En tiedä tuleeko tämä viesti oikealle foorumille, mutta menköön.
Joskus kun istuskelen iltapäivällä itsekseni pubissa oluella miettimästä maailmaa ja mahdollisesti selaamassa päivän lehteä tms. tulee usein herrashenkilöitä tiedustelemaan sopiiko seuraan liittyä rupattelemaan. Tottahan toki se sopii, toisinaan on mukavaa vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä vieraan ihmisen kanssa. Usein syntyykin oikein hedelmällisiä keskusteluja ja aikaa saattaa kulua muutama tunti ja olutta siinä sivussa myös.
Olen parisuhteessa elävä nainen ja oikein tyytyväinen elämääni. En siis ole koskaan "iskemässä" ketään enkä itse hae juttuseuraa yleensäkään. Mutta jos joku istahtaa pöytääni rupattelemaan niin ei minulla sitä vastaan mitään ole.
Mutta. Minun on hyvin vaikea arvioida millä mielellä mies istahtaa siihen jutustelemaan. Pitäisikö minun nähdä heistä haluavatko he jutella muuten vain kanssani vai onko heillä jotakin muutakin mielessä? Välillä on tullut vaivautunut tunnelma kun jonkin keskustelun yhteydessä mainitsen miehestäni ja keskustelemaan tullut mies vetäytyy saman tien ja näyttää surkealta ja yllättyneeltä. En kai minä nyt ensimmäisenä sano juttuseuraa etsivälle, että "joo jutellaan, mutta mulla on jo mies"? Ei kovin korrektia käytöstä minun mielestäni. Asia tulee ilmi sitten kun se keskustelun puitteissa tulee.
Voiko siis miehestä huomata jo ensimmäisten minuuttien aikana mitä hän varsinaisesti tahtoo? Minä en ainakaan tunnu koskaan huomaavan. Vasta kun otetaan kädestä kiinni tai aletaan ylenmäärin kehua kauniiksi tms. niin sitten alan minäkin käsittää, että eikö tämäkään etsinyt pelkästään juttuseuraa.
Kertokaa miehet ja naisetkin mistä tiedän millä mielellä mies istahtaa keskustelemaan.
Joskus kun istuskelen iltapäivällä itsekseni pubissa oluella miettimästä maailmaa ja mahdollisesti selaamassa päivän lehteä tms. tulee usein herrashenkilöitä tiedustelemaan sopiiko seuraan liittyä rupattelemaan. Tottahan toki se sopii, toisinaan on mukavaa vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä vieraan ihmisen kanssa. Usein syntyykin oikein hedelmällisiä keskusteluja ja aikaa saattaa kulua muutama tunti ja olutta siinä sivussa myös.
Olen parisuhteessa elävä nainen ja oikein tyytyväinen elämääni. En siis ole koskaan "iskemässä" ketään enkä itse hae juttuseuraa yleensäkään. Mutta jos joku istahtaa pöytääni rupattelemaan niin ei minulla sitä vastaan mitään ole.
Mutta. Minun on hyvin vaikea arvioida millä mielellä mies istahtaa siihen jutustelemaan. Pitäisikö minun nähdä heistä haluavatko he jutella muuten vain kanssani vai onko heillä jotakin muutakin mielessä? Välillä on tullut vaivautunut tunnelma kun jonkin keskustelun yhteydessä mainitsen miehestäni ja keskustelemaan tullut mies vetäytyy saman tien ja näyttää surkealta ja yllättyneeltä. En kai minä nyt ensimmäisenä sano juttuseuraa etsivälle, että "joo jutellaan, mutta mulla on jo mies"? Ei kovin korrektia käytöstä minun mielestäni. Asia tulee ilmi sitten kun se keskustelun puitteissa tulee.
Voiko siis miehestä huomata jo ensimmäisten minuuttien aikana mitä hän varsinaisesti tahtoo? Minä en ainakaan tunnu koskaan huomaavan. Vasta kun otetaan kädestä kiinni tai aletaan ylenmäärin kehua kauniiksi tms. niin sitten alan minäkin käsittää, että eikö tämäkään etsinyt pelkästään juttuseuraa.
Kertokaa miehet ja naisetkin mistä tiedän millä mielellä mies istahtaa keskustelemaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Joissain ihmisissä istuu sitkeässä ajatus, ettei pubissa, yökerhosta puhumattakaan, voi käydä muuta kuin seuraa etsimässä.
Minulla on hyvä naispuolinen ystävä (oikein sievä), joka toimii myyntitehtävissä miesvaltaisella alalla. Hän kyllästyi siihen, etteivät miehet erottaneet normaalia kohteliaisuutta flirtistä ja keksi pistää pari rinkulaa vasempaan nimettömäänsä liikkuessaan työasioissa. Se hillitsi suurinta osaa miehistä ja lopuille törpöille ei auttanut kuin lyödä jauhot suuhun asiakassuhteen kärsimisen uhallakin.
Ai niin. Vasta kysymys: Mistä voi tietää, onko nainen liikkeellä rupattelu vai iskumielessä? (Vastaan itse: Ei mistään, se selviää vasta jutustelun kuluessa.)
Maksakkos itte kaljas vai annatko sen juttelevan ukon kantaa tuoppia pöytään?
sellainen käsittämätön harhaluulo, että sen muka pitäisi tarkoittaa että saa pillua jos tarjoo kaljaa. Miksei se vaan voi olla osoitus käytöstavoista kuten muualla päin maailmaa?
tulisi tarjota juomat, jos mies tarjoaa seuransa. Se on osoitus käytöstavoista.
homma menee niin että vuorotellen haetaan drinksut, vuorotellen siis maksetaan. Tai jos ei haluta olla niin tuttavallisia kun kerran Suomessa ollaan niin molemmat hakee omansa.
Mun mielestä se miehen drinkin tarjoaminen useimmiten kielii just niin epätoivoisesta vonkauksesta, että kannattais jättää väliin ja vaan yrittää luottaa oman charmiinsa. Sillä ei nainen välttämättä tee sitä päätöstä kelle antaa siinä heti ekan drinkin aikana mutta voi aiheuttaa epämukavan tilanteen juuri sen takia, että nainenkin ymmärtää mitä miehellä on mielessään.
eli se ketä seura eniten kiinnostaa, tarjoaa juomat.
Että pitäisi ihan tarjota sille, joka seuraan tuppautuu? Jeps.
Minä en ole koskaan kuulunut siihen seurakuntaan, joka luulee drinkuja tarjoamalla vaakamamboon pääsevänsä. Mutta jos nainen on niin typerä, ettei ymmärrä vastavuoroisuuden periaatetta tarjoamisessa, niin ansaitseekin tulla väärin ymmärretyksi tässä vonkausasiassa. Niin makaa kuin petaakin.
kun komea mpw tarjoa sulle seuraansa, niin sä tarjoat juomat. Sä saat älykästä seuraa ja hän saa ilmaiset juomat.
kiitollinen, kun vaikkapa einsten tarjoutuu seuraksesi. Hänen säkenöivä älykkyytensä saa sut itkemään ilosta ja sä maksat juomat riemumielin.
kavereiden kanssa meillä toimii ihan hyvin kierrosten ostaminen.
Jos mä joutuisin joka kerta tarjoamaan seuraani tuppautuvalle, niin mä olisin ollut konkurssissa jo kauan sitten.
Mä maksan yleensä aina vähintään puolet, MUTTA en osta juomia sellaiselle tuntemattomalle, joka kantaa mun eteen juomaa kysymättä ja pyytämättä.
älyllisesti huomattavasti korkeammalla tasolla, olisit kiitollinen kun hän vaivautuu edes seuraasi.
Kyllä maksan omat juomani. Jos nokan eteen tuodaan tuoppi niin haen sitten seuraavat.
Tietysti on näitä tapauksia, jotka eivät millään voi hyväksyä, että nainen tarjoaisi tai edes kieltäytyisi tarjotusta juomasta. Siitä on saatu monet hauskat väittelyt aikaiseksi, että onko kyseinen käytös mieheltä konservatiivista herrasmiesmäisyyttä, silkkaa ystävällisyyttä vaiko sitä vonkaamista.
Mutta olen kyllä myös sitä mieltä, että tarjotun juoman vastaanottaminen ei tarkoita sitä, että lähtisi pelehtimään tarjoajan kanssa. Jos mies tarjoaa naiselle paukkua paukun perään niin eikö se viittaa jo kovasti siihen, että mies yrittää juottaa naisen humalaan, jotta se olisi helpommin vietävissä? Joskus vain tulee mieleen kun jotkut miekkoset niin auliisti olisivat tarjoamassa. No he eivät yleensä ole niitä joiden kanssa keskustelut venyvät tuntien mittaisiksi...
Oli miten oli, (aihe vähän rönsyilee) maksan mieluiten itse omat juotavani.
Ihmisten käytös jäänee ikuiseksi arvoitukseksi ;)
toihan olisikin poikkeustapaus. Normaalisti en sitä tekisi paitsi oman miehen luonnollisesti annan maksaa, ja toisinpäin.
einsteinia omaksi mieheksesi?
kirjoittamieni kahden lauseen välissä oli piste. Voit toki tulkita sen miten haluat mutta hmm...jaa jos olet tarkemmin palstalla viihtynyt tietänet että kuulun "eläkeläisiin" eli Eelle liian vanhoihiin mimmeihin ;)
kiitollinen.
Onneksi se raukka jaksaa mua ja mun yksinkertaisuutta :D
keskenään siinä määrin hyvin, että väittämäni pitää paikkansa. Lämpimät onnentoivotukset teille!
ei vain riitä käytännön elämässä selviämiseen.
sähän sen tietenkin paremmin tiedät.
Pitää varmaan mennä ja sanoa itseni irti ja virittää jojo.
"sellainen käsittämätön harhaluulo, että sen muka pitäisi tarkoittaa että saa pillua jos tarjoo kaljaa. Miksei se vaan voi olla osoitus käytöstavoista kuten muualla päin maailmaa?"
Peräänkuulutat siis tapakulttuuria? Miksei suomalainen tapakulttuuri kelpaakaan?
Suomalaiseen tapakulttuuriin nimenomaan kuuluu, että juoman tarjoaminen käytännössä tarkoittaa "olen kiinnostunut" ja hyväksyminen "niin minäkin".
Nöyryyttävää miehelle ja asettaa naisen epämukavaan asemaan. Mun mielestä kevyt läpän heitto riittäisi tutustumisen aloittamiseen, mutta sehän vaatisi keskustelutaitojen kehittämistä puolin ja toisin.
SItäpaitsi vaihtelu virkistää ja naiset saattaisivat olla enemmän otettuja toisenlaisesta lähestymistavasta.
Kokeile joskus!
Mutta tämä onkin vain mun mielipiteeni.
Minusta on vähän kummallista se että jos ottaa vastaan tarjotun juoman niin pitäisi sitten maksaa seuraava juoma tarjoajalle. Mitä järkeä siinä on, eikös helpompaa olisi kun jokainen maksaa omat juomansa? Käsittääkseni tarjoaminen on tarjoamista ilman vastapalveluksia.
Tapailin kerran miestä joka suhteen syventyessä kutsui minut luokseen saunomaan ja iltaa viettämään. Mukavaa oli ja yöksi jäin hänen luokseen. Pari viikkoa kului ja mies mainitsi että olen hänelle velkaa ne pari saunakaljaa jotka hän tarjosi...
kieltäytyä, jos mulle tarjotaan ja epäilen et mies olis kiinnostunut ja mä en ole siitä.
Sanon tarjoomisehdotuksen et ääh ei tarvi, mä maksan ite. Jatkan juttelua normaalisti. Yleensä mies ymmärtää yskän, ja lähtee pois vähän ajan päästä jos se oli kiinnostunut.
Ei niin karskia miestä olekaan, joka ei olisi surkeana kuullessaan kaverin kovasta kohtalosta.
Mä juttelen jopa kauppojen kassojen ja konduktöörien kanssa sukupuolesta riippumatta. Ja milloin kysymyksessä on enemmästä kuin vain keskustelusta? Alussa - "ei koskaan". Ja joskus vain huomaa ajattelevansa, et tämä vois mennä pidemmällekin - ja jos ei mene niin mitäs sitten. Et jos yleispätevää kaavaa haet, niin mä uskon et sellaista ei ole.