Itse erosin vasta (avioliitosta) ja sitten firman bileissä pelehdin varatun miehen kanssa. mitään ei aikaisemmin töissä ollut.
viikko bileiden jälkeen mies soittaa ja sen jälkeen ollaan salaa nähty noin kolme kertaa viikossa, muina aikoina tekstailtu ja soiteltu. naidaan kun nähdään, pussaillaan ja halitaan. Nyt tätä on jatkunut 2kk ja alan oleen rakastunu tähän mieheen ja hän myös minuun. ei olla juuri puhuttu hänen liitostaan, mutta hänen vaimo arvaa jo jotain.. ja sit että tiedän etteivät he eroa.
järki sanoo ett pitää lopettaa tää homma, mutta sydän on niin jääräpää. ja onhan tässä itselläkin läheisyyden kaipuu, ja helpottavaa ettei tarvi hommata baarista yhden illan hoitoja ja saada morkkista.
se mua ihmetyttää ett sen vaimo ehkä arvaa mut se ei saa edes raivaria,tai yleensäkään puhu koko asiasta, millainen suhde sellainen on?! vai onko se niin tyhmä ettei se käsitä..
ja tämä mies ei kuitenkaan ole pettämistä aikaisemin harrastanut, mikä ajaa hänet nyt tekemään tällaista?
itse en pettäisi parisuhteessa. mua on kerran petetty ja tiedän miltä se tuntuu ja sehän tässä nyt paha onkin kun ajattelee sen vaimoo.. sika mies ja en mäkään sitä omaksi ottais, paitsi jos se olis ollut sinkku alust asti..
mulla on sitä kokoajan kauhea ikävä. sillä on kans, kun nähdään, se ottaa ihanasti syliin, katsoo silmiin ja vain silittelee mua tunti tolkulla..
sata kertaa olen päättänyt lopettaa tän ja etten vastaa sille.. mutta..you know..ihminen on heikko.
mielestäni tämä loppuu siihen että mies jää kiinni, ja joko sopii vaimonsa kanssa tai vaimo potkaisee pihalle. tai se järkiintyy ja mä saan sydänsuruja. hienoja vaihtoehtoja.
pitäis löytää joku vakihoito edes tuolta baarista ni sais ite korvaushoitoo tästä ihanasta miehestä, jonka prkle pitää olla varattu!
miksi ihanat, hyvät ja hellät miehet on varattuja :(
viikko bileiden jälkeen mies soittaa ja sen jälkeen ollaan salaa nähty noin kolme kertaa viikossa, muina aikoina tekstailtu ja soiteltu. naidaan kun nähdään, pussaillaan ja halitaan. Nyt tätä on jatkunut 2kk ja alan oleen rakastunu tähän mieheen ja hän myös minuun. ei olla juuri puhuttu hänen liitostaan, mutta hänen vaimo arvaa jo jotain.. ja sit että tiedän etteivät he eroa.
järki sanoo ett pitää lopettaa tää homma, mutta sydän on niin jääräpää. ja onhan tässä itselläkin läheisyyden kaipuu, ja helpottavaa ettei tarvi hommata baarista yhden illan hoitoja ja saada morkkista.
se mua ihmetyttää ett sen vaimo ehkä arvaa mut se ei saa edes raivaria,tai yleensäkään puhu koko asiasta, millainen suhde sellainen on?! vai onko se niin tyhmä ettei se käsitä..
ja tämä mies ei kuitenkaan ole pettämistä aikaisemin harrastanut, mikä ajaa hänet nyt tekemään tällaista?
itse en pettäisi parisuhteessa. mua on kerran petetty ja tiedän miltä se tuntuu ja sehän tässä nyt paha onkin kun ajattelee sen vaimoo.. sika mies ja en mäkään sitä omaksi ottais, paitsi jos se olis ollut sinkku alust asti..
mulla on sitä kokoajan kauhea ikävä. sillä on kans, kun nähdään, se ottaa ihanasti syliin, katsoo silmiin ja vain silittelee mua tunti tolkulla..
sata kertaa olen päättänyt lopettaa tän ja etten vastaa sille.. mutta..you know..ihminen on heikko.
mielestäni tämä loppuu siihen että mies jää kiinni, ja joko sopii vaimonsa kanssa tai vaimo potkaisee pihalle. tai se järkiintyy ja mä saan sydänsuruja. hienoja vaihtoehtoja.
pitäis löytää joku vakihoito edes tuolta baarista ni sais ite korvaushoitoo tästä ihanasta miehestä, jonka prkle pitää olla varattu!
miksi ihanat, hyvät ja hellät miehet on varattuja :(
Vastaukset 18
Vanhimmat
Milloinhan nämä kakkosrukat oikein oppivat. Sinäkin hölmö annat käyttää itseäsi panopuuna ja kaatopaikkana, silloin kun miehelle sopii.
Tiedät, ettei mies eroa joten senkin pitäisi kertoa, että olet miehelle vaihtelua arkeen tai vitutuksen lievittäjä tms. jotta mies olisi sitten parhaimillaan kotona vaimon kanssa. Ja mikäs vaimon on ollessa. Äläkä murehdi pienissä aivosoluissasi miehen parisuhdetta, se ei valitettavasti sinulle kuulu.
Sinulla järki sanoo kuitenkin jotain ja sydänkin.. heh heh... Älä ole noin uskomattoman lapsellinen!
joo on ihana olla sen panopuuna, ja sehän on niinpäin niinku mies sanoi ettei se ole näin ihana kotona arjessa, vaan täys mulkku, mä saan vaan sen laatuajan hotelleineen, syömisineen ja vaan pusutellen ja kunnon panot kun vanha sama pillu ei tunnu samalle.. niin että onko se että ykkösrukat voivoi
Juu, juu. Sellainenhan se aviomies on...tai no ainakin kertoo, jotta pääsis panolle. On jotenkin säälittävää, että kakkosrukat eivät arvosta itseään sen vertaa, että vaatisivat päivänvalon kestävän suhteen tai edes miehen, joka jättäisi sen vanhan rupisen vaimonsa....
Sinustako on laatuaikaa hotelli, ruokailu siellä, ja pano hotellihuoneessa?
Jokainen elää omaa unelmaansa. Jos tuo on sinun unelmasi, se on ihan ok.
Ei kaikki ihanat, hyvät ja hellät miehet ole varattuja :)
Tuo on ihan normaalia, etsit läheisyyttä ja olet siinä "rebound" vaiheessa suunnilleen vuoden tai pari kunnes heräät ja olet hetken täysin yksin ja sitten löydät ehkä jonkun hyvän sinkkumiehen itsellesi. Ennen sitä käyt sen kahdesta viiteen epäonnistunutta suhdetta läpi. Muista minun sanoneen näin syksyllä 2007 :)
Veikkaan että sulle tuli avioero koska miehesi petti sinua ja jollain tavalla koet että jos ei muut kunnioita avioliittoja ei tarvitse sunkaan ajatella sitä, mieshän siinä tekee väärin ja olet oikeutettu hyvään mieheen jos se kerran jättää naisensa sun takia tms. Sulla on pieni ristiriita tuossa itsesi kanssa koska pienen pieni moraalinvartijasi kuiskii että tuo ei ole oikein mutta et halua olla huonompi kuin muutkaan ja jos haluat jonkun miehen, se ei ole sun ongelma jos hän on varattu.
asiahan oli niin että mä jätin mun miehen ihan muista yistä, tässä avioliitossa ei, tietääkseni, ollut pettämistä. ja tottakai kaipaan läheisyyttä. mä just sanoinkin tälle miehelle että kun mäkään en mitään etsinyt enkä halunnut muuta, mutta sydäntä ei voi määrätä. en mä tosiaan haluakaan ketään heti nurkkiin pyöriin, pitäähän omat asiat käsitellä ensin ennenkuin on valmis uuteen suhteeseen. se voi olla että niitä hoitoja tulee tässä sinkkuna ollesa sit enmmänkuin omakaan moraali sallisi..
olen mä ollu kerran aikaismminkin 1,5 vuotta suhteessa varatun miehen kanssa ja heitin sen mäkeen sit ku löyty toi ex-aviomies.. muuten sen ajan olin kuin sinkku, eli muidenkin kans.
niin..onko se mun ongelma. mistä mä niiden suhteesta tiedän, vaikka molemmat kävis vieraissa..
Älä epäröi , kyllä tiedän kokemuksesta jos mättää niin vieraisin tekee mieli.
Itselläni miehenä oli kaksi kertaa suhde , toinen varattu toinen vapaa.
Kumpikin meistä lopuksi kävi vieraissa tosin toinen luvan perästä mut ei silloin enää rakkautta ollut mut seksiä oli paljon.
Vaikka meidän talossa lasten tähden tehtiin aviliiton peruskorjaus nyt näyttää että päästään eteenpäin.
Mutta nauti et tee väärin jos saat ihania hetkiä koska mieti miten köyhä olisit ilman näitä...
jatkoja hyviä...
Teet miten teet mutta kävelet sitä samaa tuskan polkua kuin aivan liian moni suomalainen. Ei sillä ole väliä mitä teet kunhan olet sujut itsesi kanssa siitä mitä teet.
Olen itse ottanut sen linjan että en petä, en anna semmoista anteeksi enkä mene muiden suhteisiin väliin vaikka mikä olisi. En ota naista joka alistuu "kakkoseksi" tai yrittää tunkea suhteeseen väliin tms. semmoinen nainen ei ole vaivan arvoinen. (minun mielestäni)
Jokainen tekee omalla tavallaan, mikään ei ole toinen toista huonompi tai parempi vaihtoehto, jokainen tekee niinkuin on oppinut ja kokee että on oikein tai oikeutettu.
asioissa on aina monta puolta ja monta erilaista ihmistä ja suhdetta.. ja rakkaus ei katso aikaa eikä paikkaa.. tai jotain.. miten alistuu kakkoseksi, mielestäni ottaisin mieluummin sen *alistujan' entä sellaisen joka panee pitkin baareja kun ei saa vakipanoa.. ei se ole mitään alistumista. se on itsensä kiusaamista
Minä en ikinä, ikinä, suoistuisi "kakkosen" asemaan, se olisi niin törkeän nöyryyttävää. En harrasta yhden illan juttujakaan. Jos ei minun arvoista naista ole tarjolla niin olen ilman. Minä en tarvitse ketään naista, selviän mainiosti yksinkin. En jaa naistani, en kilpaile enkä kilpailuta. Yksinkertaista.
Minulla ei ole sydänsuruja enkä stressaa mistään parisuhdeasioista, tätäkin palstaa luen lähinnä sen takia että haluan oppia ymmärtämään miten ihmiset ajattelee ja toimii. Miksi jotkut tekee niinkuin tekee. Jokainenhan tosiaan tekee ihan faktana niinkuin itse haluaa enkä aina ymmärrä miksi :)
miehiä olisi enemmän en ehkä minäkään tänä päivänä kokisi tätä tuskaa............
muuttuu jos uskoo että varattu lopulta eroaa,kuten antaa ymmärtää,ei eroa!
Kun on jo rakastunut niin pakonomasesti sitä odottaa vaan varatun soittoa eikä elä omaa elämää,sillä luulee todellakin että varattu on tosissaan.
Kunnes lopulta huomaa että kiduttaa vaan itseään ja toista,usein varattu myös ei osaa lopettaa vaan odottaa että kakkonen sen tekee.
Varattu vaikka sairastuu ja siten saa suhteen poikki,mutta lopulta se onkin suuri helpotus kun loppuu kaikille.
Avioero on todella rankka prosessi. Siihen liittyy monenlaisia tunteita, syyllisyyttä epäonnistumista, häpeää jne. Yleensä eron jälkeen kohdalle sattuu ihminen, joka pönkittää itseluottamusta ja kannattelee sinua pahimman vaiheen yli. Useimmiten nämä suhteet ei ole tarkoitettukaan jatkumaan ja jos toinenkin ottaisi eron, niin vaaditaan aikamoista kypsyyttä molemmilta että he saisivat uuden suhteen toimimaan kahden eron raunioilla. Siinä voi molemmat olla henkisesti riekailena ja AINA pitäisi prosessoida vanha suhde, ennenkuin aloittaa uuden.
Suhteeseen pitäisi olla muutakin annettavaa, kuin omat käsittelemättömät ongelmat.
Luulisi sinunkin eronneena käsittävän mitä aiheutat miehen perheelle. Käytät vain hyväksesi, kun kuitenkin etsit uutta. Noinko nopeasti olet päässyt erostasi yli, kun jo olen seurustelusuhteessa toisen aviomieheen. Jos kolme kertaa viikkoon tapaat, niin sinähän viet puolet viikosta... Mitenkähän se mies jaksaa pitemmän päälle. Turhaan sinä mietit vaimoa, koska et ole sitä alun alkaenkaan ajatellut. Luulen, että heillä keskenään on asiat ihan kunnossa. Mies seikkailee aikansa, mutta kun kermat on kuorittu, niin lähtee...
Mies on huomannut heränneensä henkiin, se elä taas sun seurassas ja sua ajatellessaan. Sillä voi olla kallis hinta parisuhteen kannalta, mutta kun huomaa pitkästä aikaa tuntevansa jotain, siis todella tuntevansa sitä käsittämätöntä kipinöintiä toisen ihmisen nähdessään jota ei välttämättä parisuhteessa enää koe, se vie helposti mukanaan. Tyhmä leikkii tulella, hullu ei osaa lopettaa..
Mulla oli vähän samanlainen juttu. Siinä ei käynyt hyvin.
Mitäpä turhaan miehestä ja hänen perheestään huolta kantaa - kai aikuinen mies tietää, mitä tekee. Mutta sä itse; jospa vahingossa oikeesti rakastut? Siitä tulee sulle pakkomielle koko miehestä, ja kuitenkin hän viettää siellä aikaansa herttasesti perheensä kanssa....kokemukseni mukaan nää miehet aika harvoin kuitenkin eroavat vihityistä vaimoistaan. Vaikka sä kuinka olisit hänelle rakas ja ainutlaatuinen, eka salasuhde.
Sinusta mä oon huolissani. Kestätkö sen? Ken leikkiin ryhtyy....
`Mitäpä turhaan...´ jne
Ihan älytöntä käytöstä. Mitä helvatun väliä on tollasilla toisista piittaamattomista typeryksistä?
Toivottavasti saatte moninkertaisesti kärsiä sen pahan, jonka olette muille (miehen perheelle) aiheuttaneet.
Ällöttäviä lehmiä tollaset ämmät.
Hienot arvot, ykkösen ymmärtämistä mutta missä oma moraali/kunnia. Missä selkäranka!?