Kävin eilen katsomassa Kättärillä ystäviemme vastasyntynyttä poikaa. Neljä (4 kpl) hoitajaa juttelivat hyväntuulisesti keskenään ilman kiireen häivää. Sama toistui 2 vkoa aikaisemmin Jorvissa, mutta keskustelupiirissä oli siellä viisi työntekijää.
Itse leikkauksessa pari kertaa oltuani sekä neljän isovanhempani saattohoitoa kunnallisen sairaalan vuodeosastolla seurattuani en voi tulla muuhun lopputulokseen kuin että hoitajilla voi olla hetkellisesti kiire ja vajaanaisitus, mutta akuuttia resurssipulaa en usko olevan.
Pointti on kuitenkin se, että jos ei tuottavuus lisäänny, niin palkkoja on turha nostaa. Sairaaloihin vaaditaan jämerää johtamista ja pätevien liikkeenjohdollisten metodien käyttöä. Pääosassa tulisi olla prosessien parantaminen, joka tähtää sekä laadun että tuottavuuden paranemiseen. Ilman teknis-taloudellisten metodien käyttöä ja pätevää johtamista ei tuottavuus lisäänny eikä tilaa palkankorotuksille ole.
Telkussa Sirpa Asko-Seljavaara ei olisi voinut enempää olla väärässä kuin julistaessaan "liike-elämän" lakien olevan pätemättömiä terveydenhuollossa. Erittäin hyvä esimerkki on hyvin johdetusta ja tuloksellisesta terveyden/sairaanhuollon yksiköstä on mm. Reumasäätiön sairaala Heinolassa, joka on nostanus tuottavuuttaan ja laatutasoaan nimenomaan soveltamalla yksityissektorilla hyviksi todettuja metodeja. Voittipa Suomen laatupalkinnonkin. Yksittäisistä projekteista on lukuisia esimerkkejä. Miksi potilaan "läpimenoaika" ja palvelun taso olisi jotenkin kummallisempi kuin esineen? Miksi terveydenhuolto olisi johtamisen kannalta erilainen kuin muut?
Itse leikkauksessa pari kertaa oltuani sekä neljän isovanhempani saattohoitoa kunnallisen sairaalan vuodeosastolla seurattuani en voi tulla muuhun lopputulokseen kuin että hoitajilla voi olla hetkellisesti kiire ja vajaanaisitus, mutta akuuttia resurssipulaa en usko olevan.
Pointti on kuitenkin se, että jos ei tuottavuus lisäänny, niin palkkoja on turha nostaa. Sairaaloihin vaaditaan jämerää johtamista ja pätevien liikkeenjohdollisten metodien käyttöä. Pääosassa tulisi olla prosessien parantaminen, joka tähtää sekä laadun että tuottavuuden paranemiseen. Ilman teknis-taloudellisten metodien käyttöä ja pätevää johtamista ei tuottavuus lisäänny eikä tilaa palkankorotuksille ole.
Telkussa Sirpa Asko-Seljavaara ei olisi voinut enempää olla väärässä kuin julistaessaan "liike-elämän" lakien olevan pätemättömiä terveydenhuollossa. Erittäin hyvä esimerkki on hyvin johdetusta ja tuloksellisesta terveyden/sairaanhuollon yksiköstä on mm. Reumasäätiön sairaala Heinolassa, joka on nostanus tuottavuuttaan ja laatutasoaan nimenomaan soveltamalla yksityissektorilla hyviksi todettuja metodeja. Voittipa Suomen laatupalkinnonkin. Yksittäisistä projekteista on lukuisia esimerkkejä. Miksi potilaan "läpimenoaika" ja palvelun taso olisi jotenkin kummallisempi kuin esineen? Miksi terveydenhuolto olisi johtamisen kannalta erilainen kuin muut?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olet tyypillinen esimerkki vain lukuihin tuijottajasta. Tiedat varmaankin, etta Suomessa on Pohjoismaiden paras tehokkuus ja alhaisimmat kustannukset sairaanhoidossa? Mista enaa otetaan? Missa on raja, jossa ei enaa voi kiristaa? Miksi julkinen sairaanhoito halutaan ajaa niin ahtaalle, etta lopputulos on katastrofi? Nythan on selkeasti kaynnissa julkisen sairaanhoidon alasajo milloin millakin verukkeella. Joka tapauksessa sairaanhoito tulee maksamaan, aina ja ikuisesti. Maksat sen nyt joko veroissasi tai vaihtoehtona tulee olemaan amerikkalainen malli vakuutuksista. Kumpaa haluat, maksajana olet joka tapauksessa vaikka kuinka kiukuttelisit.
Sairaanhoitoala ei ole pelkastaan numeroihin tuijottamista. Tiedatko, paljonko karsimysta noihin lukuihin sisaltyy? Ihanko oikeasti haluat, etta sairasta/kuolevaa aitiasi, isaasi, lastasi, puolisoasi tms. hoidetaan liukuhihna-periaatteella? Hoitotyo on muutakin kuin teknista potilaan hoitamista. Se on kulkemista hetken potilaan mukana potilaan karsimyksessa. Sita ei opita kirjoista. Sita ei voi pistaa luvuiksi ja sita sanotaan inhimillisyydeksi ja empatiaksi. Se ero on ihmisella ja esineella. Sairaanhoidossa tilanteita ei voi ennakoida. Et esim. voi ennakoida paperille, etta ahaa, tuossa vaiheessa tulee tehohoidossa potilaalle yks' kaks' yllattaen arteriavuoto, tuossa taas sydanpysahdys, tuolla spasmaa hengitys. Kun on ihmisista kyse, et todellakaan voi ennakoida kaikkea, se on ajatuksena jo lapsellista.
Juuri edella mainittujen seikkojen takia ei terveyden- eika sairaanhoidossa pitaisi paatoksia tehda ihmisten, jotka eivat asioista mitaan tieda. Tyhmyydesta kun sakotetaan ja sairaanhoidossa hintana on muutakin kuin raha.
Sinua lainatakseni: olet tyypillinen esimerkki vain lukuihin tuijottajasta. Et lainkaan ymmärrä, mitä kaikkea nykyaikainen tietotekniikka ja liikkeenjohto voi tehdä MYÖS terveydenhuollossa, joka ei ole järin kilpailtu.
Tässä ei kuule auta käsien nostaminen ylös. Suomalaiseen terveydenhoitoon ei ole sovellettu jämeriä liikkeenjohdon johtamismenetelmiä. Jos kiellät kaiken, niin ehdottaisin saapastelemista laitoksiin, jossa kivet ja kannot on käännetty ja tehty tulosta.
Menepä kertomaan epäilyksesi pokkanaamalla mm. Reumäsäätiön sairaalaan (Suomen laatupalkintovoittaja), Helsingin Pelastuslaitokselle (prosesseja parantamalla kiireellistä ensiapua tarvitsevan odotusaika konfliktista ensihoitoon on vähentynyt kymmeniä prosentteja; laskennallinen ihmishenkien säästä 10-15/a) tai vaikkapa TAYSin (useiden eri sairauksista kärsivien potilaiden läpimenoaika parantunut jopa puolella jonottelun sijaan).
Näiden hankkeiden veturit tekevät uraauurtavaa työtä, mikä tulee parantamaan myös Sinun elämäsi laatua ja pituutta. Jos maailman parhaita prosessikehitysmenetelmiä sovelletaan maitopurkkiin tai paskapaperiin, miksi niin ei tehdä paljon tärkeämmän tuotteen kohdalla eli ihmisen?
Mielestäni hoitajat olisivat kyllä ansainneet sen pyytämänsä ja kokomuksen kertaalleen lupaaman 500€.
Mutta siitä olen samaa mieltä että sairaaloiden organisaatioita pitäisi ravistella kovasti. Mitä vittua ne lääkärit tekee hallinnossa? Kaikki lääkärit pois hallinnosta ja talousihmisiä tilalle.
Niin, minkä helvetin takia lääketieteellisen koulutuksen omaavat henkilöt laitetaan toimistotyöhön, eikö hallintoa voisi ulkoistaa. Jäisi niitä käsiä hoitoon enemmän. Hoitsutkin joutuvat kaikkeen ihme toimistohommiin. Sehän on täysin järjetöntä, ammattilaiset hallintoon ja ammattilaiset hoitotyöhön, niin jo rupeaa homma toimimaan.