempani eivät ikinä tulisi puuttumaan meidän tulevan perheemme elämään :)
Onko aloittaja asiallinen?
laiska????Oletko itse asiallinen???