Tyttäreni täyttää viikon kuluttua 1v, eikä osa sanoa mitään, ei edes "äiti"tms. Kävelemään hän oppi piirun alle 9kk vanhana ja mielestäni kovin varhain, 7kk ikäisenä alkoi jo sovittelemaan mm. tavaroita keskittyneesti sisäkkäin ja jonkun alle jne..ja 9kk iässä latoi lapiolla hiekkaa ämpäriin jne...mutta on nyt 1v ja ei puhu sanaakaan!?
Muutenkin hän on jotenkin...no, jotenkaan hän ei keskity nimenomaan puheeseen juuri ollenkan ja itse asiassa on aika hiljainen muutenkin?
Kun yritän "lukea" hänen kanssaan kirjaa, hän vaan tempaisee sen kädestäni ja heittää sen lattialle tai alkaa pureskella sitä, joskus luulen aistivani, että lapsi jotenkin ahdistuu niistä kuvien katselusta ja mun hokemiseta.
Hän osaa näyttää, missä on hänen varpaansa ja missä on lamppu, osaa hakea joitain leluja pyydettäessä - mikäli ne ovat ihan lähellä - ja...no ei kyllä juuri muuta. Tosin nyt parina viime päivänä hän on yrittänyt tapaiilla sanaa "lamppu" ja näyttää samalla kattolamppua.
Muutenkaan, tämä rakas pienokaiseni, ei jotenkaan "tajua" oikein mitään, samalla tavalla, mitä esikoisemme tajusi.
Toisaalta kuopus on jo pari kuukautta leikkinyt mm. sillä puulelulla, mis on niitä reikiä siinä pääällä ja oppinut ihan itsekeen tiputteleman palikoita - ja muutakin - niistä reijistä.
Että ihan hyvin 10-11kuukautiselle, ehkä? Vai oliko sitten esikoisemme tollasen suhteen vähän hitaalla, koska hän leikki ko. lelullakin vasta n. 1,5vuotiaana?
Ensimmäinen lapseni oppi puhumaan huomattavan aikaisin, kävelemään ihan normaalisti, 1v synnttäreillään.
...Ja joo, tiedänhän minä, ettei monet 1vuotiaat vielä puhu, mutta...joka paikassa kuitenkin lukee, että 10-12kk lapsella pitäis olla pari sanaa jo käytössä ja pitäis osata näyttää kirjasta,että missä on possu tai koira..tai ainakin osata näyttää kädellä, missä on isä ja äiti; mutta hänpä ei näytä! Minua kohti hän "osaa" katsoa, kun kysytään äidistä, mutta muut menevät usein vikaan; missä on isä - ja tyttö näyttää vaikka sadetakkia. Hmmm?
Pitäiskö tässä nyt olla huolissaan vai mitä ihmettä...?
mykkä tyyppi?
4
867
Vastaukset
- meillä samoin..
meillä siis esikoinen oppi kävelemään kanssa 1v syntymäpäivänaamuna..
puhui pälpätti 1v3kk täysillä.. teki isoja palapelejä 1v6kk iässä, oli siis fiksumpi kuin tiesinkään. Ja tällä hetkellä tyttö on 4v1kk innokas oppimaan ;)
Mutta kuopus joka tällä hetkellä 3v2kk
on vast ikään oppinut puhumaan, ihan tosi.
kävely opittiin vasta 2v1kk iässä.
olimme huolissamme mutta ajateltiin että ei kai hänellä ollut mitään kiirettä kun isosisko teki kaiken eteen. puhui käveli. pikkusisko taasen itki enemmän ja sai sillä kaiken itselleen.
tänä päivänäkin vaikka ikää on tuo 3v2kk niin ei osaa kaikkia sanoja sanoa. ja kun tulee vieraita niin aika useasti minulta äitinä kysytään että anteeksi mutta mitä tyttö sanoi..
ja se jos mikä nolottaa.. mutta naurahdan ja totean että kirahvi tahtoo kavereita :D
tytön muussa kehityksessä ei ole vikaa, osaa pukea, riisua, pestä hampaat, syödä juoda, leikkiä normaalisti ;) ja tehdä kaikenlaisia pulmaratkaisuja, palapelit ym kiinnostaa ja osaa.
Äiti sana tuli 1v11kk iässä. isän sanoi vasta päälle 2vuotiaana..
Että lapsia on moneen junaan.. elä siis hätäänny! =)
p.s. lapsemme on myös käynyt testeissä joissa hänet on todettu terveeksi ! On vain omanaikainen puheenkehitys :)
Ajattele positiivisesti! :))- itse puhun liikaa
voi , ompa hyvä kuulla, että muilla mene smoin! vertaistuki on kyllä parasta tukea!
Ja ihan samoin menee meillä sekin, että kuopus itkee tosi usein ja saa sillä huomion/tavaran/tilanteen haltuunsa.
ootko huomannu selasta, että teillä kuopus lis enemän sinussa "kiinni", kuin esikoinen koskaan?
meillä eikoinen - samanlainen palapelihirmu - ei oikeastaan koskaan ole erityisemmin näyttänyt "tarvitsevansa" minua, siis henkisesti. Kuopus taas on melkoisen takertunut muhun koko ajan; varsinkin, jos yritän syödä jotain...tai edes kävelen kohti keittiötä, lähtee kuopus niinkuin hauki rannasta perääni ja huutaa ja repii mun jalkoja..haluaa siis syödä/juoda AINA kuin minäkin.
Tolle ilmiölle on varman joku ihan oikea nimikin; varmaan joku nyt sanoo, että oon tehny jotain ihan kamalaa, kasvattanu alusta saakka aivan vinoon koko tyypin...
Joo..ehkä tässä vaan väsymys painaa ja ajatus hämärtyy samaa tahtia... - meillä samoin..
itse puhun liikaa kirjoitti:
voi , ompa hyvä kuulla, että muilla mene smoin! vertaistuki on kyllä parasta tukea!
Ja ihan samoin menee meillä sekin, että kuopus itkee tosi usein ja saa sillä huomion/tavaran/tilanteen haltuunsa.
ootko huomannu selasta, että teillä kuopus lis enemän sinussa "kiinni", kuin esikoinen koskaan?
meillä eikoinen - samanlainen palapelihirmu - ei oikeastaan koskaan ole erityisemmin näyttänyt "tarvitsevansa" minua, siis henkisesti. Kuopus taas on melkoisen takertunut muhun koko ajan; varsinkin, jos yritän syödä jotain...tai edes kävelen kohti keittiötä, lähtee kuopus niinkuin hauki rannasta perääni ja huutaa ja repii mun jalkoja..haluaa siis syödä/juoda AINA kuin minäkin.
Tolle ilmiölle on varman joku ihan oikea nimikin; varmaan joku nyt sanoo, että oon tehny jotain ihan kamalaa, kasvattanu alusta saakka aivan vinoon koko tyypin...
Joo..ehkä tässä vaan väsymys painaa ja ajatus hämärtyy samaa tahtia...joka huutaa omat sanani takaisin.
meillä esikoinen "pärjännyt" aina yksin. toki on kova pussailemaan ja halimaan. mutta koskaan ei ole esim ollut mustis tms. kuopus taas itkee mun perään joka suunnassa. edes vessassa ei saa käydä. VIELÄKÄÄN!!! rasittavaa mutta en lasta vessaan ota kerran ei ole oikeaa hätää vaan tahtoo olla minussa kiinni. olen saanut pikkaisen helpotusta tilanteeseen kun sain tytöt perhepäivähoitoon. en koe olevani erilainen äiti kummallekaan tytölle, vaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen jne. en polta enkä edes juo. yöt nukutaan omissa sängyissä ja koskaan ei ole päikkäreitä enempää nukuttu äiti vieressä. eli en ainakaan tietoisesti oloe tehnyt lapsestani läheisriippuvaista ;))
vertaistuki on parasta mitä löytyy, sitä on vaikea puhua ihmiselle jolla ei kokemusta ja "riittävää" ymmärrystä.
mutta kyllä tää kaikki ajan kanssa.
viimeistään teilläkin kun saat lapsen hoitoon.
meillä tosin meni viikko ennen kuin sain tytsin jäämään ilman itkua. vanhempi tyttö taas jäi jo ekalla kerralla innoissaa. sanoi vaan että nyt äiti pusu ja hali ja sit meet kotiin.. :D
on siis kuin vastakohdat minun tyttäret vaikka on sama isä ja minä tietty äitinä.
noh, niin kuin tiedetään lapset on yksilöllisiä, silti en vaihtaisi yhtä päivääkään pois tästä arjesta :=) - ei sanoja
meillä samoin.. kirjoitti:
joka huutaa omat sanani takaisin.
meillä esikoinen "pärjännyt" aina yksin. toki on kova pussailemaan ja halimaan. mutta koskaan ei ole esim ollut mustis tms. kuopus taas itkee mun perään joka suunnassa. edes vessassa ei saa käydä. VIELÄKÄÄN!!! rasittavaa mutta en lasta vessaan ota kerran ei ole oikeaa hätää vaan tahtoo olla minussa kiinni. olen saanut pikkaisen helpotusta tilanteeseen kun sain tytöt perhepäivähoitoon. en koe olevani erilainen äiti kummallekaan tytölle, vaan tasa-arvoinen, oikeudenmukainen jne. en polta enkä edes juo. yöt nukutaan omissa sängyissä ja koskaan ei ole päikkäreitä enempää nukuttu äiti vieressä. eli en ainakaan tietoisesti oloe tehnyt lapsestani läheisriippuvaista ;))
vertaistuki on parasta mitä löytyy, sitä on vaikea puhua ihmiselle jolla ei kokemusta ja "riittävää" ymmärrystä.
mutta kyllä tää kaikki ajan kanssa.
viimeistään teilläkin kun saat lapsen hoitoon.
meillä tosin meni viikko ennen kuin sain tytsin jäämään ilman itkua. vanhempi tyttö taas jäi jo ekalla kerralla innoissaa. sanoi vaan että nyt äiti pusu ja hali ja sit meet kotiin.. :D
on siis kuin vastakohdat minun tyttäret vaikka on sama isä ja minä tietty äitinä.
noh, niin kuin tiedetään lapset on yksilöllisiä, silti en vaihtaisi yhtä päivääkään pois tästä arjesta :=)latele myöskään,ikää tulee mittariin 2 ja puoli
vuotta.Puheterapiaan ohjattiin heti neuvolasta
vaikka minusta se nyt oli hiukan hätiköityä kun
tuo puheenkehitys on yksilöllistä.Omaa älämölöä kyllä tulee sitäkin enemmän,hiljainen tämä kaveri ei ole!:D Mutta yksittäiset tarkat sanat puuttuvat..kuten,koira,kissa,äiti,isä.Niitä vielä
odotellaan,kirjan lukemistahan sitä suositellaan ja suu jumppaa.Puhetta odotellessa :)
Hyvää syksyn jatkoa muille samassa tilnateessa oleville!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Uskalla lähestyä minua
Mitä siinä menetät? Vai tyydytkö kirjoittelemaan täällä? Minä olen jo tehnyt aloitteen. Paitsi jos sinua ei kiinnosta. S617850- 1334524
Oulaskankaan päätöksistä
https://www.facebook.com/share/v/1BSCFTMTyX/ Nyt tuli kova päätös, arvostan tätä Kuoppamäen suoraselkäisyyttä.323777- 213138
- 232682
- 292617
- 502316
- 252190
Mitä toivot Suomi24:ltä? Osallistu sivuston kehitykseen!
Moikka keskustelijat! Terveisiä Suomi24:n kehitystiimiltä. Vuosi lähenee loppuaan, mutta ennen kuin rauhoitumme joulun3922123- 322069