Miksi saksalainen auto ruostuu hitaammin? Tässä korroosiojuttuja muualla tutkineen insinöörin näkemys.
Syy siihen, miksi Saksassa autot ovat vähemmän ruostuneita on siinä, että ilmasto on lämpimämpi ja kuivempi. Suomessa ajetaan merkittävä osa ajasta kosteilla teillä, vaikka ei edes sataisi, ihan ilmastostamme johtuen: syksyisin, talvisin, iltaisin suhteellinen kosteus on niin korkea, että kosteus tiivistyy tienpintaan. Se on se kaste-ilmiö. Kosteus suihkuttaa toistuvasti auton kriittiset paikat märiksi, ja se myös haihtuu ilmastossamme auton rakosista hitaammin tai ei lainkaan. Auto ei pääse ehkä kuukausiin kuivumaan.
Kuivemman ilmaston lisäksi Saksan tienpintojen laatu on myös huokoisempi, joka imee sadeveden tehokkaasti, jolloin tien pinta on hetkessä kuiva sateenkin jälkeen. Suomalainen tienpintaa ei tehdä samoin vettä läpäiseväksi, koska pakkaseroosio olisi huokoisella pinnalla karmea.
Kuivalla tiellä ajaminen kuivaa tehokkaasti auton alustassa olevaa kosteutta tuuletusvaikutuksen ansiosta. Siksi on valtava ero siinä, käytetäänkö autoa pääosin kuivalla tiellä vai märällä. Meidän automme ovat elinajastaan merkittävän osan ajasta kosteuden vaikutuksille alttiina, sekä liikenteessä että pihoilla ja kaduilla seisoessaan.
Tässä on merkittävin syy autojen kuntoeroon. Ei suola sen kummempaa ongelmaa tee, niin kauan kun auton metallipinnat ovat siltä suojassa, pohja- ja pintamaalikerrosten ja massauksen alla. Oleellista on se, että kosteus diffundoituu hitaasti mutta varmasti suojakerrosten läpi, ja tämän tapahtuman nopeus on riippuvainen kosteuden kemiasta (suola!), suojakerrosten paksuudesta, lämpötilasta, mutta ennen kaikkea siitä, miten kauan suojakerros on kosteudelle alttiina. Sitten kun suojakerros on kerran läpäisty, toki suolainen kosteus syövyttää nopeammin kuin suolaton. Mutta silloin on peli joka tapauksessa jo menetetty.
Syy siihen, miksi Saksassa autot ovat vähemmän ruostuneita on siinä, että ilmasto on lämpimämpi ja kuivempi. Suomessa ajetaan merkittävä osa ajasta kosteilla teillä, vaikka ei edes sataisi, ihan ilmastostamme johtuen: syksyisin, talvisin, iltaisin suhteellinen kosteus on niin korkea, että kosteus tiivistyy tienpintaan. Se on se kaste-ilmiö. Kosteus suihkuttaa toistuvasti auton kriittiset paikat märiksi, ja se myös haihtuu ilmastossamme auton rakosista hitaammin tai ei lainkaan. Auto ei pääse ehkä kuukausiin kuivumaan.
Kuivemman ilmaston lisäksi Saksan tienpintojen laatu on myös huokoisempi, joka imee sadeveden tehokkaasti, jolloin tien pinta on hetkessä kuiva sateenkin jälkeen. Suomalainen tienpintaa ei tehdä samoin vettä läpäiseväksi, koska pakkaseroosio olisi huokoisella pinnalla karmea.
Kuivalla tiellä ajaminen kuivaa tehokkaasti auton alustassa olevaa kosteutta tuuletusvaikutuksen ansiosta. Siksi on valtava ero siinä, käytetäänkö autoa pääosin kuivalla tiellä vai märällä. Meidän automme ovat elinajastaan merkittävän osan ajasta kosteuden vaikutuksille alttiina, sekä liikenteessä että pihoilla ja kaduilla seisoessaan.
Tässä on merkittävin syy autojen kuntoeroon. Ei suola sen kummempaa ongelmaa tee, niin kauan kun auton metallipinnat ovat siltä suojassa, pohja- ja pintamaalikerrosten ja massauksen alla. Oleellista on se, että kosteus diffundoituu hitaasti mutta varmasti suojakerrosten läpi, ja tämän tapahtuman nopeus on riippuvainen kosteuden kemiasta (suola!), suojakerrosten paksuudesta, lämpötilasta, mutta ennen kaikkea siitä, miten kauan suojakerros on kosteudelle alttiina. Sitten kun suojakerros on kerran läpäisty, toki suolainen kosteus syövyttää nopeammin kuin suolaton. Mutta silloin on peli joka tapauksessa jo menetetty.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Annat varmasti meille vielä oikein nimenkin niin saamme nauraa oikein kunnolla :DDD
Kyllahan tuo asia aikalailla noin menee.
Pertti Pihtiputaalta voi ymmärtää noin monimutkaista asiaa (vaikkakin selkeästi esitetty), kun Pertti ei ole käynyt muutakuin elämänkoulun. Ei myöskään tainnut Pertti jaksaa/osata lukea koko juttua loppuun asti.
suurista lämpötilavaihteluista...kevättalvella ilma voi vaihdella 10...-35 ..Korin saumat elää lämpötilavaihteluista johtuen ja murtaa maali ja sinkkipinnat saumoista.kosteus ja suola imeytyy saumoihin ja ruoste pääsee alulle...
Alle nolla asteinen suolavesi on myös kovempaa kuin plus-asteinen ja se kuluttaa pinnotteita nopeammin..
Utsjoella sataa jatkuvasti, silti autot ovat kuin pakasta vedettyjä vaikka ne ovat 20 vuotta vanhoja.
Siellä ei tiedetä suolauksesta yhtään mitään. Lumesta sitäkin enempi
Utjoella ei ruoste raiskaa, on se ikirouta, mikä seudulla vallitsee.
No, eihän se ihan niinkään ole, mutta kun vuoden keskimääräinen lämpötila on nollan alapuolella, niin onhan sillä vaikutusta raudan ruostumisen kannalta. Ainakin verrattuna Hesinkiin, jossa vuoden keskilämpötila on 6°C vaiheilla. Helsingin keskimääräiset olosuhteet ovat täsmälleen pahimmat mahdolliset, ei kunnon talvea, vaan kosteutta, joka ei koskaan kuivu.
Vaikka Utsjella "kesällä" sataakin aina, niin se on pientä verrattuna Helsingin kurjuuteen, siis raudan kannalta. Ei ihme, jos Utsjoella rauta ei ruostu.
Utsjoki on Suomen vähäsateisinta aluetta Pohjanmaan rannikkoseudun ohella. Uusimaa on sateisinta.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_100.html
Katso sivun lopusta.
Taisitte oikein koko amiksen tupakkiporukan voimin kirjoittaa tällä kertaa satunne.
Sattuuko se oikein kovasti, kun joutuu nielemään tosiasioita?
Löytyyhän siihen lääke: pää takaisin pensaaseen, silmät kiinni ja eikun jatkamaan omassa ahtaassa maailmassa elämistä ihan omien mielikuvien mukaan vaan.
Tekeekö siis keksimäsi satu kipeää? Keneen ja miksi pitäisi? Pitäähän meidän ymmärtää että tuontiautojobbarin pitää vaikka saduilla selitellä syitä sille että suomalainen ostaa suolavellistä uitettuja autoja suolattomista oloista tuotuina.
Corollakuskin päätä. Ahdistaisi minunkin päätä jos toiset ajaisivat samanhintaisilla mutta monta kertaa paremmilla autoilla.
Suomalainen ostaa suolavellissä uitetun auton ostaessaan auton, joka on myyty uutena Suomessa.
Korroosioinsinööri unohti yhden tärkeän jutun. Jos auton maalatut ja massatut pinnat pysyvät ehjinä, ei kosteus ja suola pääse vuosikausiin niistä läpi. Mutta kun autoja ajetaan sorateillä jolloin alusta ja helmat ovat hiekkapuhalluksessa, kerrokset ohenevat tai puhkeavat. Ihan saman tekee talvella hiekoitushiekka, mitä esim. Saksassa ei käytetä lainkaan. Meidän asfalttiteillämme on lisäksi kohtalaisen paljon irtokiveä ja irronneita nastoja, kuten jokainen lasinsa ja lyhtynsä uusinut tietää. Nämä rikkovat tehokkaasti myös alustan suojausta. Eikä muuten metallinen nastapölykään ja nastojen tiestä irrottama kivi/asfalttiaineskaan kemiallisestikaan ihan harmitonta ole.
Kun suojaus on rikki, kosteus pääsee etenemään kapillaarisesti sen alla, ja ruostuminen saa rauhassa alkaa. Kerran alkanutta ruostumista ei enää pysäytetä ihan kevyillä toimenpiteillä.
Tässä myös syitä eroihin suomalaisten ja saksalaisten autojen kunnon välillä.
kyllä tuossa meidän pihassa jos kesällä ajaa auton jostain syystä nurmikolle ja toisen sepelillä päällystetylle kohdalle, niin se nurmikon päällä oleva on huomattavasti märempi aamulla.
Tuttava osti vanhan kuplavolkkarin Saksasta harrasteautoksi ja perheen kakkosautoksi. Auto oli ruosteeton. Yhden syksyn, talven ja kevään aikana Suomessa ruoste iski autoon todella pahasti. Jopa kromipuskureihin iski ruoste.
Olet pitkälti oikeassa.
Johdantokirjoituksellani en tarkoittanut hyökätä kenenkään päälle, enkä kai niin tehnytkään. Minulle on ihan sama, mitä kukin uskoo tai on uskomatta. Kun se vaan on fakta, että Keski-Euroopasta tuodut autot ovat paremmassa kunnossa kuin vastaavan ikäiset suomalaiset, olen ihan mielenkiinnosta mietiskellyt siihen syitä ja kysellyt asiasta. Ja teksti oli seurausta siitä.
Siinä olet oikeassa että Saksasta löytyy ehjä autoja. Toisaalta Saksasta löytyy myös paljon pahemmin ruostuneita autoja kuin Suomesta. En ole koskaan Suomessa nähnyt 5-6-vuotiasta Opelia joka oli täysin pehka kaariltaan ja alustaltaan. Ja esimerkkejä riittää vaikka kuinka. Nämä autot ovat useimmiten turkkilaisten häkeissä myynnissä koska saksalaiset eivät niitä uskalla myydä.
Ja pahimmat huijarit tuovat myös näitä romuja tänne ja fiksaavat ne myyntiin.
oikeassa, kyllä Saksasta tuodut käytetyt autot ovat puhtaampipeltisiä. Tiet ovat paremmassa kunnossa kuin täällä johtuen myös Suomen vaihtelevista olosuhteista, tämä varmaan tulikin jo selväksi.On auton valmistusmenetelmillä, materiaaleilla ja korin suunnittelulla korroosiota ja "hengittävyyttä" vastaan myös oma merkityksensä. Kierrellessäni Berliinissä panin merkille, että saksalaiset säilyttävät poikkeuksetta autojansa tallissa tai katoksen alla jossa pihakiveys tai muu pinnoite. Sieltä kun "ampaistaan" kuivalle Autobahnalle ja mittarissa 200 km/h, niin kyllä tuuletus toimii! En ymmärrä, miksi joku tästä asiallisesta avauksestasi joku ottaa itseensä.
Jos ostat auton ei ruoste ole ongelma tänäpäivänä.Asia on toinen jos hommaat yli 10 vuotta vanhan romun suomesta tai saksata.
jo pari-kolmevuotias Corolla tai muu huonomman luokan auto on jo hiukan ruosteessa. Saksasta löytää vaikka 30 vuotta vanhan ruosteettoman auton.
Miksi pääosa suomeen tuoduista autoista on yli 10 vuotiata tusina audeja mersuja bemareita,joiden paikka olis paalaamossa.Harvinaisuudet on eriasia.
http://www.tectyl.fi/uploads/g37c1.pdf
Muutaman vuoden vanhat Mersut, Bemarit ym. huonommat autot ovat toki ruosteessa.
ei voi verrata Saksan olosuhteisiin. Kaverini on tuonut Saksasta yli 300 autoa, lähes kaikki käytännössä ruosteettomia. Ainostaan japanilaisissa on ilmennyt ruostetta enemmälti, tosin niissäkin selvästi vähemmän kuin täällä ja japanilaisia autojakin on tuotu todella vähän.
ei kai järkeä ole ostaa samalla rahalla ns. "Suomi-autoa" joka on kunnoltaan paljon huonompi.
Ei kukaan jobbari pysty tuomaan tuollaisia määriä autoja maahan. Toisaalta vaikka olisikin niin eihän se kerro mitään Saksan ruostumistilanteesta. Hölmö kai niitä ruostuneimpia tänne toisi. Ja kyllä Mersut, Opelit ja Fordit yhtä ruostuvia merkkejä siellä kuin täällä.
kun yli 100 autoa vuodessa tuo. Tai kaksi-kolme henkeä firmassa on töissä. Mitkään autot eivät ruostu siellä yhtä pahasti kuin täällä.
Saksan autot tänne jotta voit ne analysoida? Vai jättävätkö ehkä ne huonoimmat tuomatta.
Jos olisit edes kerran käynyt Saksassa autoja katsomassa voisit päästä jyvälle että siellä on hyväkorisia autoja ja läpimätiä. Maailma on niin ihmeellinen kun irrottaa joskus nenän siitä putkelta ja menee itse katsomaan.
Asuin pari talvea Frankfurtin lähellä. Sinä aikana ei suolaamista vaativia kelejä osunut oikeastaan yhtään. Usein aamulla saattoi olla kymmenen astetta pakkasta, mutta ilma oli niin kuiva, ettei auton lasit olleet huurteessa. Heti auringon noustua lämpötila nousi reilusti plussalle.
Suomalaista kurakeliä ei ollut oikeastaan lainkaan, oli joko kuivaa tai satoi kunnolla ja oli kymmenen astetta lämmintä.
Suolausta tarvitaan todennäköisesti etelässä Alppien lähellä. Itämeren rannikosta en tiedä.