Minun tilanteeni on siis tämä. Olemme poikaystävän kanssa seurustellut melkein kolme vuotta, ennen kuin keskiviikkona ilmoitti tarvitsevansa aikaa olla yksin.
Sanoi ettei pysty tekemään minua onnelliseksi ennen kun on onnellinen itsensä kanssa.
Sama nimittäin kävi viime vuoden keväänä. Sanoi tarvitevansa aikaa yksin.
Olimme puhuneet yhteenmuutosta ja tulevaisuudestä paljon. Nyt olen yksin ja odotan että kävisi kun viimeeksikin. Mies tajusi että elämä ei parantunut eron myötä ja halusi palata yhteen.
Nyt tosiaan odotan ja toivon että hän ymmärtäisi saman kun viimeeksi.
Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta tilanteesta?Miten selvisit?Ja kauan kesti?
Olen niin rikki taas. Ymmärrän eron syyn koska tunnen miehen ja hänen ajatusmaailman niin hyvin.
Mutta se ei paljon helpota, vaikka helpottaa silti hieman.
Odotanko turhaan, elänkö taas omassa pikku haaveilu maailmassa aivan suotta?
Rakastan ja mies rakastaa ja sanoi että hän tietää että ei olisi ollut mitään tilannetta mitä ei olisi voitettu.
Haluan uskoa todellakin että aika ja hetki yksin auttaisi hänen tilaansa...olenko aivan väärässä?
ahdistaa ja masentaa...
Sanoi ettei pysty tekemään minua onnelliseksi ennen kun on onnellinen itsensä kanssa.
Sama nimittäin kävi viime vuoden keväänä. Sanoi tarvitevansa aikaa yksin.
Olimme puhuneet yhteenmuutosta ja tulevaisuudestä paljon. Nyt olen yksin ja odotan että kävisi kun viimeeksikin. Mies tajusi että elämä ei parantunut eron myötä ja halusi palata yhteen.
Nyt tosiaan odotan ja toivon että hän ymmärtäisi saman kun viimeeksi.
Onko kenelläkään kokemuksia vastaavasta tilanteesta?Miten selvisit?Ja kauan kesti?
Olen niin rikki taas. Ymmärrän eron syyn koska tunnen miehen ja hänen ajatusmaailman niin hyvin.
Mutta se ei paljon helpota, vaikka helpottaa silti hieman.
Odotanko turhaan, elänkö taas omassa pikku haaveilu maailmassa aivan suotta?
Rakastan ja mies rakastaa ja sanoi että hän tietää että ei olisi ollut mitään tilannetta mitä ei olisi voitettu.
Haluan uskoa todellakin että aika ja hetki yksin auttaisi hänen tilaansa...olenko aivan väärässä?
ahdistaa ja masentaa...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta...voisin sanoa, että olen melkein samanlaisessa tilanteessa..tän vuoden puolella ollaan oltu jo kaksi kertaa erossa..koska häntä ahdistaa tai jotain muuta..molemmilla kerroilla tullu takasin..toisella kerralla päätin että en jaksa enää ja että se on loppu nyt..jotenkin sitten kävi niin, että yhdessä taas oltiin..ja nyt ollaan taas lähellä samaa tilannetta, että erottaisiin.. nyt en jaksa todellakaan enää..en osaa neuvoja antaa mutta..
..sillä hän käyttää vain sinua hyväkseen. Piste. Saman minulle teki nainen 2 kertaa, ja kolmatta ei tule...
oletko sinä ihminen ihan tossu. usko mitä uskot, mutta jos tollaset on kuviot, niin älä viitti pettää itteäs. lähteekö miehes liitossakin miettimään itsekseen, kun siltä tuntuu.
olen mies ja voin sanoo, että juokse karkuun ja kovaa, kun vielä voit.
ootko ajatellut, että hän tapailee silloin miettiessään jotain toista. Minäkin aikoina mietin,mutta silloinen tyttöystäväni onneksi omaksi parhaakseen tajusi miettimiseni syyn ja häipyi.
Välillä mietin edelleen... joten juokse...
Hei,
Elän itsekin parhaillaan taukoa pitkästä parisuhteesta. Mies haluaa miettiä ja luoda omaa. Oli kammottavaa, kun hän ilmoitti keväällä, että pitäisiköhän meidän erota? Ei mitään merkkejä ollut aikaisemmin tällaisesta. Nyt asumme siis erillään ja hän miettii, en tiedä kuinka kauan jaksan tai haluanko häntä takaisin, koska minua loukkaa tällainen käytös. No kaiken takana on se, että mieheni täytti viisikymmentä ja luulee varmaan menettäneensä jotain nuoruudesta, jota nyt yrittää siis elää uudelleen.
Olen vastaavassa tilanteessa,toisen kerran 3 kk sisään. Rakastan silti vain niin paljon,emme osaa olla ilman toisiamme... En osaa kuvitella elämääni ilman häntä. Mutta ei tällä tavalla jaksa elää,aina pelko vierellä...en silti ole tarpeeksi voimakas laittamaan pistettä.
Itken,itken ja itken.
Loppu vkosta selviää,että onko hän....