Olen tutustunut parin vuoden aikana todella hyvin vastakkaista sukupuolta olevan työkaverini kanssa. Olemme ehtineet oppia yhtä sun toista toisistamme yhteisillä lounailla keskutellessamme. Olemme tahoillamme naimisissa ja jopa tavanneet nelistään. Puolisomme siis tietävät ystävyydestämme. Työyhteisössä saattaa jo kuitenkin kulkea juttuja ystävyytemme tasosta. Huumorilla olemme puhuneet romanttisesta suhteesta, mutta kumpikaan ei tosissaan olisi valmiita missään tapauksessa särkemään avioliittoaan. Enkä koe varsinaista fyysistä vetovoimaa tätä työkaveriani kohtaan. Toisaalta jos olisimme vapaita, voisin melkein olla varma, että suhteemme taso olisi erilainen. Hakeudumme huomaamattamme toistemme seuraan ja ainakin minä koen niistä hetkistä hiukan huonoa omatuntoa, vaikkei mitään väärää ole tapahtunutkaan.
Itse olen ihan onnellinen tällaisesta suhteesta, enkä halua valloittaa työkaveria itselleni, minullahan on jo puoliso, jonka tunteita en missään nimessä halua loukata. Kunnioitan myös työkaverini puolisoa, enkä haluaisi loukata häntä. Haluan sekä hänen, että oman puolisoni ymmärtävän meidän työkaverusten erityisen suhteen. Voiko tämä olla mahdollista? Miten ympäristön suhtautuminen vaikuttaa?
Onko muita tällaisessa tilanteessa?
Itse olen ihan onnellinen tällaisesta suhteesta, enkä halua valloittaa työkaveria itselleni, minullahan on jo puoliso, jonka tunteita en missään nimessä halua loukata. Kunnioitan myös työkaverini puolisoa, enkä haluaisi loukata häntä. Haluan sekä hänen, että oman puolisoni ymmärtävän meidän työkaverusten erityisen suhteen. Voiko tämä olla mahdollista? Miten ympäristön suhtautuminen vaikuttaa?
Onko muita tällaisessa tilanteessa?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.